Keskustelua sotaelokuvista

Periaatteessa Montgomery oli vain jäänyt jälkeen. Saksalaiset luopuivat Kreetan jälkeen näin laajamittaisista maahanlaskuista. Montgomerylla ei ollut heidän kokemustaan.

Otan tähän väliin hiukan elokuva-arvostelua.

On ihmetelty, miksi siitä rekonstruktiomaisesta vuoden 1977 elokuvasta jätettiin Montgomery liki kokonaan pois. Yksi silta liikaa -kirjassa (Cornelius Ryan) Montgomery on keskeinen etupäässä kaikessa negatiivisessa, kuten pitääkin. On arveltu, että El Alameinin voittajaa kohtaan ohjaaja Attenboroughilla oli yksinkertaisesti liikaa kunnioitusta.

Elokuvassa kenraali Frederick Browning laitetaan ylimielisesti sivuuttamaan tiedustelutiedot. Hänen yläpuolellaan Montgomery niitä ei halunnut kuulla. Hollantilainen vastarinta oli kertonut briteille saksalaisista panssarijoukoista lähellä Arnhemia. Ei siinä minkään ilmakuvien varassa oltu. Browning miellytti tässä isäntäänsä: Cornelius Ryanin kertomus siitä, että kenraali ehdotti faktat kertoneelle tiedustelu-upseerille sairaslomaa, on nimittäin totta.

Elokuva tekee Browningista syntipukin säästäen Montyn, mutta pääsääntöisesti leffa on vain hiukan yksinkertaistava. Useimmat siinä näytetyt mikrojutut todella tapahtuivat: muiden muassa se, missä vastarintaliike kokoaa ruumiita barrikadiksi tai miten irlantilaisten etenemistä hidastettiin kapeilla teillä. Kanavien vuoksi brittitankit eivät voineet poistua teiltä. Tappioita oli helppo tuottaa.

Suomalaisia Utin DC-3-koneita oli neljä kappaletta elokuvassa amerikkalaisväreissä, koska vain Suomessa oli enää lentäjiä, jotka kykenivät näillä koneilla pudotusmuodostelmaan. Kaksi konetta tuli Portugalista, kaksi Somalimaasta, kolme tanskasta. Kameraotokset, missä tarvitaan lähikuvaa ja kunnon pudotuksia eikä mitään monistettua, on otettu näissä suomalaiskoneissa. 11 aitoa konetta ja niitä kuvaamalla saatiin aitoutta monistettua.

Jostain kumman syystä leffa on ainakin vielä kokonaisena ilmaiseksi nähtävillä. Kannattaa kiiruusti katsoa. Ainakin minuutit 47-51, missä on pudotukset.


Mielenkiintoinen aikalaisdokkari elokuvan kuvauksista.

 
5. Tulikärpästen hauta (Isao Takahata):

Kyseessä on toisen maailmansodan lopuille sijoittuva kertomus kahdesta orvoksi jääneestä lapsesta Japanissa – mutta huomionarvoista on se, että kyseessä on animaatio, asia jonka ei pidä antaa hämätä ja estää katselukokemusta. Olen nähnyt Tulikärpästen haudan useita kertoja ja ensikerrasta lähtien sen on onnistunut koskettaa minua ja jokaisella kerralla sen onnistuu pysäyttää minut ja kahden sisaruksen tarinan seuraaminen animaationa on omanlaisensa kokemus. Loistava, inhimillinen, syvällinen ja surullinen kertomus elosta sodan koettelemassa maassa lasten silmin nähtynä ja koettuna.

Ohjaajasuuruus Isao Takahata on kuollut 82 vuoden iässä:

http://www.indiewire.com/2018/04/is...dio-ghibli-grave-of-the-fireflies-1201949581/

Isao Takahata kuului - hänen perintönsä kuuluu - alansa suurimpiin, minulle hänen ohjaustöistä tärkein on Tulikärpästen hauta, jota pidän eräänä parhaimmista animaatioleffoista, jollei jopa parhaana. Mutta nostan elokuvan tarinan ja kerronnan ynnä toteutuksen osalta myös kaikkien aikojen parhaimpien sotaleffojen joukkoon - surullinen, paikoin ahdistava kuvaus mielipuolisen sodan loppuhetkistä kahden orvoksi jääneen lapsen kautta koettuna.

