Keskustellaan sähköstä

Lopuksi vielä sitaatti:
"VETYLAITOKSISTA ja sähköpolttoaineista kertovien artikkelien julkaisun jälkeen toimitukseen tulee usein yhteydenottoja korkeasti oppineilta insinööreiltä, jotka pitävät juttuja pähkähulluina. Sama hulluus koskee pumppuvoimaakin."
Pumppuvoimalan konsepti näyttää ihan toimivalta, kun on päästetty sähkömarkkina tilanteeseen, missä vuorokausitasolla hinta vaihtelee voimakkaasti.
Vedyn kanssa pelaaminen on kokonaishyötysuhteeltaan niin paska, että ne hankkeet eivät onnistu markkinavetoisesti. Vety (tai muukaan tunnettu sähkön avulla tuotettu CO2-neutraali polttoaine) ei kykene toimimaan kannattavasti esim. raskaan liikenteen polttoaineena, ei meillä ole varaa maksaa niitä kustannuksia tuotteiden hinnoissa.
"Ylimääräinen" sähkö kannattaa käyttää suoraan esim sähköautoissa. Tuossa on sitten ongelmana se akkumateriaalien riittävyys ja raskaassa liikenteessä tarvittavien akkujen paino.
Edit: Luulen kuitenkin, että synteettisten ja vaivatta kierrätettävien akkumateriaalien keksiminen (ja tuottaminen halvan sähkön avulla) on järkevämpää kuin yrittää palamisen lopputuotteista valmistaa uusia polttoaineita.
Saksassa ja Ruotsissa on kokeiltu eHighway-projektia. Moottoritien reunimmaisen kaistan päälle ajojohtimet ja ei tarvitse kuljettaa itse kaikkea sähköä mukana. Tämä olisi omaan mieleen kaikista järkevin tapa ratkaista raskaanliienteen sähköistys valtaväylillä. Rampista sitten hörähtää diesel käyntiin tai omilla akuilla. Tietysti kaattuu siihen, että kuka tämän kaiken maksaa, Suomen jatkuvasti rapautuvalla tieverkolla. Vaatisi melkein osan nykyisistä valtateistä muutettavan koko matkaltaan moottoriteiksi
 
Meikäläinen siirtyi sopivasti pörssisähköön toukokuun alusta. Sähkölasku 300 > pariin kymppiin kuussa. Yksikään sähkölaitos ei meikäläistä enää kuseta!
Itse siirryin tämän kuun alusta pörssisähköön, kun määräaikainen soppari päättyi. Vattenfallin vuoden soppari, jota ehdottivat, oli yks vitsi. 14,35 snt/kWh. Jos olisi ollut edes 10 sentin luokkaa kWh, niin olisi voinut sitä jopa miettiä, mutta nyt ei tarvinnut. Pörssillä mennään ainakin syksyyn asti. Katsotaan sitten tilannetta uudelleen.
 
6,6snt/kWh, toistaiseksi voimassa.

Vattenfall palveli vuoden huonoilla hinnoilla ja yksikään sana asiakaspalvelun suusta ei pitänyt paikkaansa.

Ei tule ikävä, eikä ikinä enää tule kuukausipakettia - 9kk vuodesta kului vain 75% paketista, eli maksettiin liikaa. 3 viikkoa reissussa talvella, täydellä kuukausimaksulla. Kesällä jäähdytys syö sähköä reilusti ja kuukausikiintiön ylimenevät kilowattitunnit maksoivat +50%. Fy fan.
 
Jostain luin tänään että jotkut aurinkopaneelien omistajat joutuisivat jopa maksamaan siitä että työntävät ylijäämäsähköä verkkoon kun sähkön pörssihinta menee miinukselle.
En nyt löytänyt tätä juttua enää ja hätäisesti sen luin.

Mutta tämähän jos joku kannustaa hommaamaan niitä paneeleita kaikkien rakennusten katoille.:cool:
 
Jostain luin tänään että jotkut aurinkopaneelien omistajat joutuisivat jopa maksamaan siitä että työntävät ylijäämäsähköä verkkoon kun sähkön pörssihinta menee miinukselle.
En nyt löytänyt tätä juttua enää ja hätäisesti sen luin.

