Kirjat

Tämän kirjan luettuani ymmärrän oikein hyvin miksi suomalainen on venäläisten mielestä tšuhna :ROFLMAO:

Venäjän pakolais hybridi operaatio vuonna 2015mainittu:facepalm:
Mikäs Ruotsin suorittama operaatio sitten oli kyseessä kun kerran samaa paskasakkia tuli potenssiin kymmenen. Blitzkrieg?
 
Ensimmäistä kertaa tutustuin muihinkin Ospreyn kirjasiin kuin WW 2:sta tai sotakalustoa käsitteleviin. Täytyy sanoa että laadukkaita ovat myös nämä varhaisempia taisteluja käsittelevät. Vajaa satasivuisina lukupaketteina tarjoavat riittävät perustiedot esim. sotapelien harrastajille. Miellyttävää luettavaa.

Katso liite: 41731Katso liite: 41732Katso liite: 41733
Ei noilla sattuisi olemaan Gornyi Dubnjakista kertovaa opusta? Itseäni asia kiinnostaisi 47-vuotiaana entisenä Kaartin rykmentin varusmiehenä ja reserviläisenä, ja vaari palveli etelä-haagalaisena Ässä-rykmentissä. Lisäksi on harrastuneisuutta ihan oman joukko-osaston historian takia, silloin nuorena miehenä palvelleena siis :).

Ässän patsas on toki tuttu, Ässänrinteessä stadissa... Viides linja taitaa viipottaa siinä vieressä. Ja hipsteri-partoja vihmoo samoin, ellei kahdesti!

Stara Garda... vanha kaarti!
 
Venäjän pakolais hybridi operaatio vuonna 2015mainittu:facepalm:
Mikäs Ruotsin suorittama operaatio sitten oli kyseessä kun kerran samaa paskasakkia tuli potenssiin kymmenen. Blitzkrieg?

Ruotsi toimi toki raukkamaisesti ja vielä raukkamaisempia olivat meidän päättäjät :ROFLMAO:
Tuli paskat housuun lännessä ja idässä, mutta Putinin touhut ja Ruotsin touhut ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.
 
Ruotsi toimi toki raukkamaisesti ja vielä raukkamaisempia olivat meidän päättäjät :ROFLMAO:
Tuli paskat housuun lännessä ja idässä, mutta Putinin touhut ja Ruotsin touhut ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.
Näin on mutta jos sama Torniosta saapunut lössi olisi saapunut idästä, niin sen oltaisiin katsottu olevan likimain sotatoimi. Nyt ainostaan kartanonherra heitti paskat rengin torpan edustalle. Ja renki kuuliaisena alamaisena siivosi paskat omalle pläntilleen.
 
Ei noilla sattuisi olemaan Gornyi Dubnjakista kertovaa opusta? Itseäni asia kiinnostaisi 47-vuotiaana entisenä Kaartin rykmentin varusmiehenä ja reserviläisenä, ja vaari palveli etelä-haagalaisena Ässä-rykmentissä. Lisäksi on harrastuneisuutta ihan oman joukko-osaston historian takia, silloin nuorena miehenä palvelleena siis :).

Ässän patsas on toki tuttu, Ässänrinteessä stadissa... Viides linja taitaa viipottaa siinä vieressä. Ja hipsteri-partoja vihmoo samoin, ellei kahdesti!

Stara Garda... vanha kaarti!

Ei taida olla suoraan tuohon taisteluun liittyvää. Tämä osunee lähimmäksi.

 
Erinomaisen mainio opas jäljittämiseen ja luonnossa liikkumiseen. Kirjoittaja on entinen SAS:n mies ja todella tietää mistä puhuu. Painavaa asiaa myös oikeaoppisesta maastoutumisesta. Opastaa myös mitenkä maastossa tulee liikkua hiljaa ja huomaamattomasti eri vuorokaudenaikoina ja erilaisissa sääoloissa. Todella mielenkiintoinen oppikirja.

81tff5-mSuL.jpg
 
Ei kun huutamaan, tarjolla on Kajaanin Asemuseon kirjakokoelma.

 
Ei kun huutamaan, tarjolla on Kajaanin Asemuseon kirjakokoelma.


