Kieli, kansakunta, identiteetti

Huomionarvoista kartassa on myös ettei siinä ole Viroa tai Latviaa, vaan niiden paikalla on Liivinmaa...sellaiset käsitteet kuin Eesti, Latvia tai Liivinmaa olisivat olleet useimmille tuon ajan ihmisille aivan tuntemattomia. Alueella asuvat suomensukuiset heimot kutsuivat itseään sellaisilla nimityksillä kuin rantalaiset, maalaiset, kalastajat jne. Nimet ja identiteetit ovat muuttuneet ja mukautuneet, väestöjatkuvuus alueella kuitenkin on ollut näihin päiviin asti.


Itämerensuomalaiset olivat välinputoajia, hyvin toimeentulevia ja itsenäisiä jotka halusivat säilyttää pakanallisen uskonsa ja perinteensä.

Kirkkokunnat toivat valtiolliset rakenteet alueelle miekan voimalla ja motiivina oli raha, kauppa ja verotus.

Jos Suomesta, Virosta tai Liivinmaalta (Kauppo) olisi löytynyt sopiva paavin hyväksymä juoksupoika olisimme todennäköisesti saaneet oman kuningashuoneen.
 
Mutta yhtä lailla on selkeämpää puhua Ruotsista kuin vaikka Ruotsi-Suomesta, jollaista maata ei koskaan ole ollut kuin suomenkielisissä koulukirjoissa. :)

Ruotsi-Suomi maata ei ollut tietenkään olemassa aikanaan, mikä ei luonnollisestikaan tarkoita sitä, että valtakunnan itäosat olisivat olleet huonommassa asemassa. Etkä sitä väittänytkään tietysti. Ruotsalaiset kun ovat kuitenkin poliittisen korrektiuden mestareita, niin huomasin ruotsalaisen tutkijan puhuvan Ruotsi-Suomesta Ylen "Kuninkaittemme jäljillä" -ohjelmasarjassa. Hankala tosiaan sanoa kumpuaako tämä tutkijan käsityksestä Ruotsin valtakunnasta vai pyrkimyksestä poliittisen korrektiuteen.

P.S. Ylen sarja ei ole mikään uutta tietoa tarjoava skuuppi, mutta ihan ok kertaus yleisellä tasolla Suomen ja Ruotsin yhteisestä taipaleesta. Areenassa harmittavasti enää 4 jaksoa jäljellä: http://areena.yle.fi/tv/1826507
 
Ei kieliasiaa tule missään tapauksessa vaieta kuoliaaksi! Rauhaa olisi voitu tarjota ruotsinkielistenkin osalta jo kauan kauan sitten, mutta kieliriita haluttiin unohtaa vasta sitten, kun suomenkieliset sen olivat jo voittaneet. Svekomaanit ovat 150-200 vuoden aikana tehneet niin paljon pahaa kansankielen, siis suomen, aseman hankaloittamiseksi, että nyt kun vihdoin fennomaanit ovat päässeet tai pääsemässä niskan päälle ja ruotsinkielinen vähemmistö on kutistunut mitättömään n. 5% väestöstä, niin työ tulee tehdä kerralla loppuun ja ajaa ruotsinkielen asema "toisena kotimaisena" siihen asemaan, mikä sillä todellisuudessakin on. Ensimmäinen tai toinen vieras kieli.

Säälin tuollaista ajattelua.

Prosenttiluvut eivät ratkaise olemassaloloa. Onko Islanti turha tai "täimaa", kuten Molotov kutsui Suomea? Islannin väestöluku on suunnilleen sama kuin ruotsinkielisten Suomessa. Olen vuosikymmeniä toimininut reservin tehtävissä moniarvoisen yhteiskunnan puolustamiseksi, ja vielä on hiukan aikaa jäljellä.

Koskaan ei ole ollut ongelmaa, vaikka vaikka ruotsinkielisen varusmisepalvelun (pl. suomenkielisen RUK:n) jälkeen minut on sijoitettu suomenkielisiin yksiköihin, Aina ollaan pärjätty ja vaikka joskus joku on ihmetellyt kun ollaan samankielisten kanssa keskusteltu ruotsinkielellä, niin yhteisellä asiaalla ollaan oltu. Olemme olleet valmistautumasssa tämän yhteisen isänmaan puolustamiseen.

