Sähkö on maksanut kuluneen viikon ajan sähköpörssissä keskimäärin vain 8 senttiä. Myös sähkön johdannaismarkkinoilla koko loppuvuotta koskevat hinnat ovat laskeneet roimasti.
Siksi moni kuluttaja on alkanut katsella kauhulla omaa sähkösopimustaan. Syksyn paniikissa tuli sovittua uudesta kahden vuoden määräaikaisesta sopimuksesta jopa yli 30 sentin kilowattituntihinnalla.
Silloin hinta saattoi tuntua rauhoittavalta lupaukselta, kun epävarma talvi oli vasta edessä.
Mutta pitääkö näin korkeaa hintaa nyt todella maksaa seuraavat kaksi vuotta, vaikka kriisi tuntuisi olevan jo takana? Kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen saisi nyt halvimmillaan 14–15 sentin hinnalla. Vuosi sitten hinnat olivat alle kymmenen senttiä.
”Lähtökohtaisesti pitää. Määräaikainen sopimus on sitova molempiin suuntiin”, sanoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) johtava asiantuntija
Jukka Kaakkola.
Kuten kuluttajakaupassa usein, myös sähkökaupassa käytetään alan yhdessä sopimia
yleisiä myyntiehtoja. Niiden mukaan määräaikaisen sähkösopimuksen voi irtisanoa ”käyttöpaikan vaihtuessa toiseksi esimerkiksi käyttäjän muuton takia”.
Määräaikaisesta sopimuksesta pääsee toisin sanoen yleensä eroon muuttamalla. Esimerkiksi sähköyhtiö Väreellä sopimuksiin on kuitenkin kirjattu, että sopimus siirtyy muuttaessa uuteen osoitteeseen.
Muuttamisen pitää olla todellista eli ei riitä, että siirtää kirjansa väliaikaisesti vaikkapa tuttavan luokse ja puoliso ottaa toiselta sähköyhtiöltä uuden sähkösopimuksen.
Tällainen näennäismuutto saattaa nyt käydä kallista määräaikaista hintaa maksavan mielessä.
”Tällaista toimintaa ei voi viranomaiskannalta oikein suositeltavana pitää. Jos todellista muuttoa ei ole tapahtunut, se on sopimusehtojen kiertämistä, jolla voi olla seurauksia”, Kaakkola sanoo.
Näennäismuutto olisi sähköyhtiön näkökulmasta sopimusrikkomus, josta voisi joutua vähintäänkin maksamaan sähköyhtiölle vahingonkorvausta sen kokemasta vahingosta.
Eri asia on, onko sähköyhtiöillä mahdollisuuksia ryhtyä selvittämään asiakkaidensa todellisia asuinpaikkoja.
Ennen energiakriisiä osa sähkönmyyjistä oli määritellyt myyntisopimuksessa sopimussakon, jonka maksamalla määräaikaisesta sopimuksesta pääsisi eroon.
Se saattoi olla kiinteä summa taikka perustua sähköyhtiölle sopimuksen purkamisesta aiheutuvaan todelliseen kustannukseen. Energiakriisin nostettua sähkön hintaa jyrkästi syksyllä, purkuehtoja ei sopimuksista enää juuri löydy. Esimerkiksi pörssisähkö oli yhtäjaksoisesti kallista elokuun loppupuoliskosta lähes syyskuun puoliväliin saakka.
Vielä elokuun lopussa joiltain yhtiöltä sai pienellä lisämaksulla myös oikeuden vaihtaa sopimus myöhemmin saman yhtiön toiseen sopimukseen. Jotkut yhtiöt myyvät vaihto-oikeutta edelleen, mutta hinnat ovat varsin korkeita.
Purkamisesta ja kustannuksista voi kuitenkin aina kysyä omalta sähköyhtiöltään. Ainakin suurimpien sähkönmyyjien linja kyselyihin näyttäisi olevan tiukka.
