Urheilusta ja urheilijoista kirjoittava
Hannu Pelttari on koonnut joukon esseitään kirjaksi. Ne käsittelevät urheilua tyrannian ja kapinan työvälineenä.
Suomalaisista urheilujohtajista
Urho Kekkonen toimi yhteistyössä saksalaisten kanssa. Jo 1930-luvulla Saksassa Hitlerin valtaannousun nähnyt Kekkonen oli suomalaisuuskiihkoilija,
Paavo Nurmen puolustajana Ruotsi-vihaaja, eikä hän sisäministerinä osoittanut minkäänlaista myötätuntoa juutalaisia kohtaan. Hän sai Hitlerin olympialaisiin liittyvän I luokan komentajamerkin ja myöhemmin kunniamerkkejä vähemmän urheiluhenkisiltä kommunistijohtajilta. Jo 1930-luvun puolivälissä Urho Kekkonen oli noussut suomalaisen urheiluelämän johtoon todeten päiväkirjaansa: ”minulle diktaattorin valtuudet”. Häntä oli aiemmin jo tituleerattu yleisurheilun
Mussolinina tai ”kenraali Kekkoseksi”. Hän sai Urheiluliiton johtoon noustuaan valtuudet yksin päättää yleisurheilun kilpailuratkaisuista.
Adolf Hitler saa ansaitusti kyytiä. Toisin on suomalaisen urheiluelämän kanssa, se jää synnittömäksi. Vuonna 1938 sisäministerimme ja urheiludiktaattorimme istuu kunniavierasaitiossa saksalaisvieraittensa kanssa. Viikkoa ennen Olympiastadionimme oli vihitty, ja nyt siellä pidetään ensimmäiset yleisurheilukilpailut. Sadan metrin loppukilpailun tuomariratkaisusta syntyy skandaali. Helsingin juutalaisen urheiluseuran Makkabin sprintteri
Abraham Tokazier voittaa. Sen näkevät toimittajat, kuuluttaja, yleisö, ja se todistetaan valokuvin. Mutta tuomaristo jättää juutalaisen neljänneksi, eikä meidän oma urheiludiktaattorimme tee asian suhteen mitään!
Olympialaisten lajikirjo ei vaikuta tänä päivänä täysjärkiseltä. On syytä yhtyä Pelttarin ilakointiin: uinnissa 37 lajia, kanootti 16 ja soutu 14 eri lajia jne.! Uusien urheilumuotojen tunku paisuttaa olympialaisia. Ylellisessä norsunluutornissaan elävät olympiapyhimykset on opetettu hyväksymään uusia kummallisuuksia. Voisiko tämä olla totta: seinäkiipeily, tractor pulling, mäkihypyn parikilpailu, uusien sukupuolilajikkeiden hyväksyminen jokaiseen lajiin? Kirja ei kerro edes jo klassista hölmöilylajin suomalaista ehdotusennätystä. Ensin Kekkosen kaveri, sitten vihamies
Lauri ”Tahko” Pihkala ehdotti vuonna 1912, että Suomen saadessa olympialaiset lajeihin lisättäisiin kilpa löylyn kestävyydessä. Suomalainen moniottelu tulisi sekin huomioida: uinti, puinti, nainti, viinankeitto ja vedenheitto.
https://www.verkkouutiset.fi/diktaattori-kannustaa-omia-urheilijoitaan-kaikin-keinoin/#313238b3