Mitään konfliktia ei ole olemasssa paitsi keksittyjä juttuja. Sama koskee monia kielivähemmistöjä. Ihan turhaa rakentaa putinistisia me ja ne ajatusmaailmoja. Tätä juttua en viitsi jaksaa.

Jag föreslår att du ser på Strömsö ;-) (Ehdotan etä katsot Strömsötä)
 
Ruotsi-Suomi maata ei ollut tietenkään olemassa aikanaan, mikä ei luonnollisestikaan tarkoita sitä, että valtakunnan itäosat olisivat olleet huonommassa asemassa. Etkä sitä väittänytkään tietysti. Ruotsalaiset kun ovat kuitenkin poliittisen korrektiuden mestareita, niin huomasin ruotsalaisen tutkijan puhuvan Ruotsi-Suomesta Ylen "Kuninkaittemme jäljillä" -ohjelmasarjassa. Hankala tosiaan sanoa kumpuaako tämä tutkijan käsityksestä Ruotsin valtakunnasta vai pyrkimyksestä poliittisen korrektiuteen.

P.S. Ylen sarja ei ole mikään uutta tietoa tarjoava skuuppi, mutta ihan ok kertaus yleisellä tasolla Suomen ja Ruotsin yhteisestä taipaleesta. Areenassa harmittavasti enää 4 jaksoa jäljellä: http://areena.yle.fi/tv/1826507
Ruotsi-Suomihan on jälkikäteinen "kansallisten" suomalaisten determinististen "historijoitsijoiden" narratiivia.

Suuri ongelma kaikessa maallikoiden arvioinnissa on historian arvioiminen tämän päivän näkökulmasta.

Nämä kiistelyt ovat aika turhia, ja ne poistuvat aikanaan kun kouluiopetuksessa päästään tämän päivän tutkimustuloksiin, kuten esim. nykyisen Länsi-Suomen vuosisataisen kehityksen jälkeiseen vapaaehtoiseen liittoutumiseen Svea-kuninkaiden kanssa. Se on nykyisen historiantutkimuksen sisältö, vaikka kansallinen keksitty historia + Svea-kuninkaiden propaganda väitti muuta.
 
Niin, sellainen kieli kun "ruotsi" taisi varsinaisesti syntyä vasta joskus 1600-luvulla, vai miten se meni? Siis ruotsalaiset pitivät suomea siirtomaanaan ennen kuin oppivat itse puhumaan ruotsia...
Ruotsi, Tanska ja Norja ovat kielellisesti niin lähellä toisiaan, että jos kielellisillä perusteilla katsottaiisiin tänäänkin, kyseessä olisi yksi kieli, eri murteilla. Tämä ei ole mun keksintö, vaan esim http://www.lausti.com/articles/languages/eurokielet12.html

Olen itse ihan aikuisten oikeasti venannut Burger Kingin hampurilaisia Köpiksen steissin lähellä, kun uustanskalainen kassamies ja Tanskan länsiosista oleva pikku fyllassa oleva äijä eivät ymmärtäneet toisiaan. Itse ymmärsin molempien puheenpartta, koska olen tottunut tanskaan. Varsinkin länsitanskasta oleva puhui erittäin selvästi. En sekaantunut sählikseen. Hetken molemmat keskustelivat englanniksi, ja kun selvittivät että kummatkin puhuivat tanskaa, palasivat tähän perunasuiden kieleen. Kyseeessä oli kuitenkin vain lausuminen, ei sanojen sählis.

Tällaista se elävä elämä on .

Norjalaisten pila tanskankielestä löytyy tuubista : https://www.google.fi/url?sa=t&rct=...=O5n5oqC1AM2oLFF4MpSO2g&bvm=bv.80642063,d.bGQ

Norjahan oli vuosisatoja Tanskan osa, joten otetaan pientä taustaa..


--------


Tämän päivän kielien mukan rakennetut viholliskuvat tai "heimorakenteet" ovat sieltä mihin auringonvalo ei paista.

Antakaamme elää ja eläkäämme!
 
Tämän päivän kielien mukan rakennetut viholliskuvat tai "heimorakenteet" ovat sieltä mihin auringonvalo ei paista.

Antakaamme elää ja eläkäämme!