”Joitain kyselyjä on tullut, mutta me lähdemme siitä, että sopimus on molempia osapuolia sitova koko määräajan”, Vattenfallin sähkön myynnistä vastaava johtaja
Taija Sjöblom sanoo.
Sjöblomin mukaan noin kahdella prosentilla yhtiön kuluttaja-asiakkaista on nyt määräaikainen sopimus, jossa 24 prosentin arvonlisäverolla laskettu kokonaishinta ylittää 30 senttiä kilowattitunnilta.
Fortum ei kerro erilaisten sopimustyyppien osuuksia tai hintoja, mutta asiakkuuspäällikkö
Tuomas Yrttiahon mukaan kyselyjä on tullut sinnekin.
”Lähtökohtaisesti pidämme kiinni määräajasta. Jos purkamisesta alettaisiin keskustella, niin se tarkoittaisi, että asiakkaan pitäisi maksaa erotus alkuperäisestä hankintakustannuksesta ja sen hetkisestä markkinahinnasta”, Yrttiaho sanoo.
Käytännössä se olisi Yrttiahon mukaan uuden ja vanhan sopimuksen välinen hintaero, joka velotettaisiin asiakkaalta koko sopimusajalta arvioidun kulutuksen mukaan. Irtisanominen ei siis olisi kannattavaa.
Myös Vattenfallissa ollaan määrittämässä, miten yhtiön todelliset tappiot mahdollisista sopimusrikoista lasketaan.
”Asiakkaan maksettavaksi tulisivat sekä sähkökaupan tappio että jonkinlainen järjestelykulu”, Sjöblom sanoo.
Sähköyhtiöt ovat ainakin teoriassa ostaneet määräaikaisen sopimuksen ottaneelle asiakkaalle varatun sähkön johdannaismarkkinoilta tai kahdenvälisin sopimuksin jo etukäteen silloin, kun sopimus kuluttajan kanssa on tehty.
Määräaikaisten sopimusten korkeat hinnat syksyllä perustuivat siihen, että sähkö oli myös johdannaismarkkinoilla kallista.
Jos yhtiö olisi ostanut futuureilla sähkön esimerkiksi hintaan 25 senttiä ja nyt siitä saisi pörssissä kymmenen senttiä, asiakas joutuisi siis maksamaan erotuksen eli 15 senttiä koko jäljellä olevan sopimusajan kulutuksesta.
Yrttiahon mukaan asiakkaat ymmärtävät tämän logiikan yleensä hyvin, kun se heille selitetään.
Erityisesti Fortumin kohdalla yhtälö voi vaikuttaa melko kuvitteelliselta, koska yhtiö tuottaa itse valtavat määrät sähköä edullisella vesi- ja ydinvoimalla. Fortumissa sähkön tuotanto ja myynti toimivat kuitenkin eri tulosyksiköissä.
Tuotantopuoli myy sähkönsä markkinoille ja sähkön myyntiyksikkö ostaa myymänsä sähkön markkinaehtoisesti.
Käytännössä määräaikaisen sopimuksen rikkominen, ellei yhtiö ole siihen halukas, on joka tapauksessa vaikeaa. Toinen sähköyhtiö ei voi tehdä uutta myyntisopimusta, jos henkilöllä on samassa osoitteessa ennestään määräaikainen sopimus.
Yksipuolinen ilmoitus määräaikaisen sopimuksen irtisanomisesta ei johda mihinkään.
Vaikka kuluttajien tyytymättömyys yltyy, Vattenfallin Sjöblom ei pidä määräaikaisten sopimusten myymistä viime syksyn kalliilla hinnoilla virheenä.
”Kukaan ei siinä vaiheessa tiennyt, mihin suuntaan markkina kehittyy. Asiakkailla on hyvin erilaisia tarpeita. Osalle asiakkaista tärkeää on vakaus, se että he pystyvät ennakoimaan mitä sähkö maksaa, vaikka hinta olisi vähän korkeampi”, hän sanoo.