Harvoin, jos koskaan, minulle tuntemattoman ihmisen kuolema pysäyttää hetkeksi - tämä on niitä hetkiä, jolloin surumielinen haikeudentuulahdus sivalsi mieltäni. Hän on poissa - tarinansa elävät!
 
Länsisaksalainen sotaelokuva Der letzte Akt vuodelta 1955 kertoo Hitlerin viimeisistä päivistä. Tekstit englanniksi.

 
Kaikkien aikojen vääpeli - "Gnu. Sgt. Hartman" eli R. Lee Ermey on kuollut 74 vuoden iässä.

Parhaimmillaan Kubrickin loistavassa Full Metal Jacketissa, mutta loistava myös The Boys in Company C.

"Gunnery Sgt. Hartman: You climb like old people fuck private pile!"

Seuraava lyhyt dialogi on legendaarinen:

"Private Joker: Are those... live rounds?

Private Gomer Pyle: Seven-six-two millimeter. Full metal jacket."

 
Tuli viikonlopppuna katsottua Dunkirk Elisa Viihteen Vuokraamosta. Oli kyllä paska pätkä, aivan jäätävä pettymys.

Elokuva oli visuaalisesti hieno, erityisesti lentokoneet olivat tyylikkäitä. Samoin puvustus oli vimosen päälle. Muuta hyvää elokuvassa ei sitten ollutkaan.

Ensinnäkin elokuva oli helvetin tylsä ja tarina epäjohdonmukainen. Lisäksi elokuva pursusi kliseitä ja oli rehellisesti sanottuna jotenkin lapsellinen esitys kaikin puolin. Kaikessa korniudessaanja kliseisyydessään leffa muistutti 50-luvun ylidramatisoituja ja ylinäyteltyjä elokuvia. Näyttelijöiden työskentelystä on paha sanoa, koska eipä siinä mielestäni juuri näytelty. Lähinnä jotain huudahduksia "toiminnan" lomassa ja jotain tyhjänpäivästä jorinaa. Yhdestäkään hahmosta ei muodostunut oikeastaan minkäänlaista henkilökuvaa.

Elokuva oli lisäksi yksinkertaisesti sekava, viimeiset puoli tuntia Spitfire lentelee ilman polttoainetta ristiin rastiin ja on samalla taistelutehtävällä koko elokuvan läpi. Samassa ajassa porukkaa lappaa paatilla kanaalin yli ja takaisin mutkien kautta. Välillä näyttäisi olevan yö ja yhtäkkiä onkin taas päivä, etteikö se häiritsisi muutenkin, mutta kun sama Spitfire lentelee aina vaan.

Spitfirekohtauksien leikkauksessa ja kuvauksessa näkyi mielestäni ihan selkeä yritys jäljitellä vanhaa Taistelu Britanniasta -klassikkoa (pilotin käden kuvaaminen kun peukalo menee kk:n laukaisimelle). Voisin melkein vannoa, että alkupään kohtauksessa Michael Caine puhuu lennonjohdosta pilotille radioon... Muutenkin lentotaistelukohtauksissa ajoittain sorruttiin jotenkin naurettaviin leikkauksiin. Heinkel lähestyy matalalla laivaa uhkaavasti, juuri kun odottaa pommien irtoavan siirrytään seuraavaan kuvaan, jossa Heinkel onkin taas parin kilometrin päässä korkealla, sitten taas melkein päällä. Liekö kännissä tuotettu tämä roska.

Voisin käyttää palstan maksimimerkkimäärän elokuvan haukkumiseen, mutta eiköhän tämä riitä. Visuaalisuudesta, skaalasta, puvustuksesta ym. päätellen leffalla on ollut budjetti kunnossa. Historiallisesta kontekstista ja tuosta visuaalisuudesta olisi voinut ulosmitata huikean eepoksen, mutta ei. Elokuva on floppi käsikirjoituksesta lähtien ja mielestäni lähinnä häpäisee Dunkerquen veteraanit kuvaamalla heidät toisilleen kiukutteleviksi, tumput suorana seisoviksi ääliöiksi. Evakuoinnin mahdollistaneet raskaat viivytystaistelut rantojen ulkopuolella unohdetaan täysin. Samoin kansallistunteen, taistelutahdon ja sitä seuranneen voimanponnistuksen kuvaaminen jää todella ohueksi.

