Keskustellaan sähköstä

Kuluttajalle myydään normaalisti kolmenlaista sähköä.
1. Pörssisähkö. Tässä kuluttaja ottaa itselleen kanettavaksi täysimääräisesti sähkön normaalin ja poikkeusolojen hintavaihtelun
2. Toistaiseksi voimassaoleva. Tässä kuluttaja ei kanna pörssisähkön vaihteluita vaan ne kantaa sähköyhtiö. Kuluttajalle kyse on siis vakuutuksen omaisesta ratkaisusta. Hinta on turvattu ja vakaa, mutta yhtiö ottaa välistä jotain, jolla kattaa oman riskinsä. Yhtiölle tämä on turvallinen vaihtoehto, sillä yleensä se saa korottaa hintaa kuukauden ilmoitusajalla (myös 3kk malleja on näkynyt).
3. Määräaikainen sopimus. Tämä on kuluttajalle "täysvakuutus" hinta pysyy samana koko kauden ajan ja yhtiö kantaa kaiken riskin sähkön hinnasta. Yhtiö ottaa välistä voittonsa ja riski siivun. Näiden soppareiden takia Suomessa on jo muutama sähkönmyynti firma mennyt konkurssiin. Heidän ostamansa sähkö on kallimmpaa kuin se mitä he siitä saavat, eivätkä yhtiön omat turvaamistoimet markkinoilla riitä kattamaan tätä ja iskee kassakriisi.

Aiemmin yhtiöt painoivat kilpailulla määräaikaisten sopimusten hinnat alas ja samalla riskit kasvoivat. Käytännössä moni firma ostaa nyt sähköä moninkertaisella hinnalla kuin mitä myyvät sitä määräaikaisille asiakkailleen.

Kenelläkään ei ole tietoa siitä, kuinka energiamarkkinoiden käy. Tämä nostaa sähkön myyjien riskiä. Jos kuluttaja ei halua ottaa itse riskiä sähkön hinnasta, vaan haluaa siirtää riskin yritykselle (kohdat 2 ja 3), niin tällä hetkellä yhtiöt hinnoittelvat tuolle riskille kovan hinnan eävarmuudesta johtuen.

Kaikkeen tähän on jotain poikkeuksia:
- Suomessa on muutamia kunnallisia yhtiöitä, jotka myyvät alueellaan asuville sähköä halvemmalla kuin muille. Ainakin Kokkolassa ja Seinäjoella näin. Yhtiöillä on siis riittävästi omaa tuotantoa tai halpoja osuuksia muusta tuotannosta niin että pystyvät näin tekemäään. Nämä toimivat siis yhteiskuntavastuu logiikalla, eivät markkinalogiikalla. Suurin osa suomalaisista kuitenkin asuu alueilla, joissa tämä ei ole mahdollista, vaan he joutuvat ostamaan sähkönsä vapailta markkinoilta, yrityksiltä jotka ostavat ison osan sähköstä tukusta tukkuhintaan.

Systeemi ei ole täydellinen. Juuri nyt markkinat pitäisi saada säätelyn piiriin niin että sähkön tuottajien voittoja rajoitetaan. Ikävä kyllä siihen asti kunnes Suomi on omavarainen sähköstä olemme riippuvaisia EU tason päätöksistä tämän suhteen. Muutenkin olisi hyvä saada tähän järjestelmään EU tasolla kriisin kestävyyttä säätelyllä.
 
Tilanne on itseasiassa nyt korkeiden sähkönhintojen aikana vielä parempi kuin syöttötariffin (takuuhinta myyntisähkölle) perusteella voisi päätellä.
Verkkoon myydystä aurinkopaneelisähköstä saa nimittäin pörssihinnan (miinus nimellinen 0,2snt marginaali per kWh).

Ja kuten itselläni on vielä halpa 2 vuoden määräaikainen pohjalla, saa tuo pörssihintaan myyty ylijäämätuotanto sähkölaskun heilahtamaan kunnolla miinukselle - kesän aikana on energiayhtiö maksanut satoja euroja meille päin + toimittanut käytetyn energian siihen päälle.
Osaatko sanoa millaisia kwh tuottoja olet saanut päivätasolla ottaen huomioon järjestelmän koon?

