Keskustelua sotaelokuvista

tulikomento kirjoitti:
Katselin juuri äsken tuon erikoisjoukkoelokuvan.......
Klikkaa laajentaaksesi...
No joo, lähes kaikista elokuvista löytyy epätodellisuuksia. Itse keskityn yleensä seuraamaan tarinan kokonaisuutta ja erityisesti visuaalista toteutusta, anteeksi antaen yksityiskohdille.
Saatan hyvinkin arvioida jonkun sotaelokuvan tasolle 9-10 siinä missä se ehkä aitoudessaan ja yksityiskohdiltaan ansaitsisi asiantuntijoilta vain seiskan. Elokuvanautinto mulla riippuu aina painotuksista.

Pidän myös dokumenttielokuvista toki.
Tai kuten viimeksi katsoin "Mark of Cain" , https://www.discshop.fi/elokuvat/dvd/mark_of_cain/P58102
It is based on the case of three British soldiers who were convicted of abusing Iraqi civilians at Camp Bread Basket, Basra, in May 2003.
Saanut Amnestyn palkinnonkin, mutta tuo ei jostain syystä saanut jäädä kokoelmaani. Ei vaan napannut, en tiedä miksi.

Diane Kruger on ihan jees……. mutta kukaan ei ohita Emmanuelle Chriqui (5 Days War) :unsure:

.
 
Rauhantekijä kirjoitti:
No joo, lähes kaikista elokuvista löytyy epätodellisuuksia. Itse keskityn yleensä seuraamaan tarinan kokonaisuutta ja erityisesti visuaalista toteutusta, anteeksi antaen yksityiskohdille.
Saatan hyvinkin arvioida jonkun sotaelokuvan tasolle 9-10 siinä missä se ehkä aitoudessaan ja yksityiskohdiltaan ansaitsisi asiantuntijoilta vain seiskan. Elokuvanautinto mulla riippuu aina painotuksista.

Pidän myös dokumenttielokuvista toki.
Tai kuten viimeksi katsoin "Mark of Cain" , https://www.discshop.fi/elokuvat/dvd/mark_of_cain/P58102
It is based on the case of three British soldiers who were convicted of abusing Iraqi civilians at Camp Bread Basket, Basra, in May 2003.
Saanut Amnestyn palkinnonkin, mutta tuo ei jostain syystä saanut jäädä kokoelmaani. Ei vaan napannut, en tiedä miksi.

Diane Kruger on ihan jees……. mutta kukaan ei ohita Emmanuelle Chriqui (5 Days War) :unsure:

.
Klikkaa laajentaaksesi...

Afganistan-dokumenteista olen nähnyt Armadillon ja Restrepon. Tykkäsin molemmista.


 
Minä en oikein pysty nauttimaan juuri mistään elokuvasta kun yksityiskohdat jäävät vaivaamaan. Amerikkalaisia sotaleffoja en ollenkaan voi sietää niiden bensapommien takia. Louhimiehen Tuntematon oli virkistävä poikkeus, sotakohtaukset vaikuttivat realistisilta.
 
tulikomento kirjoitti:
Mikko Niskasen Sissit on yhä tänäkin päivänä katsomisen arvoinen kotimainen sotaelokuva.

Klikkaa laajentaaksesi...

Totta. Jo elokuvan alku, se viiden minuutin ekspositio, vie mukanaan. Siinä on se 1960-luvun alun veteraanitunnelma kohdallaan, sodasta parikymmentä vuotta. Vaimo on huolissaan, kun mies lähtee sissien tapaamiseen: "En minä halua puhua mitään pahaa asetovereistasi, mutta jos he alkavat käyttää alkoholia..."

Seppeleenlasku on Haagan pienen kauppalan sankaripuistossa (Haaga oli oma kunta vielä sodan aikaan). Ja sitten mennnään kabinettiin... Tupakat ja piiput palavat, kuten tuohon aikaan oli tapana, ja törinä alkaa.

Ja sitten takaumana sotaan.
 
Kirpparilta eurolla "Bader-Meinhof komplex". Toodella laadukas yli kahden tunnin paketti RAF:n taustoista, sen avainhenkilöt ja keskeiset tapahtumat.
Elokuva on tehty Der Spiegel -lehden toimittajan kirjoittaman kirjan pohjalta. Tämä kiekko jää meikäläisellä omaan kirjastoon. Suosittelen jos 70-luvun vasemmistoterrorismi kiinnostaa. Tämä sota kuitenkin voitettiin.
https://filmfantravel.com/film-revi...ed-in-germany-morocco-and-the-czech-republic/

1532368347517.png
.
 