Mutta tämähän jos joku kannustaa hommaamaan niitä paneeleita kaikkien rakennusten katoille.:cool:
On se noinkin, ei tosin paljoa tule, jos vaikka 10-20 kW jää itse käyttämättä, ja sähkö on puoli senttiä miinuksella, niin maksaahan se muutaman sentin tuo ilo. Vastaavasti kaikki se sähkö jonka saa itse käytettyä, niin vaikka sähkö olisi ilmaista niin se siirtomaksu veroinen jää säästöä. Parashan olisi että olisi oma akku, jonne laittaa se ylijäämä, käytännössä siis sähköauto joka päivällä ladattavissa.
 
Ens talvena sitten taas ihmetellään, miten hinta on jotain 50snt/kwh keskimäärin, vaikka OL3 ja kaikki käy ja kukkuu
 
Ens talvena sitten taas ihmetellään, miten hinta on jotain 50snt/kwh keskimäärin, vaikka OL3 ja kaikki käy ja kukkuu
50c/kwh ja mä tankkaan aggregaatin. Ei se löpö niin paljoa maksa...

Jaa miksi mulla on diesel aggregaatti, no siksi että aikoinaan funtsin että läheisiltä tiloilta saa tarvittaessa helpommin löpöä kuin bensaa... Kai sinne voisi imeä vaikka talon säiliöstä...
 
Kuluttajaviranomainen tulkitsi sitten lakia:
https://www.hs.fi/talous/art-2000009674160.html

Käytännössä nyt viranomaisten osalta on avattu peli jossa tulkitaan sähkömarkkinalakia ja kuluttajansuojaa. Näissä kummassakin puhutaan kohtuullisuudesta kuluttajan kannalta mutta tuolla ei ole mitään suojaa sähköä myyville yrityksille. Eli markkinahäiriön kulut taitaa kaatua nyt sähkönmyyjille vaikka tilanne olisi yrityksen kannalta täysin kohtuuton.

Kuluttajariitalautakunnan suositus on vain eka askel, tuon pohjalta kuluttaja voi reklamoida myyjälle ja odottaa että perintäyhtiö vie riidanalaisen osuuden laskusta oikeuteen. Tai kuluttajaviranomainen alkaa ajaa joukkokannetta tai energiamrkkinavirasto työntää oman lusikkansa soppaan. Kuluttajariitalautakunnan suositus on vähän harhaajohtava, kuluttajaviranomaisella kun on työkalut pakottaa se suositus väkisin voimaan.

Homma vaikuttaa sen verran sakealle ekan viranoamislausunnon pohjalta että sähkönhinnat taitaa selvitä sitten parinvuoden päästä kun korkeinoikeus tekee päätöksensä. Tätä odotellessa:
https://www.verkkouutiset.fi/a/uusi-suositus-voi-ajaa-sahkoyhtioita-konkurssiin

Taisi mennä sähköyhtiöiden johdon, omistajien ja lakiosastojen juhannus pilalle kertalaakista. Energiateollisuus jo ainakin vähän yrittää hutkia, mutta yleensä näin länsimaissa yrityksen kannattaa noudattaa lakia ja viranomaispäätöksiä. Muuten bisnes on aika lyhytikäistä.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009675116.html
 
Kuluttajaviranomainen tulkitsi sitten lakia:
https://www.hs.fi/talous/art-2000009674160.html

Käytännössä nyt viranomaisten osalta on avattu peli jossa tulkitaan sähkömarkkinalakia ja kuluttajansuojaa. Näissä kummassakin puhutaan kohtuullisuudesta kuluttajan kannalta mutta tuolla ei ole mitään suojaa sähköä myyville yrityksille. Eli markkinahäiriön kulut taitaa kaatua nyt sähkönmyyjille vaikka tilanne olisi yrityksen kannalta täysin kohtuuton.

Kuluttajariitalautakunnan suositus on vain eka askel, tuon pohjalta kuluttaja voi reklamoida myyjälle ja odottaa että perintäyhtiö vie riidanalaisen osuuden laskusta oikeuteen. Tai kuluttajaviranomainen alkaa ajaa joukkokannetta tai energiamrkkinavirasto työntää oman lusikkansa soppaan. Kuluttajariitalautakunnan suositus on vähän harhaajohtava, kuluttajaviranomaisella kun on työkalut pakottaa se suositus väkisin voimaan.