Suomessa näitä viholliskuvia ja heimorakenteita ylläpitävät ruotsinkieliset etuoikeutetun aseman säilyttämiseksi yhteiskunnassa. Ruotsinkieliset pääsevät edelleen helpommin korkeakouluihin. Ero vielä korostuu yhteiskunnan sekä talouden johtotehtäviin vievillä linjoilla. Noin käytännössä ruotsinkielinen pääsee opiskelemaan lääkäriksi, juristiksi tai ekonomiksi, jos jotenkin pääsee lukion läpi.


"Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia. Ruotsinkielisten nuorten on myös helpompi päästä opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkielisten nuorten.

......

Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.


.......

Lehikoinen ei sitä sano, mutta muualta opetusministeriöstä kerrotaan, että ruotsinkielisten juristien, lääkärien ja opettajien koulutusta ei suinkaan vähennetä, vaan sitä tullaan päinvastoin lisäämään tulevaisuudessa."

http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/5432237


Härskiä touhua ruotsinkielisiltä jo nykyään.

Aivan toiseen mittakaavaan asia todennäköisesti nousee Unionin kannatuksen aikanaan heikentyessä Suomessa. Silloin nähdään sama ilmiö, kuin kaikissa muissakin monikansallisissa kokeiluissa. Uskonnollisen, kielellisen, etnisen tai jonkun muun erottavan tekijän perusteella rakentunut alueellinen vähemmistö nostetaan hallitsemaan enemmistöä ja sen vähemmistön uskollisuus turvataan alati paisuvilla etuoikeuksilla. Enemmistö saa kustantaa lystin.

Suomessa jakolinja tulee menemään ruotsinkielisten ja muiden välillä, koska se linja on jo nykyisellään olemassa. Tulemme suurella todennäköisyydellä näkemään alati tiivistyvän liiton Unionin ja ruotsinkielisten välillä. Olettaisin esimerkiksi avainalojen suomenkielisen korkeakoulutuksen tulevan loppumaan vaiheittain. Sammakkoa keitetään tälläkin rintamalla.
 
Minä kuulin pari vuotta sitten tuon väitteen, että ruotsinkieliset laahaisivat noin vuoden jäljessä peruskoulun oppimistuloksissa. Mitä arvelette, pitääkö paikkansa? Ja jos pitää, niin MITÄ asioita on mitattu? Ainakin länsirannikolla KÄSITTÄÄKSENI painotetaan joitain muitakin asioita kuin orjallista oppimissuoritusta, kuten liikuntaa, sosiaalista elämää, yhdessä oloa, keskustelua....lopputulos voi olla edelleen KÄSITTÄÄKSENI jopa parempi kuin tuijottaa silkkaa oppimistulosta.

Länsirannikon ruotsinkielisten yhteisöllisyydestä meidän pitäisi ottaa oppia. On totta, että kokemukseni rajoittuu metsästykseen ja urheiluun näissä asioissa, mutta jos nämä kaksi asiaa ovat KUVAAVIA, kuvaavat sikäläisten yhteisöjen elämää, niin olemme aika hämmentävän asian parissa.

En ole lainkaan niin varma, että Pisa-tutkimus kertoo kaikkea siitä, mitä on ihmisenä oleminen ja miten ihminen sijoittuu esim. oman elämänsä pariin, toimii yhteisössään, kantaa vastuuta siinä ja huom. voi olla tyytyväinen siihen omaan pikku elämäänsä. Asioita, joita ei mitata sen enempää Pisalla kuin eurollakaan.
 
10151395_1543620845884002_7541455660206913775_n.jpg
 
Stereotypiat ovat aina syrjinnän ja rasismin pohjana, mutta lempeällä otteella myös terveen ja vahvan identiteetin perusta.

Pienessä maassa voi jo jokin yhteisidentiteetti ollakin. Iso maa on jo iso juttu. Onko floridalaisen identiteetti samanlainen kuin oregonilaisen? Tuskin, paitsi tähtilipun suhteen. Suurvalloilla se on aina se lippu ja voima, ulkoapäin istutettu asia.

Tutkitaan omia pikku heimojamme.

Savolaisesta itsetunnosta kertonee, että ovat nimenneet Kuopion torin mualiman navaksi. Savolainen ottaa keskustelukumppanin huomioon. "Suathan sinä ajatella mitä tahhaansa" . En tiedä, kannattaako jonnekin Lapualle mennä ajattelemaan ihan mitä tahansa ja ihan joka kellonaikaan. Toisaalta väitetän, että savolainen syö nauloja ja paskantaa ruuveja.