Itse harkitsen ottavani oomin kautta 8kwp setin, joka tulee itä länsi lappeille
 
Osaatko sanoa millaisia kwh tuottoja olet saanut päivätasolla ottaen huomioon järjestelmän koon?

Itse harkitsen ottavani oomin kautta 8kwp setin, joka tulee itä länsi lappeille
Oma systeemi on 16*320W, eli 5120 Wp paneelit harjakatolla (suoraan etelään).

Viime vuonna pääsi huippukuukautena (heinäkuu) 855 kWh:n kuukausituottoon - tänä vuonna jäätiin noista huipuista, mutta toisaalta nyt on tullut tasaisemmin hyviä lukemia jo maalis-huhtikuusta alkaen. Vuoden 2022 tuotto tähän päivään mennessä 4470 kWh:

Screenshot_20221030_220804.png

Jos otetaan tuo kesäkuu malliksi, niin tällaisia lukemia tulee päivätasolla (pilvisyyden vaihtelu vaikuttaa toki suuresti):
Screenshot_20221030_220700.png
 
Oma systeemi on 16*320W, eli 5120 Wp paneelit harjakatolla (suoraan etelään).

Viime vuonna pääsi huippukuukautena (heinäkuu) 855 kWh:n kuukausituottoon - tänä vuonna jäätiin noista huipuista, mutta toisaalta nyt on tullut tasaisemmin hyviä lukemia jo maalis-huhtikuusta alkaen. Vuoden 2022 tuotto tähän päivään mennessä 4470 kWh:

Katso liite: 69958

Kuvassa tammi- ja helmikuussa tuotanto on melkein nolla. Johtuuko se vain pimeydestä ja pilvisyydestä vai onko paneelien päällä lunta?
 
Kuvassa tammi- ja helmikuussa tuotanto on melkein nolla. Johtuuko se vain pimeydestä ja pilvisyydestä vai onko paneelien päällä lunta?
Marras-joulu-tammi-helmikuu ovat melkoisen synkkiä, myös aurinkosähkön kannalta. Tuolla helmikuussa alkaa jo aurinko oikeasti pilkahtelemaan ja toki tammikuussakin lumen heijastama valo auttaa vähäsen, mutta eipä nuo neljä pimeintä kuukautta tuota oikein mitään. Maaliskuusta alkaen taas maistuu!

Voi toki olla lunta päällä, mutta nyrkkisääntönä: pilvisellä kelillä paneeli tuottaa 10% maksimista. Jos aurinko kuultaa pilvien läpi, saat 30% maksimista. Talvella valoisa aika on lyhyt, aurinko matalalla ja paneelit tod näk katon suuntaisesti jolloin tuotto putoaa entisestään.

-25°C pakkanen toki lisää paneelien tuottoa 10-15%, mutta jos tuotto on 25% maksimista, tuollainen lisäys ei tee hullua hurskaammaksi.
 
Aurinkosähkö on lähtökohtaisesti vähän kökkö näillä leveysasteilla, kun se huippukulutus on keskitalvella, mutta ei siitä sen enempää. Jos on sopiva kulutusprofiili, siitä voi saada todella hyvän avun ja säästötkin pienentyneen ostosähkön tarpeen muodossa. Elintarvikemyymälä keskikesällä: Kuumana hellepäivänä jäähdytystarve ihan tapissa ja paneelit tuottaa parhaiten juuri silloin. Hiilineutraalius on vähän kyseenalainen. Paneelit tehdään Kiinassa ja valmistus lienee kohtalaisen energiaintensiivistä. Minulle paneelikauppias kertoi, että neljä - viisi vuotta menee ennenkuin valmistuksen hiilikuorma on kompensoitu. Jos koko materiaali- ja valmistusketju käydään läpi, voi hiilitase jäädä lopulta kompensoimatta. HS kirjoitti akkumineraalien osalta ihan hyvän jutun. Siellä palaa eräskin öljylitra ennen kuin vaikkapa Mersun yli 100 kWh:n akku on asennettuna auton alustalle. Siinä voi sitten hyvesignaloida, kun käy Lidukan maksuttomassa latauspisteessä tuota hirviötä lataamassa.