Rauhantekijä kirjoitti:
Kirpparilta eurolla "Bader-Meinhof komplex". Toodella laadukas yli kahden tunnin paketti RAF:n taustoista, sen avainhenkilöt ja keskeiset tapahtumat.
Elokuva on tehty Der Spiegel -lehden toimittajan kirjoittaman kirjan pohjalta. Tämä kiekko jää meikäläisellä omaan kirjastoon. Suosittelen jos 70-luvun vasemmistoterrorismi kiinnostaa. Tämä sota kuitenkin voitettiin.
https://filmfantravel.com/film-revi...ed-in-germany-morocco-and-the-czech-republic/

Katso liite: 23181
.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hyvä elokuva ja kuten sanoit valottaa osuvasti tuota 60- ja 70-lukujen kuohuntaa Länsi-Saksassa. Puutteellista oli minusta se, että Itä-Saksan ja itäblokin roolia terroristien avustajina ei tuotu juuri esiin. SIllä apuahan ne perkeleet saivat Stasilta ja muilta kun pyhänä päämääränä oli Saksan liittotasavallan romahduttaminen.

Hyvää oli myös henkilökuvaus. RAF:n päähemmot kuvittelivat olevansa jollain pyhällä vallankumouksen asialla ja että lopulta saksalaiset, niin sanottu suuri yleisö liittyisi tukemaan tätä vallankumouksen etujoukkoa. Vaan eipä käynytkään noin. Attentaatit ja väkivalta saivatkin saksalaisen yhteiskunnan tiivistämään rivinsä ja vaikka miten RAF koetti provosoida virkavallan käyttämään kovia otteita ("fasistinen poliisivaltio"), ei yhteiskunta horjunut. Tavalliset kansalaiset eivät lähteneet barrikaadeille, vaan antoivat tukensa poliisille ja turvallisuuspalvelulle näiden jahdatessa terroristeja. Hyvä elokuva.
 
Ei, ei ja eih ! Tämä on kuin jotain tietokonepeliä katselisi. :facepalm: Täsmälleen samasta aiheesta on tekeillä myös puolalainen sotaelokuva. Toivon mukaan edes siinä käyttävät aitoja lentokoneita kuvauksissa.

 
tulikomento kirjoitti:
Ei, ei ja eih ! Tämä on kuin jotain tietokonepeliä katselisi. :facepalm: Täsmälleen samasta aiheesta on tekeillä myös puolalainen sotaelokuva. Toivon mukaan edes siinä käyttävät aitoja lentokoneita kuvauksissa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Taitaa olla mahdotonta nykyisin...ei ole lentokuntoisia eikä lentäjiä...
 
Laitoin äsken Saksan Amazonista tilaukseen muutamalla eurolla tämän itäsaksalaisen elokuvan. Avoimen militaristinen ja ideologisesti oikeaoppinen kuvaus DDR:n kansanarmeijan panssariupseereista. Melkoista panssaripornoahan tämä on kunnon kylmän sodan hengessä.


Itä-Saksassa muuten tehtiin useitakin Nationale Volksarmeen toimintaa kuvaavia elokuvia. Minulla on dvd-kokoelmassani ilmavoimia käsittelevät elokuvat Anflug Alpha 1 ja Flieger. Ihan mielenkiintoisia lähinnä lentokohtaustensa vuoksi. MiG-hävittäjiä esitellään näkyvästi.

elokuva.jpgelokuva2.jpg
 
Onko muuten tulossa teattereihin mitään WW2 elokuvaa lähitulevaisuudessa?
Edit: Tämä ainakin löytyi:
 
Sainpas vihdoin katsotuksi Das Bootin Netflixistä. Aikaisemmin olin nähnyt sen joskus pentuna, liekkö edes alusta loppuun, enkä muistanut siitä juuri mitään. Hyvä leffa, suosittelen. Hyvin päästään tunnelmaan jo alkuteksteissä, kun kerrotaan ettei sodasta käytännössä selvinnyt kuin noin neljännes sakujen sukellusvenemiehistöistä.

"Parhaat torpedot putkissa! 25,000 markkaa kappale! Muttei rautalankaa! 50 pennillä rautalankaa!"

Rauhantekijä kirjoitti:
Kirpparilta eurolla "Bader-Meinhof komplex". Toodella laadukas yli kahden tunnin paketti RAF:n taustoista, sen avainhenkilöt ja keskeiset tapahtumat.
Elokuva on tehty Der Spiegel -lehden toimittajan kirjoittaman kirjan pohjalta. Tämä kiekko jää meikäläisellä omaan kirjastoon. Suosittelen jos 70-luvun vasemmistoterrorismi kiinnostaa. Tämä sota kuitenkin voitettiin.
https://filmfantravel.com/film-revi...ed-in-germany-morocco-and-the-czech-republic/
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiitos vinkistä! Tuo löytyikin sopivasti Netflixistä. Täytyypä katsoa joku päivä. Netflixissä elokuvan kategoriaksi on näköjään merkitty pelkästään että Synkkä, noh, semmosiahan ne vasemmistosta kertovat pätkät usein on.
 
Das Bootissa ärsyttää alku. Ei suruton epätoivoinen viinan juonti tuolta näytä. Teatteri näyttämö esitys, elikkä yli esitystä.
Elokuva kumminkin legenda. Vittu ne katseet näyttelijöillä joisssakin kohdissa, silmät.
 