Imdb:ssä elokuvalle on jostain käsittämättömästä syystä annettu 8.0/10, mikä on yleisesti ottaen varsin hyvän elokuvan merkki. Itse lätkäisin imdb:hen 2/10 vain koska kauniit lentokoneet.

Olenko ainoa, joka tähän elokuvaan pettyi?
 
Itse pidin todella paljon.
Elokuvassa on erityisen suuressa roolissa upea musiikki ja muutenkin laadukas äänimaailma joka kuljettaa elokuvaa.
Siinä käytetään myös kauhuelokuville tyypillistä tehokeinoa, vihollista ei juuri näytetä ollenkaan mutta sen uhka on alituisesti läsnä maalla, merellä ja ilmassa.
Pidän siitä että suuren sankaruuden ja itsensä uhraamisen rinnalla näytetään myös pelkuruutta ja itsekkyyttä.
Sankaruuskin on brittiläisen vähäeleistä ja kuivalla huumorilla maustettua, uskon että britit itse tunnistavat elokuvasta itsensä ja sen hetken tunnelmat niin joukoissa kuin kotona.
Elokuvassa on eri aikajanoja jotka risteävät mutta eivät ole rinnakkaisia, tästä seuraa ehkä hämmennystä toisille.
 
Viimeksi muokattu:
Kaikkien aikojen vääpeli - "Gnu. Sgt. Hartman" eli R. Lee Ermey on kuollut 74 vuoden iässä.

Parhaimmillaan Kubrickin loistavassa Full Metal Jacketissa, mutta loistava myös The Boys in Company C.

"Gunnery Sgt. Hartman: You climb like old people fuck private pile!"

Seuraava lyhyt dialogi on legendaarinen:

"Private Joker: Are those... live rounds?

Private Gomer Pyle: Seven-six-two millimeter. Full metal jacket."


 
Löysin juutuubista tämmöisen:
Theirs Is The Glory 1946

https://en.wikipedia.org/wiki/Theirs_Is_the_Glory
Using the original locations of the battle, the film featured veterans who were actual participants in the battle. The film was jointly produced by the J. Arthur Rank Organisation and the Army Film and Photographic Unit (AFPU).[2]

Weaving original footage from the battle with re-enactments shot on location at Oosterbeek and Arnhem, the film was shot a year after the battle had ravaged the Dutch streets. As well as veterans, the film also features local people like Father Dyker (a Dutch civilian priest who conducts the service in the film) and Kate ter Horst (who reads a psalm to the wounded men in the cellar) re-enacting their roles and what they did for the airborne troops during the battle.

Though no credits appear before or after the film, over 200 veterans appeared as actors

 
Katson tätä 12 rohkeaa miestä leffaa. Ei vaan jotenkin lähde liikkeelle. Hyvät näyttelijät jne mutta jokin tökkii.
 
Kirppariostoksia tämäkin; kannessa lukee "Combat Zone" mutta alkuperäinen nimi "American Soldiers: A Day in Iraq" 2005. Yhden päivän kuvaus jenkkipartiosta Baghdadin seudulla ja vaikeuksia riittää. Kyllä tämän katselee siinä missä samasta aiheesta olevaa Generation Kill, sama aihe.
https://www.imdb.com/title/tt0425743/
.
 
@Rauhantekijä Katselin juuri äsken tuon erikoisjoukkoelokuvan. Ihan katsottavaa tasoa muttei mikään elämää suurempi elokuvaelämys. Kumma juttu. Kaverit juoksevat pari viikkoa pakoon noin pataljoonallista talibaneja. Ammuskulutus per päivä on luokkaa tähtitieteellinen ja silti patruunoita tuntuu piisaavan. Samoin ilmeisesti myös vettä ja ruokaa vaikkei täydennystä saada mistään. Muita huomioita: Diane Kruger on kaunis nainen. :)
 
Back
Top