Pohjalainen on kyllä reilu eikä hänen itsetunnossaan ole senkään vertaa vikaa. Pohjalainen kokee olevansa hyvä ihan luonnostaan. Moon oikias, soot vääräs. Moomma oikias, tootta vääräs, noon aivan mettäs! Oulun korkeudella alkavat pehmetä. Pohjoispohjalaiset ovat herännäisiä verrattuna eteläpohjalaisiin kurittomiin duudsoneihin.

Hämäläinen on täysin periksiantamaton, jos toimeen tarttuu.

Olen aina luullut, että kaikki kainuulaiset ovat veikkohuovisia. Hiljaisia, viisaita ja käyvät metsällä tai kalassa.

Vakkasuomalainen avautuu, kun olet n. 50 vuotta kaveri, kyselee paljon mutta ei kerro itsestään mitään.

Karjalainen avoimuus, toimeliaisuus ja uteliaisuus on tosiasia. Karjalaiset höpöttäät omist asioistaa nii jot siin taas unohtuu muie kuulumiset.

Lappilaisista pidän kovasti, koska vihaan kiirettä ilman syytä. Lappilaiset väistävät kiireen kaikissa muodoissaan.

Ruotsinkielinen työväenluokka ja tavalliset maamiehet ovat ahtaalla, mutta heitä on. Rannikon suurtilalliset ja pääkaupunkiseudun venäläistaustainen ruotsinkielinen porvaristo eivät ole sitä kansankulttuuria, josta ruotsin puhekieli kumpuaa. Etelärannikon väki ja Jeppiksen väki, lounaissaariston väki ja sitten vielä unettomat oolanterit... heistä voisi saada monta tarinaa, mutta minä en ole se, joka osaa kertoa.

 
Ei ole mitään svekomaanista mollaamista väittää, että suomalainen kansallisidentiteetti on tarkoitushakuisesti luotu vasta uudella ajalla. Ei tämä ole mitenkään ainutlaatuista. Vanhat "kansallisvaltiot" ovat syntyneet juuri samoin. Englantia ovat asuttaneet anglit, saksit, keltit ja normannit, Ranskaa frankit, burgundit, oksitaanit, bretonit ja monet muut.

Ei myöskään ole millään lailla ainutlaatuista, että aristokratia ja säätyläiset puhuvat muuta kuin hallitsemansa kansan kieltä. Yhteiskuntaluokalla on ollut ennen paljon enemmän merkitystä kuin kielellä. Suomen heimot ovat tuskin tunteneet suurta yhteenkuuluvuutta aikana, jolloin moni ei matkustanut elinaikanaan edes seuraavaan pitäjään.

Silti Suomen maakuntia on aina erottanut Tukholmasta maantiede vieläpä hyvin poikkeuksellisella tavalla. Talviaikana, n. joulukuusta huhtikuuhun, kelirikkoisen meren yli eivät ole kulkeneet ihmiset, tavara eikä informaatio.
 
Rannikon suurtilalliset ja pääkaupunkiseudun venäläistaustainen ruotsinkielinen porvaristo eivät ole sitä kansankulttuuria, josta ruotsin puhekieli kumpuaa.
Itse ollen ruotsia äidinkielenään puhuva suomalainen (en tykkää sanasta suomenruotsalainen) niin mieleni niin pahoitan kun vedetään stereotypiaa rikkaista suomenruotsalaisista "bättre folket". Onhan niitä olemassa mutta suurin enemmistö on tavallista normaalia "työväenluokkaa" ilman kartanoita.
 
Ei ole mitään svekomaanista mollaamista väittää, että suomalainen kansallisidentiteetti on tarkoitushakuisesti luotu vasta uudella ajalla. Ei tämä ole mitenkään ainutlaatuista. Vanhat "kansallisvaltiot" ovat syntyneet juuri samoin. Englantia ovat asuttaneet anglit, saksit, keltit ja normannit, Ranskaa frankit, burgundit, oksitaanit, bretonit ja monet muut.

