Kirjat

Fremen kirjoitti:
Hommasin tämän saman tien:

Apollo’s Arrow by Nicholas A. Christakis. One of the first, and so far best books out on the coronavirus pandemic and its implications.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hyllyssä odottanut jonkin aikaa, niin olisko tässä, tuolle sopiva jatko:

Charles Emmerson

1913: The World before the Great War​


Läpileikkaus yhteiskunnista ja niiden tuntemuksista. Pelkästään johdannossa kuvaillaan sen hetken ihmisten ihanteita, tutuilla teemoilla: globalisaatio, yhteisöllisyys ja kansainväliset lait.

---

Hyvin mahdollista, että se toistaa itseään.
 
tulikomento kirjoitti:
Joo, tasan kolmehan noita Suomi vs. Venäjä -kuvauksia on. Kaikissa omat hyvät ja huonot puolensa. Mutta ei näitä tämän genren kirjoja nyt liikaa ole.

Katso liite: 45880

Katso liite: 45881Katso liite: 45882
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuon 'Sota 2016' -kirjan olen lukenut... hivenen mietitytti että miten keski-ikäisestä (sotilasvuosilla mitattuna) ylipainoisesta tuurijuoposta tulee kunnon jänkäjääkäri parin viikon yh:n aikana (ei todellakaan mitenkään), mutta ihan ok lukukokemus.
Taisi olla kirjoittajalla hiukan aikaa viimeisestä kovasta kertauksesta, mutta se maahanlaskujoukkojen torjunta -osio oli ihan vetävä, ja miksei jollain tasolla realistinenkin.
Toi Punainen Kettu pitää hommata selkeästi, aihepiiri kiinnostaa aina.
 
Fremen kirjoitti:
Tuon 'Sota 2016' -kirjan olen lukenut... hivenen mietitytti että miten keski-ikäisestä (sotilasvuosilla mitattuna) ylipainoisesta tuurijuoposta tulee kunnon jänkäjääkäri parin viikon yh:n aikana (ei todellakaan mitenkään), mutta ihan ok lukukokemus.
Taisi olla kirjoittajalla hiukan aikaa viimeisestä kovasta kertauksesta, mutta se maahanlaskujoukkojen torjunta -osio oli ihan vetävä, ja miksei jollain tasolla realistinenkin.
Toi Punainen Kettu pitää hommata selkeästi, aihepiiri kiinnostaa aina.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo. Samaa mieltä. Punainen Porvoo puolestaan kuvaa lähinnä porvoolaisen paikallispuolustuspataljoonan taistelua mereltä maihinnousun tehnyttä iivanaa vastaan. Ja muuten muistaakseni taistellaan aika pitkälti Kymijoen linjalla.
 
ILoveEU kirjoitti:
Hyllyssä odottanut jonkin aikaa, niin olisko tässä, tuolle sopiva jatko:

Charles Emmerson

1913: The World before the Great War​


Läpileikkaus yhteiskunnista ja niiden tuntemuksista. Pelkästään johdannossa kuvaillaan sen hetken ihmisten ihanteita, tutuilla teemoilla: globalisaatio, yhteisöllisyys ja kansainväliset lait.
Klikkaa laajentaaksesi...

Piti tarkistaa, etten ihan sontaa puhunut johdannosta. Se olikin vielä pahempi, tässä siitä osa:

"In 1913, our world was alive and kicking. Globalisation , which is often casually assumed to be a phenomenon of the second half of the twentieth century, was well underway in 1913 - indeed in some respects one might argue that global integration was more advanced then than it is today. The ideas of global society or a world ordered by international law were commonplace in the year before the Great War even if its institutions were less well-developed. As the liberal British historian G.P. Gooch put it in 1912: 'civilisation has become international'. ...

There are striking and unsettling parallels between the geopolitics of the world today - shifting from a period of American unipolarity to a period of potentially much more competitive multipolarity - and that of a hundred years ago - with Britain in relative decline, Asia re-awakening, and rising powers trying to carve out a place for themselves in a global system established by others."
 
Suomen Kuvalehti käsitellyt punaista kettua:
suomenkuvalehti.fi

Arvio: Näin Suomi pärjäisi sodassa – Uusi sotakirja tuli paljastaneeksi asioita, joita poliitikot eivät ole uskaltaneet myöntää

Arvio: Helena Immosen esikoisteoksesta Operaatio punainen kettu tuli ilmiö turvallisuuspolitiikan ykköspäättäjien keskuudessa.
suomenkuvalehti.fi suomenkuvalehti.fi

"Kirja osoittautuu 2020-luvun puolustustabujen kiertotieksi, keinoksi kertoa ääneen se mitä poliitikkomme eivät ole uskaltaneet myöntää: miten meille juuri nyt kävisi sodan kaltaisessa tilanteessa, ja miten päätöksentekomme kulkisi."
 
