Simo Häyhä oli talvisodan legendaarinen tarkka-ampuja, ja nyt palkittu yhdysvaltalaiskirjailija käsittelee häntä homoeroottisessa tarinassa
Jopa yli 500 ihmistä tappaneen Simo Häyhän mainetta on aikaisemmin hyödynnetty ruotsalaisen metalliyhtyeen laulussa ja hänen mukaansa on nimetty naissoturi japanilaisessa mangasarjakuvassa. Nyt novellissa kuvaillaan, kuinka Häyhä ja hänen taistelutoverinsa lämmittivät toisiaan talvisodan hirvittävien pakkasien keskellä.
Simo Häyhä talvisodan haavoittumisen ja ylentämisensä jälkeen vasemmalla sekä marraskuussa 2001 viisi kuukautta ennen kuolemaansa. (KUVA: KIRSTI HYVÖSEN KOTIALBUMI & JUHA METSO)
Vesa Sirén HS
Julkaistu: 4.9. 2:00 , Päivitetty: 4.9. 6:43
TALVISODAN legendaarinen tarkka-ampuja
Simo Häyhä(1905–2002) seikkailee nyt yhdysvaltalaisen laatulehden The Atlanticin julkaisemassa novellissa
The Wolves of Carelia. Kirjoittaja
Arna Bontemps Hemenway voitti vuonna 2015 Pen/Hemingway-palkinnon ja työskentelee apulaisprofessorina Baylorin yliopistossa.
Hemenway on tehnyt taustatyötä lukemalla esimerkiksi sotahistorioitsija, majuri
Tapio Saarelaisen Häyhä-elämäkerran englanninnoksen, joten monet asiat ovat kohdallaan suomenkielisistä nimistä ja Mainilan laukauksista alkaen.
Häyhä taisteli ”Marokon kauhun” eli luutnantti
Aarne Juutilaisenalaisuudessa. Hän yleensä vähätteli saavutuksiaan tai vaikeni niistä, mutta sekä oman vuoden 1940 arvionsa (löydetty Häyhän
Sotamuistojani-muistiinpanoista vasta vuonna 2017) että Saarelaisen arvion mukaan hän ampui ainakin 500 ihmistä. Saarelaisen käyttämä luku on 542.
NOVELLIN kerrotaan käsittelevän Simo Häyhää ”fiktion keinoin”. Pyrkimykset ovat korkeakirjallisia ja kielenkäyttö melankolisessa vivahteikkuudessaan juuri sellaista, jolla kirjallisuuspalkintoja tavoitellaan (voit lukea englanninkielisen novellin
tämän linkin takaa).
Novellin alussa Häyhän isä opettaa poikaansa metsästämään hyvin vaarallisin metodein ja antaa tämän jopa nälkiintyä, kunnes pojan tarkka-ampujataidot kehittyvät ainutlaatuiselle tasolle.
Sodassa Häyhän taistelupariksi asetetaan novellissa henkilö, josta novellin Häyhä käyttää vain M-kirjainta. Venäläisille Simo Häyhä on ”Valkoinen kuolema”, mutta M kutsuu Simoa lempeällä nimellä ”kettuseni”.
Kerrontaan ilmaantuu hienovaraista homoerotiikkaa, kun Häyhä kertoo M:n ”syvästä tummasta äänestä, joka huuhtoutui ylitseni”, kuinka ”M otti minua kädestä”, kuinka miehet lämmittivät toisiaan talvisodan hirvittävien pakkasien keskellä ja kuinka Häyhä oppi tuntemaan ”hänen tuoksunsa” ja ”hänen makunsa” sekä kuinka hänen karhea parransänkensä ”poltteli iholla herkullisesti”.
Ja kun M on valvontavuorossa, jotta venäläiset eivät pääse yllättämään, novellin Häyhä katselee tätä ja toivoo: ”
katso minuun, katso minuun”.
AIVAN talvisodan lopussa osuma hävitti puolet Häyhän kasvoista, ja näin tapahtuu novellissakin. Tarinan jatkuessa Häyhä tapaa sairaalassa keuhkoihin vaarallisesti haavoittuneen M:n ja pyytää tätä asumaan luonaan ja käymään sieltä hoidoissa, mutta pyyntö ei toteudu.
Miehet tapaavat novellin juonessa vielä 1970-luvulla. M kertoo rakastaneensa sotaa, mutta vain silloin, kun he kaksi olivat yhdessä.
