Hesari tänään Kemijoki Oy:n pumppuvoimalahankkeesta.
Oltaisiinkin tekemässä uusia tekoaltaita:
"Pumppuvoimaloiden yläaltaat rakennettaisiin vaarojen syliin"
"Perinteistä vesivoimaa ei voi ympäristösyistä enää Suomeen rakentaa lisää."
Toimittajalla meinaa olla vaikeuksia hyväksyä ympäristön raiskaamista, mutta mitäpä sitä ei tekisi, kun jatkuvaan energiantuotantoon sopimattomia (tuuli- ja aurinko) tuotantotapoja yritetään fanittaa.
Tekoaltaiden pinta-ala olisi noin neliökilometrin / allas, joten olisihan ne ympäristövaikutukset kuitenkin rajallisia, mutta olisi siinä ympäristönsuojelijalla nielemistä. Yläallas olisi jatkuvan vedenpinnan (metrejä / kymmeniä metrejä) sahauksen kohteena, joten se olisi suljettu aitaamalla ulkopuolisilta. Neliökilometrin kokoinen allas olisi mahdollista esirakentaa, jotta se näyttäisi vähän siistimmältä kuin esirakentamaton (Lokka / Porttipahta)tekoallas.
Se luonnonvesistö, josta tuota vettä olisi tarkoitus pumpata / palauttaa olisi aikamoisen mylläkän kohteena. Riippuen putouskorkeudesta siinä pyörähtää miljoonia, ellei kymmeniä miljoonia kuutiota vettä vuorokaudessa edes sun takas. Mittakaavaksi Kemijoen keskimääräinen virtaama reilu viisistaa kuutiota sekunnissa. Kymmenen miljoonaa kuutiota olisi noin viiden tunnin kokonaisvirtaama. Kaaheen laakeet aakeet pitäisi olla, että haitat pysyisivät siedettävinä.
Lopuksi vielä sitaatti:
"VETYLAITOKSISTA ja sähköpolttoaineista kertovien artikkelien julkaisun jälkeen toimitukseen tulee usein yhteydenottoja korkeasti oppineilta insinööreiltä, jotka pitävät juttuja pähkähulluina. Sama hulluus koskee pumppuvoimaakin."
Pumppuvoimalan konsepti näyttää ihan toimivalta, kun on päästetty sähkömarkkina tilanteeseen, missä vuorokausitasolla hinta vaihtelee voimakkaasti.
Vedyn kanssa pelaaminen on kokonaishyötysuhteeltaan niin paska, että ne hankkeet eivät onnistu markkinavetoisesti. Vety (tai muukaan tunnettu sähkön avulla tuotettu CO2-neutraali polttoaine) ei kykene toimimaan kannattavasti esim. raskaan liikenteen polttoaineena, ei meillä ole varaa maksaa niitä kustannuksia tuotteiden hinnoissa.
"Ylimääräinen" sähkö kannattaa käyttää suoraan esim sähköautoissa. Tuossa on sitten ongelmana se akkumateriaalien riittävyys ja raskaassa liikenteessä tarvittavien akkujen paino.
Edit: Luulen kuitenkin, että synteettisten ja vaivatta kierrätettävien akkumateriaalien keksiminen (ja tuottaminen halvan sähkön avulla) on järkevämpää kuin yrittää palamisen lopputuotteista valmistaa uusia polttoaineita.
yle.fi