Hain ja löysin luettavaksi seuraavan kirjan. Kyse on merien ympäristönsuojelusta, erityisesti Itämeren. Onhan hyvä, että meille jää jotain puhdasta myös meidän aikamme jälkeen tuleville.

Itämeren tulevaisuus (2010), 350 sivua, Gaudeamus
Toimittaneet ... 8 nimen luettelo

Aihe liittyy Suomen satamat -nimiseen kokonaisuuteen, johon olen kirjoittanut jo 3 artikkelia ja aion kirjoittaa vielä 2. Siitä tulee viisiosainen (blogi)kirjoitussarja. Satamat ja niiden toiminta on mielenkiintoista.
 
Viimeksi muokattu:
tulikomento kirjoitti:
Joo. Samaa mieltä. Punainen Porvoo puolestaan kuvaa lähinnä porvoolaisen paikallispuolustuspataljoonan taistelua mereltä maihinnousun tehnyttä iivanaa vastaan. Ja muuten muistaakseni taistellaan aika pitkälti Kymijoen linjalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Punainen Porvoo onkin meikäläiselle uusi tuttavuus, kiitos vinkistä. Täytyy hommata luettavaksi.
 
tulikomento kirjoitti:
Naiskirjallisuuskriitikon näkemys Operaatio Punaiseen Kettuun.

www.kirsinkirjanurkka.fi

Helena Immonen: Operaatio Punainen kettu

Mustanpuhuva kovakantinen kirja oli siirtynyt jo lukupisteelleni olohuoneen sohvannurkkaan. Kääntelin sitä käsissäni vähän pelonsekaisin t...
www.kirsinkirjanurkka.fi www.kirsinkirjanurkka.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Ymmärsin mitä tarkoitat vasta rivillä neljä, kun hän lainaa Kansan Uutisten kirjallisuuskriitikkoa. Sen jälkeen ymmärsin aika pitkälti loputkin... :)
 
Urheilua heikoilla jäillä.

Urheilusta ja urheilijoista kirjoittava Hannu Pelttari on koonnut joukon esseitään kirjaksi. Ne käsittelevät urheilua tyrannian ja kapinan työvälineenä.

Suomalaisista urheilujohtajista Urho Kekkonen toimi yhteistyössä saksalaisten kanssa. Jo 1930-luvulla Saksassa Hitlerin valtaannousun nähnyt Kekkonen oli suomalaisuuskiihkoilija, Paavo Nurmen puolustajana Ruotsi-vihaaja, eikä hän sisäministerinä osoittanut minkäänlaista myötätuntoa juutalaisia kohtaan. Hän sai Hitlerin olympialaisiin liittyvän I luokan komentajamerkin ja myöhemmin kunniamerkkejä vähemmän urheiluhenkisiltä kommunistijohtajilta. Jo 1930-luvun puolivälissä Urho Kekkonen oli noussut suomalaisen urheiluelämän johtoon todeten päiväkirjaansa: ”minulle diktaattorin valtuudet”. Häntä oli aiemmin jo tituleerattu yleisurheilun Mussolinina tai ”kenraali Kekkoseksi”. Hän sai Urheiluliiton johtoon noustuaan valtuudet yksin päättää yleisurheilun kilpailuratkaisuista.

Adolf Hitler saa ansaitusti kyytiä. Toisin on suomalaisen urheiluelämän kanssa, se jää synnittömäksi. Vuonna 1938 sisäministerimme ja urheiludiktaattorimme istuu kunniavierasaitiossa saksalaisvieraittensa kanssa. Viikkoa ennen Olympiastadionimme oli vihitty, ja nyt siellä pidetään ensimmäiset yleisurheilukilpailut. Sadan metrin loppukilpailun tuomariratkaisusta syntyy skandaali. Helsingin juutalaisen urheiluseuran Makkabin sprintteri Abraham Tokazier voittaa. Sen näkevät toimittajat, kuuluttaja, yleisö, ja se todistetaan valokuvin. Mutta tuomaristo jättää juutalaisen neljänneksi, eikä meidän oma urheiludiktaattorimme tee asian suhteen mitään!