Sähkön kuluttajahintoihin liittyen: Itsellä vielä hyvä tilanne, kun asun kerrostalossa ja kiinteähintaista sopimusta vuosi jäljellä. Taannoin asuimme 90-luvulla rakennetussa (oli ehkä hutiloiden tehty) omakotitalossa. Suora sähkölämmitys: Vuodessa 35 000 - 42 000 kWh. Tosin eihän siinä alkuunkaan nuukailtu, kun sähkö oli niin halpaa. Tuhannen markan tasauslasku tuntui suurelta. Siihen päälle oli iso vapaa-ajan asunto 20 000 - 28 000 kWh. Ja pitkä päivittäinen työmatka, ei viikkoa saanut tankillista riittämään. Olisihan nuissa nykyisillä hinnoilla maksamista.

Jospa energiapolitiikkaan tulisi järkeä, kun talvella kynttilän valossa Trangialla soppaa lämmitetään kiertävien sähkökatkojen aikana.
 
Onhan tämä nyt kerrassaan perverssiä:

HEINÄ-SYYSKUUSSA Helenin liiketulos parani vuodentakaisesta 19 miljoonasta eurosta 58 miljoonaan euroon. Lisäksi Helen kertoi, että se nostaa hintoja niin, että perussähkö maksaa 38,34 senttiä kilowattitunnilta joulukuun alusta.

..

Monien on vaikea ymmärtää yhtälöä, jossa sähköyhtiö tekee kovan tuloksen ja nostaa jo kalliita hintoja samaan aikaan, kun huoli sähköasiakkaiden pärjäämisestä on suurta. Rajala sanoo, että ymmärtää näkökulman.

Hän muistuttaa, että kaikki Helenin tuotot tuloutetaan kaupungille, mikä ei lohduta juuri nyt ahdingossa olevia tai muualla asuvia.

– Ymmärrän tämänkin, mutta näin se toimii että kaikki menee julkiselle sektorille.


Samaan aikaan ollaan huolissaan kovasta inflaatiosta, jonka kiihtymistä aiheuttava suurin tekijä on sähköenergian raju hinnannousu.

MOT Tuo Helenin hallituksen pj. Soininvaara on kyllä sen luokan älykääpiö, että paha on pistää pahemmaksi.
 
Pörssisähkön hinnasta ei varmuudella tiedä kukaan, se voi yllättää positiivisesti tai negatiivisesti.
Niin, se on tällähetkellä houkutteleva ainakin jos pystyy kulutusta ajoittamaan yöaikaan. Ja siitä voi irtautua myös helposti. Siinäpä ne plussat.
Erikoinen tilanne mielestäni muuten, viime lauantai oli halpaa se pörssisähkö ja taas sunnuntaina ihanan kallista.

Kuka on niin viisas kertomaan parin kuukauden päähän mikä on tilanne? Vaikka siitä pörssisähköstä hinnan noustua pääseekin helposti irti niin onko niitä vaihtoehtoja silloin olemassa edes.
 
Päivällä luin jostain että taloyhtiö on nostanut saunavuoron hinnan 25 €uroon/kerta. Ihanan kallista tällaiselle joka tykkää saunoa.... no vähintään 2xviikossa.

Mitä muuten maksaa nykyään uimahallikäynti? Omasta käynnistä on kulunut no, ihan liikaa.
 
Niin, se on tällähetkellä houkutteleva ainakin jos pystyy kulutusta ajoittamaan yöaikaan. Ja siitä voi irtautua myös helposti. Siinäpä ne plussat.
Erikoinen tilanne mielestäni muuten, viime lauantai oli halpaa se pörssisähkö ja taas sunnuntaina ihanan kallista.

Kuka on niin viisas kertomaan parin kuukauden päähän mikä on tilanne? Vaikka siitä pörssisähköstä hinnan noustua pääseekin helposti irti niin onko niitä vaihtoehtoja silloin olemassa edes.
En tiedä, miltä osin perustuu viisauteen, mutta isot pojat joka tapauksessa käyvät erittäin isoilla summilla kauppaa käyttäen energiafutuureita, joiden arvo määräytyy sen mukaan, mikä ennustetaan olevan sähkön hinta esim. ensi tammikuussa. Futuureilla siis sitoutuu ostamaan/myymään sähköä tietyllä hinnalla. Näissä on, jos ei viisautta, niin ainakin iso määrä riskienhallintamatematiikkaa takana.