Homma vaikuttaa sen verran sakealle ekan viranoamislausunnon pohjalta että sähkönhinnat taitaa selvitä sitten parinvuoden päästä kun korkeinoikeus tekee päätöksensä. Tätä odotellessa:
https://www.verkkouutiset.fi/a/uusi-suositus-voi-ajaa-sahkoyhtioita-konkurssiin

Taisi mennä sähköyhtiöiden johdon, omistajien ja lakiosastojen juhannus pilalle kertalaakista. Energiateollisuus jo ainakin vähän yrittää hutkia, mutta yleensä näin länsimaissa yrityksen kannattaa noudattaa lakia ja viranomaispäätöksiä. Muuten bisnes on aika lyhytikäistä.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009675116.html
Ei ole kyllä välttämättä hyvä juttu tämä. Pörssisähkö on kohta ainoa mitä yritykset tarjoavat. Ja se sähköpörssi nyt on muutenkin ihan perseestä. Siihen olisi jollain tavalla saatava muutos.
 
Aihe jatkuu ja nyt sitten Energiavirasto antaa pesäpallomailaa:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009684949.html

Toistaiseksi voimassaolevaa on siis pakko tarjota toimitusvelvollisuus alueelle. Ja tuolle sitten kuluttajariitalautakunta on nyt paaluttanut rajat. Joten tulevat markkinahäiriöt korvaa sähkönmyyjä. Viranomaisten kanta alkaa siis tulla selväksi ja nyt sitten odotetaan vain niitä pakkokeinoja joilla viesti saatetaan energiateollisuudelle perille.

Tässä mallissa on vain yksi valuvika ja se on että se ei ole sopusoinnussa nykyisen sähköpörssin hinnoittelun kanssa. Nyt sen ongelman maksaa sähkönmyyjät ja lopulta sitten joskus sähkökäyttäjät kun riskit saadaan vietyä hitaasti sopimushintoihin.
 
Olen ymmärtänyt että ainakin yksi ajatus on käyttää ylijäämäsähköä veden pumppaamiseen patoaltaisiin, joista saadaan sitten vesivoimaa. En tiedä, kuinka kustannustehokasta tämä on.
Tuo on ymmärtääkseni kohtuullisen kustannustehokas tapa vuorokautisen tai muun lyhyen aikavälin kulutuksen tasaamiseen. Ongelmana on patoaltaiksi sopivien paikkojen vähyys.

Olen yrittänyt hahmottaa sellaista kombinaatiota, että tuulivoimalat pumppaisivat ylimääräisellä energiallaan vettä takaisin vesivoimaloiden yläpuolelle. Tällöin - ainakin joissakin tilanteissa - voitaisiin vesivoimaloiden tehoa nostaa ilman, että varastoaltaan vettä käytettäisiin "liikaa".

Voi olla, että vesivoimaloiden turpiinitehoa täytyisi kasvattaa että hetkellistä tuottoa voitaisiin lisätä. Ristiriitaa tulee myös siitä, että ylimääräistä tuulivoimaa on tarjolla eniten juuri silloin, kun vettä kertyy tekojärviin jo muutenkin eli syksyllä.

Suuri osa infraa on jo valmiina, eli tuulivoimala voi sijaita missä tahansa ja sähkö siirtyy verkkoa pitkin vesivoimalalle. Tarvitaan sopiva pumppausteho, ja uskon että jollakin prosentilla voitaisiin vesivoiman hyötysuhdetta kasvattaa, jos niukkavetisiä jaksoja voitaisiin vähänkin lyhentää.

On tuota varmaan joku minua viisaampi enemmän tietävä jo miettinytkin :rolleyes:
 

Vajaan vuoden takainen Ylen juttu yllämainitusta hankkeesta.

 
Tuo on ymmärtääkseni kohtuullisen kustannustehokas tapa vuorokautisen tai muun lyhyen aikavälin kulutuksen tasaamiseen. Ongelmana on patoaltaiksi sopivien paikkojen vähyys.