Voi tulla kotona vähän sanomista jos tuon setin huutaa :D
 
Suomen Kentttätykistön Säätiö on parillisten vuosien tapaan julkaissut Tykkimies-kirjan. Museo Militariasta n. 20€ kotiin kannettuna.

Kirjoituksia mm. seuraavista:

- tykistön taktiikasta ja käyttöperiaatteista
- länsimaisen tykistön tekninen kehitys
- uutta yhteistä suorituskykyä rakentamassa ( = JTAC )
- Orbiter 2B tulenjohdon näkökulmasta
- ASCA ( Artillery Systems Cooperative Activities )
- K2020 ja kenttätykistö
- EU:n sotilaallisten suorituskykyjen kehittäminen
- toinen Fallujahin taistelu - tulenkäyttö ja vaikuttaminen asutuskeskuksessa
- Maasodankuva 2040 - tykistöjärjestelmä muutoksessa

Lisäksi tietysti tavanomaiset tervehdykset sekä asiaa säätiöstä ja killoista sekä joukko--osastoista
 


Pitihän tuo nyt hankkia :cool:
 
Viimeksi muokattu:
Luin Teemu Keskisarjan "Tolvajärven jälkeen". Antoi hyvän kuvauksen tuosta ensimmäisestä kunnon torjuntavoitosta ja muutenkin, lisäksi valaisi Pajarin luonnekuvaa melkoisesti. En ole alan ammattilainen, mutta Pajari vaikuttaa olleen suoranainen maanikko, joka ei kestänyt olla hetkeäkään paikallaan ja tämä vaikutti impulsiivisuuteen. Tuloksia toki tuli, mutta esimerkiksi talvisodan jälkeiset, jo lähes harhaisen oloiset "rintamapelkureiden" selvittämiset kirjeineen olivat karua luettavaa. Talvela vaikutti tasapainoisemmalta ja myös arvosti Pajaria, mutta hän ei tunnu miettineen kaatuneita kuin vasta vanhemmalla iällä, kun sota oli jo kaukana ja oma loppu lähestyi.

Hyvä kirja, suosittelen.
 
Luin viikonloppulukemisena uudestaan Henrik Meinanderin erinomaisen Suomi 1944 -kirjan.

suomi-1944.jpg


Kerrassaan juurikin niin erinomainen luotaus suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen keskeisistä toimijoista tuona kohtalon vuotena, kuin mitä muistelinkin. Joka kerta nousee uusia yksityiskohtia mieleen pohdittavaksi, vaikka sinällään ne ovat yleistä tietoa. Tällä kertaa nämä kaksi:

Maalis-huhtikuun 1944 rauhanneuvottelut ja Stalinin aikeet - hukattiinko mahdollisuus rauhaan ennen suuria uhrauksia vaatinutta ratkaisua Kannaksella? No ei hukattu, Meinander muistuttaa Moskovan arkistoista löytyneestä dokumentista, jossa ohjeet lisävaatimuksille, jos Suomi suostuu esivaatimuksiin: raja Kymijoelle, Suomenlinna ja Ahvennanmaa Porkkalan lisäksi tukikohdiksi, suuremmat korvaukset. Olisi kovin toisenlainen Suomi tänään, mahdollisesti myös satelliitiksi päätyneenä: sotilaallinen ja taloudellinen edellytys elämään sodan jälkeen olisi mennyt.

Rauhanopposition toilailut ja oman poliittisen edun ajaminen, vs. miten presidentiksi noussut ja jo vanha Mannerheim pelasi tyynen rauhallisesti ensin varmistuksen, että Saksan kanssa ei jouduta kahden rintaman sotaan, ennen kuin rauhasta NL:n kanssa sovittu, sitten askeleet rauhaan, ja sodanjälkeiset sulkeiset yhdessä Paasikiven kanssa jotka rauhoittivat Stalinin "unohtamaan" Suomen ja keskittymään Saksan kurmoottamiseen ja Itä-Euroopan saamiseen valtansa alle.
 