Olympialaisten lajikirjo ei vaikuta tänä päivänä täysjärkiseltä. On syytä yhtyä Pelttarin ilakointiin: uinnissa 37 lajia, kanootti 16 ja soutu 14 eri lajia jne.! Uusien urheilumuotojen tunku paisuttaa olympialaisia. Ylellisessä norsunluutornissaan elävät olympiapyhimykset on opetettu hyväksymään uusia kummallisuuksia. Voisiko tämä olla totta: seinäkiipeily, tractor pulling, mäkihypyn parikilpailu, uusien sukupuolilajikkeiden hyväksyminen jokaiseen lajiin? Kirja ei kerro edes jo klassista hölmöilylajin suomalaista ehdotusennätystä. Ensin Kekkosen kaveri, sitten vihamies Lauri ”Tahko” Pihkala ehdotti vuonna 1912, että Suomen saadessa olympialaiset lajeihin lisättäisiin kilpa löylyn kestävyydessä. Suomalainen moniottelu tulisi sekin huomioida: uinti, puinti, nainti, viinankeitto ja vedenheitto.

https://www.verkkouutiset.fi/diktaattori-kannustaa-omia-urheilijoitaan-kaikin-keinoin/#313238b3
Klikkaa laajentaaksesi...

Naapurinani asui aikoinaan toinen Tokazier, Hillel nimittäin. Hänellä oli nopeat sormet. Pianon koskettimilla.
 
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Urheilua heikoilla jäillä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kuinkahan uskottavaa kirjailijan teksti muutoin on, kun vertaan tapahtumiin, joihin itekin aikanaan osallistuin. Oheisena yksi kirjailija Pelttarin omakohtainen muistelu vuodelta 1972:

”.. en ollut ihan selvin päin. Olin kaverini kanssa Olympiastadionilla ja tavan mukaan ennen Maailmankisojen käynnistymistä Ilkka Kanerva piti joutavaa avajaispuhetta. Karjaisin parin akvaviitin kirkastamalla äänellä niin paljon kuin ääntä lähti: ’Kanerva hiljaa!’ Huolimatta siitä, että ympärillä levisi tyytyväinen hyrinä, olin syyllistynyt törkeään käynnistyvän urheilujuhlat häirintään.”

Tähän voi todeta ensiksikin, ettei Maailmankisoja pidetty 1972, mutta kylläkin edellisenä sekä seuraavana vuonna siis -71 ja -73. Ilkka Kanerva toimi 1972 Kokoomuksen Nuorten puheenjohtajana ja Turun kaupunginvaltuustossa eikä pitänyt avauspuhetta tai ylipäänsä ollu jossain asemassa urheilujärjestöissä. Kisat järjesti urheiluseura HKV, jonka puheenjohtaja tämän puheen piti. Ike yhdessä toisen turkulaisen, kansanedustaja Juha Vikatmaan kanssa oli politiikkaa seuraaville kuin punainen vaate Tehtaankadun yhteyksineen. Yleisurheilukatsomot täytti varttuneempi koti-uskonto-isänmaa henkinen väki, joka olisi kyllä tällaisen välihuutoon aplodit voinu antaa.

Saksalla oli vahva asema KOK:ssa 1930 luvulla ja oli luonnollista, että yhtetyksiä pidettiin. Kai nyt jokainen ymmärtää että oli syytä olla väleissä yksinoikeudella kisat myöntävään organisaatioon. Eikä Saksa mikään pahis vielä silloin ollu erilaisten diktaattorien täyttämässä Euroopassa.
 
60298B25-721D-4FFD-B2CE-A278655233B3.jpeg
Tänään tarttui tälläinen matkaan...
 
Tämmöset parhaillaan menossa.

Sivumäärä vain noin 70 mutta antaa kyllä hyvät perustiedot Tsekkoslovakian miehityksestä. Poliittinen tilanne pohjustetaan. Sitten kerrotaan neukkujen maskirovka-operaatiot, joilla KGB ja GRU kaivoi maata tsekkien hallinnon jalkojen alta. Sitten esitellään Varsovan liiton hyökkäyssuunnitelma sekä tietenkin operaation toteutus. Asiaa löytyy myös tsekkien passiivisesta vastarinnasta. Aseelliseen vastarintaan ei haluttu ryhtyä, koska menestymisen mahdollisuutta murskaavaa ylivoimaa vastaan ei ollut.

174473_0.jpg

Itseäni kiinnostaa myös 1700-luvun sodankäynti. Tämä on perusteellinen selvitys Preussin kuningas Fredrik II:n sotaretkistä. Pohjautuu vankkaan lähdeaineistoon. Käy läpi sodankäynnin yleispiirteet, jalkaväen, ratsuväen ja tykistön taktiikat ja käyttöperiaatteet. Sleesialaissotien ja seitsenvuotisen sodan taistelut käydään todella tarkasti läpi Preussin armeijan näkövinkkelistä.

14898163.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top