Ei myöskään ole millään lailla ainutlaatuista, että aristokratia ja säätyläiset puhuvat muuta kuin hallitsemansa kansan kieltä. Yhteiskuntaluokalla on ollut ennen paljon enemmän merkitystä kuin kielellä. Suomen heimot ovat tuskin tunteneet suurta yhteenkuuluvuutta aikana, jolloin moni ei matkustanut elinaikanaan edes seuraavaan pitäjään.

Silti Suomen maakuntia on aina erottanut Tukholmasta maantiede vieläpä hyvin poikkeuksellisella tavalla. Talviaikana, n. joulukuusta huhtikuuhun, kelirikkoisen meren yli eivät ole kulkeneet ihmiset, tavara eikä informaatio.

Heimoja ja niiden konfederaatioita on ollut aina ja ne ovat ollet erittäin tietoisia itsestään, nykyinen kansallisvaltio ei ole niin erityislaatuinen kun annetaan ymmärtää.
Kansallisuuksien ja rotujen kuittaaminen sosiaalisiksi konstruktioiksi on yleensä taustaltaan ideologista.

Suomessa tuo saman pitäjän alueella pysyminen koko ikänsä ei pitänyt paikkaansa suurelle osalle silloin kun täällä oli "heimoja", se ei ollut oikein mahdollisuus jos halusi elantonsa saada.

Suomen heimot ovat myytti suureksi osaksi, niitä oli yksi, hämäläiset joista kaikki Länsi-Suomen murteetkin tulevat, he ovat sekoitus virolaisia, germaaneja ja saamelaisia.

Karjalaiset ja Savolaiset ovat epäselvempi sekoitus ja syntyneet historiallisella ajalla.

Valta ja suhteet toisiin perustuivat vannottuihin valohin uskollisuudesta sukujen välillä joita vahvistettiin avioliitoilla, tämä kehitys jatkuu vielä tänäänkin maaseudulla.
 
Itse ollen ruotsia äidinkielenään puhuva suomalainen (en tykkää sanasta suomenruotsalainen) niin mieleni niin pahoitan kun vedetään stereotypiaa rikkaista suomenruotsalaisista "bättre folket". Onhan niitä olemassa mutta suurin enemmistö on tavallista normaalia "työväenluokkaa" ilman kartanoita.

En itsekään pidä siitä nimestä, ihan kuin ei 700 vuodessa olisi ryhmä kotoutunut ja sekoittunut paikallisiin mutta nimitys on kai tullut sieltä svekomaanikoilta?
Suomenruotsalainen on se keinotekoisin sosiaalinen konstruktio meillä, mikään ei yhdistä Fazeria ja jotain böndellä asuvaa perusjunttia.
Tämä ei ollut myöskään loukkaus, omat kontaktit ovat noihin böndeläisiin ja ovat aivan mahtavia ihmisiä.

Itse en kyllä kadehdi rahaa enkä välitä minkä kielistä se on, esim. Björn Wahlroos on ansainnut joka penninsä itse ja puhelee harvinaisen järkevästi usein.
 
vonka kuvaa heimojamme. Ehkä tuo karjalaiset on niin tuttu, että voin sitä kommentoida: toimeliaisuus ja uteliaisuus, pitää selvästi paikkansa. Avoin höpöttäjä...pureudutaans siihen hieman. Karjalainen avoimuus on itseasiassa naamio. Sen taakse kätketään epäluulo ja varautuneisuus sitä toista kohtaan. Monta kertaa tuo avoimuus on paljon sanoja ilman minkäänlaista sisältöä, tutkitaan sitä toista, katsotaan avoimesti silmiin ja puhutaan. Karjalaisuuteen kuuluu selvästi melkoinen pitkävihaisuuden piirre. Melkoinen määrä ylpeyttä ja itsetietoisuutta kätkeytyy hövelin ulosannin taakse.