31. Rakkautta & Anarkiaa elokuvafestivaalien ohjelmistoon kuuluu myös ukrainalaisen Sergei Loznitsan ohjaama ”Donbass” (Донбасс).

”Ehkä sotaa voi kuvata mielekkäästi vain siten kuin Sergei Loznitsa Itä-Ukrainaan sijoittuvalla Donbassilla tekee: sankareita on vaikea löytää, konflikti ei taivu ylvääseen kronologiseen kaareen, eikä totuus ole muuta kuin kilpailu uskottavimmasta lavasteesta. Selkeyttä kaipaava katsoja tulee puijatuksi kuin elokuvassa vilahtava, faktoja peräävä ammattijournalisti – tarkkailijaa ei odota selväpiirteinen tarina vaan kasa liukkaita mediasepitteitä.” (Timo Harjuniemi, Helsinki International Film Festival – Rakkautta & Anarkiaa).

Kävin katsomassa elokuvan sunnuntaisessa näytöksessä Kino Engelissä. Loznitsan ”Donbass”, oli – kuten olettaa saattoi – minulle hyvin henkilökohtainen elokuva. Siitä oli vaikea, käytännössä mahdoton, kirjoittaa viiltävää arviota, analysoida sitä elokuvana, joten tyydyin kuvaamaan elokuvan herättämiä tunteita ”Sergei Loznitsan koskettava ”Donbass’.”

https://vartiopaikalla.blogspot.com/2018/09/sergei-loznitsan-koskettava-donbass.html

Elokuva piti hereillä myöhään yöhön, kahden aikaan pyörittelin elokuvan nostattamia ajatuksia ja kuvia pääkopassani. Harvoin, jos koskaan elokuvan jälkeen on ollut tällainen tunne.
 
vlad kirjoitti:
31. Rakkautta & Anarkiaa elokuvafestivaalien ohjelmistoon kuuluu myös ukrainalaisen Sergei Loznitsan ohjaama ”Donbass” (Донбасс).

”Ehkä sotaa voi kuvata mielekkäästi vain siten kuin Sergei Loznitsa Itä-Ukrainaan sijoittuvalla Donbassilla tekee: sankareita on vaikea löytää, konflikti ei taivu ylvääseen kronologiseen kaareen, eikä totuus ole muuta kuin kilpailu uskottavimmasta lavasteesta. Selkeyttä kaipaava katsoja tulee puijatuksi kuin elokuvassa vilahtava, faktoja peräävä ammattijournalisti – tarkkailijaa ei odota selväpiirteinen tarina vaan kasa liukkaita mediasepitteitä.” (Timo Harjuniemi, Helsinki International Film Festival – Rakkautta & Anarkiaa).

Kävin katsomassa elokuvan sunnuntaisessa näytöksessä Kino Engelissä. Loznitsan ”Donbass”, oli – kuten olettaa saattoi – minulle hyvin henkilökohtainen elokuva. Siitä oli vaikea, käytännössä mahdoton, kirjoittaa viiltävää arviota, analysoida sitä elokuvana, joten tyydyin kuvaamaan elokuvan herättämiä tunteita ”Sergei Loznitsan koskettava ”Donbass’.”

https://vartiopaikalla.blogspot.com/2018/09/sergei-loznitsan-koskettava-donbass.html

Elokuva piti hereillä myöhään yöhön, kahden aikaan pyörittelin elokuvan nostattamia ajatuksia ja kuvia pääkopassani. Harvoin, jos koskaan elokuvan jälkeen on ollut tällainen tunne.
Klikkaa laajentaaksesi...

Palasin teemaan, mutta hiukan toisesta lähestysmikulmasta (tämä blogikirjoitus sopisi ehkäpä jaettavaksi Ukrainan sota -ketjuun, mutta menkööt nyt tänne). Yritin pohdiskella sitä, miksi Donbass on tärkeä elokuva, mitä se kertoo todellisuudesta "kansantasavalloissa" - tätä ajatusta sopisi viedä vieläkin pidemmälle, mitä yleensäkin taiteen keinoin voitaisi kertoa tällaisista absurdeista paikoista, joissa propagandan keinoin häivytetään totuuden ja tarinan välinen raja siten, että valheellinen tarina onnistuu lyömään itsensä läpi - ja kuten olemme nähneet, se on lyönyt, kun edelleenkin arvostettuna pidetyt perinteisen median edustajat viljelevät termejä separatistijohtaja, kansantasavallat, sisällissota, separatismi ilman lainausmerkkejä tai minkään sortin täsmennystä. Tuhoa totuus...

"Miksi Sergei Loznitsan ”Donbass” on merkittävä elokuva?"

https://vartiopaikalla.blogspot.com/2018/09/miksi-sergei-loznitsan-donbass-on.html

Vartiopaikalla448.jpg
Totuus...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top