Aiemmin viikolla tuli luettua loppuun Panssaridivisioonan Raskaan pston patterikomentajan Lauri Jäntin Kannaksen suurtaistelussa kesällä 1944

2047245.jpg


Tilasin aikoinaan useamman Jäntin kirjan Antikvaarista, tämä jäi kesken koska toisin kuin oletin niin tämä oli yleiskuvaus Kannaksen taisteluista, eikä niinkään katsaus Panssaridivisioonan saati sen Raskaan pston vaiheista (jotka sinällään kyllä keskeisesti kirjan sisältöä).

Nostoina tässä sinällään tunnettua jälkipuintia, mm. miten Jäntti kovasti vastusti Panssaridivisioonan hajoittamista ja sen käyttöä kaikkea muuta kuin keskitetysti. Hurjat olivat tappiot, Panssaridivisioonan jääkäriprikaati kasattiin tyhjästä uudelleen Talin jälkeen, vain huvetakseen kuiviin uudestaan Vuosalmessa. Vuosalmen osalta Jäntti kritisoi tarpeettomaksi katsomaansa vastahyökkäystä tavoitteena Vuoksen pohjoisen rantaviivan puhdistaminen, koska jo Talvisodan jälkeen piti olla selvää, että pohjoisranta on täysin eteläisen Äyräpään harjujen hallinnoimaa.

Lukemisen arvoinen kirja tämäkin, vaikka varsinaista uutta ei ole, mutta toisaalta nykyisin esitettyä ja yleisesti hyväksyttyä kritiikkiä kesän taisteluiden eri vaiheista Jäntti ja ilmeisesti myös kirjaan haastateltu Lagus kritisoi jo tuolloin useassa eri kohdassa.
 
1595234111572.png

Ostin tämän Hangon rintamamuseosta. Hyviä harvinaisia juttuja aikalaisilta jatkosodan alusta Hangon rintamalla. Kertomuksia mm. kanottien käytöstä ja verisistä saaristotaisteluista Hangon lähivesillä. Kerrotaan vankien sieppauksista ennen sotaa ja NL:n merijalkaväen (vast.) tekemistä Suomalaisten sotavankien teloituksista saaristotaistelujen yhteydessä jne. Avartaa tietämystä tuonkin rintamaosuuden toiminnasta.
 
Aiemmin viikolla tuli luettua loppuun Panssaridivisioonan Raskaan pston patterikomentajan Lauri Jäntin Kannaksen suurtaistelussa kesällä 1944

2047245.jpg


Tilasin aikoinaan useamman Jäntin kirjan Antikvaarista, tämä jäi kesken koska toisin kuin oletin niin tämä oli yleiskuvaus Kannaksen taisteluista, eikä niinkään katsaus Panssaridivisioonan saati sen Raskaan pston vaiheista (jotka sinällään kyllä keskeisesti kirjan sisältöä).

Nostoina tässä sinällään tunnettua jälkipuintia, mm. miten Jäntti kovasti vastusti Panssaridivisioonan hajoittamista ja sen käyttöä kaikkea muuta kuin keskitetysti. Hurjat olivat tappiot, Panssaridivisioonan jääkäriprikaati kasattiin tyhjästä uudelleen Talin jälkeen, vain huvetakseen kuiviin uudestaan Vuosalmessa. Vuosalmen osalta Jäntti kritisoi tarpeettomaksi katsomaansa vastahyökkäystä tavoitteena Vuoksen pohjoisen rantaviivan puhdistaminen, koska jo Talvisodan jälkeen piti olla selvää, että pohjoisranta on täysin eteläisen Äyräpään harjujen hallinnoimaa.

Lukemisen arvoinen kirja tämäkin, vaikka varsinaista uutta ei ole, mutta toisaalta nykyisin esitettyä ja yleisesti hyväksyttyä kritiikkiä kesän taisteluiden eri vaiheista Jäntti ja ilmeisesti myös kirjaan haastateltu Lagus kritisoi jo tuolloin useassa eri kohdassa.

Kappas, juuri tänään Mikkelin Jalkaväkimuseon poistomyynnistä lähti matkaan sama teos.

Ja tämmöinen puolestaan Päämajamuseon myymälästä.

9512520044.jpg
 
Back
Top