Väinö Linna kuvaa Täällä pohjantähden alla-kirjassaan sitä, kuinka sodan jälkeen karjalaisia asutettiin myös hämäläispitäjiin. Ankara tilanomistaja tohti järjestellä asioita siten kuin oli tottunut kotipitäjässään niitä aina järjestämään. Karjalaisevakko kysyi: "piet sie minnuu tyhmän vai ootsie ite"? Tietyllä ylimielisellä ja huonolla kohtelulla karjalaisesta tulee täysin peräänantamaton ja häijy. Oman pikantin lisänsä on tuonut selvästi se kohtelu, jota evakot saivat kokea kanta-Suomessa sotien aikaan ja sen jälkeen. Ryssittely ja kommunistiksi haukkuminen olivat asioita, jotka edelleen kirvelevät. Glorifioitu yksimielisyyden ja yhdessä kantamisen teema on tässä ja monessa muussakin mielessä täyttä höpöhöpöä. Kriisiaikoina ihmisen raadollisuus nousee pintahien mukana esiin, eikä siinä varmasti ajatella mitään elämää suurempia teemoja. Mielenkiintoista onkin kuinka paljon sodanaikaisesta propagandasta jäi elämään "totuutena" maisteltavaksi jälkipolville ja osa, melko suuri osa, on imenyt sen jo äidinmaidossaan, eikä ole pitänyt väliä tutustua asioihin sen enempää.

Miettikäähän seuraavaa: baikal-ressu keräsi v.-77 maalaispitäjässä jotain Unicef-tms-asiaan, koulusta annettiin lipas ja siihen piti köyriä kolikoita. Eräässä talossa sanottiin: "ei riitä rahat ryssien pennuille".....että sillä lailla. Kovaa oli köyhtyneessä talossa elämä, kun piti pennulle sanoa tuolla tapaa. Yksimielinen ja jalo kansa....
 
Itse ollen ruotsia äidinkielenään puhuva suomalainen (en tykkää sanasta suomenruotsalainen) niin mieleni niin pahoitan kun vedetään stereotypiaa rikkaista suomenruotsalaisista "bättre folket". Onhan niitä olemassa mutta suurin enemmistö on tavallista normaalia "työväenluokkaa" ilman kartanoita.

Just tuotaan tuossa yritin vihjaista. Heitä tunnen paljon. Ei minulla ole paroneita tuttuina.
 
Itse ollen ruotsia äidinkielenään puhuva suomalainen (en tykkää sanasta suomenruotsalainen) niin mieleni niin pahoitan kun vedetään stereotypiaa rikkaista suomenruotsalaisista "bättre folket".

Tämä. Minullakin on kavereina ja tuttavina ruotsia äidinkielenä puvuvia suomalaisia, joskin he itse määrittelevät itsensä "kaksikielisiksi suomalaisiksi" sillä enemmistön käyttämällä kielellä ja suomenkielisten kanssa haluvat poikkeuksetta käyttää suomea.

Yllättävän moni näistä on sitä mieltä, että vaikka lapsena onkin kotona oppinut sekä ruotsin-, että suomenkielen, niin Suomen tulisi silti olla yksikielinen ja monelta osinhan näin jo onkin. Ei tietysti lain tasolla, mutta käytännössä. Perustelut ovat olleet aika fennomaanisnationalistisia....
 
Kerro oma teoriasi.
Ei tarvitse olla mitään teorioita.

Ihmisiä ollaan ja eri paikoissa ja eri kielillä ollaan vartuttu. Tärkeämpää on, että olemme ihmisiä toisiamme kohtaan, emmekä mitään nurkkapatriootteja. Ihmisenä olemiseen kuuluu myös eri kielien ja etnisten ihmisversioiden kunnioittaminenen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita kulttuurirelativismia, ts. että kaikki kulttuurinen käyttäytyminen olisi samanarvoista.

Naisten, muiden etnisten ryhmien tms. syrjiminen ei ole OK, kuten ei myöskään keskiaikaisten uskontojen dunkkujen sääntöjen mukaan toimiminen tai niiden suosiminen.

Tämä luo haastetta. Samalla kyse on moraalista. Uskonnoissa on usein yleviä aatteita ja samalla alhaisia ajatuksia ja käytäntöjä. Jokainen meistä voi päättää itse uskooko johonkin henkiolentoon ja myöskin mitä arvoja pitää tärkeinä. Länsimaissa hyviä arvoja on olemasssa. Jotkut laittavat nämä kristinuskon piikkiin, joka osittain varmaan pitääkin paikkansa. Tosin näitä arvoja on muissakin uskonnoissa ja myöskin täysin uskontojen ulkopuolella.

Evoluutiobiollogi Richard Dawkins on kirjoissaan pohinut näitä "hyviä" ominaisuuksia ja tulllut tulokseen, että arvot eivät ole uskonnosta kiinni tai niistä lähteneitä, vaan pikemmin uskontojen omimia.
 
Back
Top