Esimerkiksi Helenissä päädyttiin kuitenkin toisenlaiseen ratkaisuun.
”Meillä ei ollut syksyllä uusmyynnissä 24 kuukauden sopimusta lainkaan vaan ainoastaan 12 kuukauden määräaikainen sopimus. Ja siinäkin hintapiste oli niin korkea, että vain hyvin pieni osa asiakkaista otti sen”, myynnistä vastaava johtaja
Anu-Elina Hintsa sanoo.
Hintsan mukaan yhtiössä ajateltiin, että kahden vuoden sopimuksen hinta olisi muodostunut syksyllä pitkälle sopimuskaudelle turhan korkeaksi. Kahden vuoden sopimuksia on Helenissä myyty jälleen joulukuun puolivälistä alkaen.
Sjöblomin mukaan on toisaalta liian aikaista luvata kriisin olevan ohi.
”Ajattelen edelleen, ettei kukaan voi varmasti sanoa, miten hinnat tästä eteenpäin kehittyvät. Johdannaismarkkinoiden hinnat ovat laskeneet, mikä viittaa siihen, että markkinat uskovat hintojen pysyvän matalina, mutta mikään ei ole varmaa.”
Myös Yrttiahon mielestä tulevaisuuden hinta-arvioissa kannattaa nyt olla hyvin varovainen.
”En tee mitään ennustuksia. Vaikka nyt näyttää hyvältä, kannattaa varautua siihen, että hinnat vaihtelevat voimakkaasti jatkossakin”, hän sanoo.
Hintojen heilahtelu on tosiaan suurta ja siihen vaikuttaa nyt etenkin tuulivoimatuotannon vaihtelu. Tiistaina sähkön pörssihinta pomppasi iltapäivän tunteina yli 26 senttiin kilowattitunnilta, sillä oli melko tyyntä.
Keskiviikkona luvassa on tuulista säätä ja kilowattitunnin keskihinta painuu vain 2,6 senttiin.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston Kaakkola toivoisi, että sähköyhtiöiltä löytyisi valmiutta joustaa kuluttajille kohtuuttomaksi käyvissä tilanteissa.
”Kuluttajaneuvontaan ei ole vielä juurikaan tullut määräaikaisten sopimusten ehtoja koskevia kyselyjä, ehkä tämä on vielä aika uusi asia. Kalliiden sopimusten määristä meillä ei ole tietoa. Niiden ottamisesta myös varoiteltiin julkisuudessa syksyllä”, Kaakkola sanoo.
Korkeata sähkönhintaa maksaville on tulossa helpotusta hallituksen päättämistä tuista. Suurista talvikuukausien sähkölaskuista voi saada kotitalousvähennyksen kaltaisen verovähennyksen tai suoraa tukea Kelalta, jos ei ole riittävästi verotettavaa tuloa.
Jossain vaiheessa keväällä valtio maksaa vielä lisäksi kertaluontoisen korvauksen talven isoista sähkölaskuista. Tukea koskevat yksityiskohdat ovat vielä valmistelussa. Tukea ei tarvitse erikseen hakea.
Erityisesti kunnallisesti omistetuille sähköyhtiöille voi tulla paineita määräaikaisten sopimusten hintojen alentamiseen, kun markkinahinnat laskevat.
Esimerkiksi Keravan energia ilmoitti maanantaina alentavansa syksyn ja talven aikana omalla verkkoalueella myytyjen määräaikaisten sopimusten hintaa 25,73 sentistä 21,74 senttiin kilowattitunnilta. Hintaa laskettiin jo kerran aiemmin.
Oikaisu 26.1. klo 10.30: Toisin kuin artikkelissa aiemmin sanottiin, niin sanottu vaihtoturva on yhä tarjolla joillain yhtiöillä, mutta hinnat ovat huomattavan korkeita. Oikaistu myös, että sopimuksen voi irtisanoa yleensä muuton yhteydessä. Esimerkiksi Väreellä sopimus kuitenkin siirtyy myös muuttaessa.