Raakadataa voi ihmetellä tuolta (ensin kuukausittain seuraavat 6kk, sitten kvartaaleittain ja tulevat vuodet):
Hinnat ovat megawattituntia kohden, eli pitää jakaa tuhannella, jolloin hinnaksi tulee 0,xx euroa, ts. xx senttiä.

Ja täällä taasen on em. datan pohjalta esitetty kansantajuisempi ennuste (ALVeineen) sekä pohdintaa sähkön hintavaihtelujen syistä: https://halvinsähkösopimus.fi/sahkon-hintaennuste/
En ole itse seurannut ko. saitin näkemyksiä, mutta ainakin nopealla lukemisella näyttää suht. asialliselta sisällöltä.
 
Onhan tämä nyt kerrassaan perverssiä:

HEINÄ-SYYSKUUSSA Helenin liiketulos parani vuodentakaisesta 19 miljoonasta eurosta 58 miljoonaan euroon. Lisäksi Helen kertoi, että se nostaa hintoja niin, että perussähkö maksaa 38,34 senttiä kilowattitunnilta joulukuun alusta.

..

Monien on vaikea ymmärtää yhtälöä, jossa sähköyhtiö tekee kovan tuloksen ja nostaa jo kalliita hintoja samaan aikaan, kun huoli sähköasiakkaiden pärjäämisestä on suurta. Rajala sanoo, että ymmärtää näkökulman.

Hän muistuttaa, että kaikki Helenin tuotot tuloutetaan kaupungille, mikä ei lohduta juuri nyt ahdingossa olevia tai muualla asuvia.

– Ymmärrän tämänkin, mutta näin se toimii että kaikki menee julkiselle sektorille.


Samaan aikaan ollaan huolissaan kovasta inflaatiosta, jonka kiihtymistä aiheuttava suurin tekijä on sähköenergian raju hinnannousu.

MOT Tuo Helenin hallituksen pj. Soininvaara on kyllä sen luokan älykääpiö, että paha on pistää pahemmaksi.
Kovasti ymmärtäväinen herra tuo Rajala. Samaa virttä veisasi äsken telkassa Energiateollisuus ry tj herra Leskelä. Höpinät kuulostavat aivan samalta kuin joku maantierosvo lausuisi ryöstettäväksi joutuvalle "asiakkaalleen", että: "Ymmärrän närkästyksesi tässä asiassa, mutta rahasi vien joka tapauksessa, koska niin se vain on."
 
Mutta eipä tässä hädän päivää. Elinkeinoministeri Lintilä vetoaa koko arvovallallaan sähköyhtiöihin, että ne eivät tässä tilanteessa tähtäisi mahdollisimman suuriin voittoihin eikä johtajien palkkioihin. Voi tätä myötähäpeän määrää.
 
itselläni on 135 m2 talo ja hurjimman pakkastalven tammiluussa vilukissa-exän asuessa talossa meni ennätykselliset 2 200 kWh.
100m2 ja noin 1000kWh jos olen lähiseudulla töissä, reissussa sit 1200-1400kWh koska vilukissa emäntä 🙄
On ostettu lämpöfleesee ja villasukkaa ikäänkuin vinkkinä...
 
Nyt ovat kovasti tapetilla pienydinvoimalat. Mutta entä pienvesivoimalat, lieneekö ihan mahdotonta valjastaa lukemattomia pieniäkin jokia tuottamaan sähköä. Vesihän niissä virtaa, eikä turbiini muuta tarvinne. Ei päästöjä, eikä riippuvuutta tuulesta tai tuulen puutteesta, ja jos virtausnopeus saadaan tarpeeksi suureksi, ei jäätyminenkään olisi ongelma.
 
Nyt ovat kovasti tapetilla pienydinvoimalat. Mutta entä pienvesivoimalat, lieneekö ihan mahdotonta valjastaa lukemattomia pieniäkin jokia tuottamaan sähköä. Vesihän niissä virtaa, eikä turbiini muuta tarvinne. Ei päästöjä, eikä riippuvuutta tuulesta tai tuulen puutteesta, ja jos virtausnopeus saadaan tarpeeksi suureksi, ei jäätyminenkään olisi ongelma.
Paikallinen vesimylly tuotti aikoinaan meidän kylälle myös sähköä. Aika himmeästi kuulemma lamput paloivat, jos kulutus kasvoi liiaksi. Nykyään on pieniä voimalaitoksia purettu kalakantojen hoidon vuoksi.
 
Back
Top