Olen yrittänyt hahmottaa sellaista kombinaatiota, että tuulivoimalat pumppaisivat ylimääräisellä energiallaan vettä takaisin vesivoimaloiden yläpuolelle. Tällöin - ainakin joissakin tilanteissa - voitaisiin vesivoimaloiden tehoa nostaa ilman, että varastoaltaan vettä käytettäisiin "liikaa".

Voi olla, että vesivoimaloiden turpiinitehoa täytyisi kasvattaa että hetkellistä tuottoa voitaisiin lisätä. Ristiriitaa tulee myös siitä, että ylimääräistä tuulivoimaa on tarjolla eniten juuri silloin, kun vettä kertyy tekojärviin jo muutenkin eli syksyllä.

Suuri osa infraa on jo valmiina, eli tuulivoimala voi sijaita missä tahansa ja sähkö siirtyy verkkoa pitkin vesivoimalalle. Tarvitaan sopiva pumppausteho, ja uskon että jollakin prosentilla voitaisiin vesivoiman hyötysuhdetta kasvattaa, jos niukkavetisiä jaksoja voitaisiin vähänkin lyhentää.

On tuota varmaan joku minua viisaampi enemmän tietävä jo miettinytkin :rolleyes:
Pumppaukseen käytetystä sähköstä saadaan takaisin 80% eli tämä on ainoa tapa merkittävästi varastoida sähköä. Sopivista altaista on tosiaan puute Suomessa. Puhutaan hydridilaitoksista, kun pumppauksella tehostetaan toimivan vesivoimalaitoksen tehoa. Yksi tälläinen on jo käytössä, 1954 valmistunut Jumiskon voimalaitos.
Kemijoki nyt pohtii näitä puhtaita pumppulaitoksia ja siellä on yllättävän suuria putouskorkeuksia (100-200 m). Varmaan saadaan pian yksityiskohtaista tietoa, kun suunnitelmat etenevät.
 
Tanskan ja Britannian välille on tehty tasasiirto HVDC yhteys.
Meillekin on nyt tulossa 1000 MW tehoa tuulivoimaa vuosittain ja aurinkopaneeleistakin saadaan 7000 MW huipputeho vuosikymmenen loppuun mennessä. Pohdin, että olisiko kohta kannattavaa laittaa samanlainen yhteys Suomesta Puolaan?

Sähköä voidaan myydä tietysti Ruotsin ja Baltian kautta, mutta esim. Norjakin on tehnyt suoran yhteyden Saksaan vaikka voisi helposti viedä Tanskan kautta. Suorissa yhteyksissä taitaa olla osapuolten sopimat hinnat, ainakin Norjan ja Brittien välinen hinta eroaa Nordpoolin hinnasta. Mitenkähän nämä hinnoittelut menee, tietääkö joku tarkemmin?

Puolassa on nyt hiilisähköä enimmäkseen ja ydinvoimaloita ja tuulivoimaa on kovasti tulossa. Huoltovarmuutta saataisiin lisää ja vaihtelevaa tuotantoa tasattua.
 
Richard Scarry ja Tuulinen päivä. Tuulivoima puskee 4,5 GW sähköä, ydinvoima 4,3 GW, Suomi vie 1 GW ulkomaille, käytännössä Tukholman seudulle jolla ei tarpeeksi Ruotsin sisäistä siirtokapasiteettia pohjoisen vesivoimastaan. Lisäksi Viro ja Baltia.

Hinta meille suomalaisille tänään oikeinkin edullinen, silti vientimarkkinaa paremmilla hinnoilla voimayhtiöille.

1698820633189.png
 
Tuulivoima nosti tasoaan vielä yhdellä gigawatilla, uusi ennätys Suomen energiatuotannossa. Näin se ryZZälän energia-ase tylsistettiin täysin. Kukapa olisi uskonut vielä pari vuotta sitten?

Todella harmi, että OL3 otti sen ylimääräisen myöhästymisen, olisipa ollut mukana jo ekana sotatalvena, olisi moni päässyt vähemmällä sähkön hintojen kanssa. Tulevaa talvea odottelen edelleen pörssisähkösopparilla. Tyyniä pakkaspäiviä on varmasti tiedossa, mutta toisaalta Pohjolan vesialtaat ovat piripinnassa ja ennätystäysiä nekin. Muutaman modulaarisen ydinvoimalan kun saisimme vielä pika-aikataululla nousemaan...

 
Back
Top