Viimeisillä riveillä novellin Häyhä pitää itseään ”pelkurina” – ei tietenkään taisteluissa, vaan sydämen asioissa. Sävy on yhtä haikea kuin
Annie Proulx’nBrokeback Mountain -novellissa ja siitä tehdyssä menestyselokuvassa.
”Loppujen lopuksi olen pelkuri”, novellin Häyhä-hahmo pohtii. ”En voi edes sanoa, miltä M:n kiinteä lämpö tuntui metsässä odottaessamme pimeyden väistymistä. En pysty sanomaan edes hänen nimeään.”
KIRJAILIJA Hemenway kertoo novellin aiheen valinnasta HS:lle sähköpostitse Yhdysvalloista.
”Simo Häyhä on aina kärjessä kansainvälisissä tarkka-ampujien tappotilastoissa, ja hän tuntui kiinnostavan epätavalliselta ihmiseltä listan kärkinimeksi. Hän oli hiljainen, nöyrä, lyhyt mies, joka toimi lähinnä maanviljelijänä ja metsästäjänä eikä muodostanut kulttia ympärilleen kuten usein käy”, Hemenway pohtii.
Kirjailijan mukaan hänen sukupolvensa Yhdysvalloissa ei tiedä talvisodasta ”oikein mitään”.
”Se on surullista ottaen huomioon kuinka monet ihmiset kuolivat. En haluaisi talvisodankaan unohtuvan.”
ILMEISIN KYSYMYS on tietysti se, miksi Hemenway luo Häyhän ja tämän taistelutoverin välille homoeroottisen jännitteen.
”Tapio Saarelaisen englanninnoksessa mainitaan Häyhän taistelutoveri, josta hän suostui puhumaan vasta vähän ennen kuolemaansa ja silloinkin vain yhdellä kirjaimella. He tekivät kuitenkin yhteistyötä ilmeisesti pitkään. Se sytytti mielikuvitukseni. Mitä heidän välillään tapahtui niin, että hän ei pystynyt puhumaan siitä?”
Häyhä ei mennyt naimisiin, mikä kiinnosti kirjailijaa.
”Minua kiinnostaa kirjoittaa miehistä, jotka huomaavat olevansa sellaisissa tilanteissa. Siinä on aivan tietynlaista surullisuutta, joka saa sydämeni hitaasti särkymään. Tällaiset ihmiset ovat syntyneet väärään aikaan ja väärään paikkaan. Toisessa ajassa heillä olisi ollut mahdollisuus onnellisuuteen.”
Hemenway korostaa, että Häyhän mahdollinen seksuaalinen suuntautuminen on täysin kirjailijan mielikuvituksen tuotosta, mutta muita asioita tarkistettiin novelliakin varten The Atlanticin faktantarkastajan avulla.
ENTÄ miten Häyhää usein haastatellut ja hänestä kaksi kirjaa kirjoittanut sotatieteiden tohtori Tapio Saarelainen kommentoi The Atlantic-lehden julkaisemaa novellia ja sen hienovaraista homoeroottista virettä?
”Tekstilaji on novelli. Novellin muoto ja sisältö ovat kirjailijan omaa tuotosta sellaisenaan, siis sananmukaisesti fiktiota ja spekulaatiota”, Saarelainen vastaa lyhyesti.
Häyhän elämäkerran uusittu suomenkielinen laitos (kolmas painos, 2019) paljastaa myös tosimaailman taistelutoverin nimen. Pitkään asiasta vaiettuaan Häyhä mainitsi sen noin vuotta ennen kuolemaansa haastattelussa 10. toukokuuta 2001.
”Oliko sinulla koskaan taistelijaparia, joka olisi tähystänyt vihollista tai osoittanut sinulle niitä”, Saarelainen kysyi. ”Sodan loppuvaiheissa oli. Kaksi tai kolme viikkoa. Korpraali
Yrjö Malmi”, Häyhä vastasi.
Korpraali Yrjö Malmin nimikirjoitus löytyy myös Häyhän vieraskirjasta vuodelta 1975.
Lisää...
Jopa yli 500 ihmistä tappaneen Simo Häyhän mainetta on aikaisemmin hyödynnetty ruotsalaisen metalliyhtyeen laulussa ja hänen mukaansa on nimetty naissoturi japanilaisessa mangasarjakuvassa. Nyt novellissa kuvaillaan, kuinka Häyhä ja hänen taistelutoverinsa lämmittivät toisiaan talvisodan...
www.hs.fi
