Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Ylen Kalle Haatanen haastatteli komentaja Vänskää. Ainakin näin kirjaa lukematta kuuntelusuositus.
Myönnän puutteeni sotahistorian tuntemuksessa. Minulle tuli täysin uutena tietoon italialaisten merisotilaiden aseveljeys Laatokalla. Nyt 80 vuotta myöhemmin ollaan taas liittolaisia.
Tehtävä Laatokalla | Kalle Haatanen
Kesällä 1942 Laatokalle syntyi historian merkittävin sisävesilaivasto. Se koostui saksalaisista, italialaisista ja suomalaisista aluksista ja näiden maiden miehistöistä. Sotien jälkeinen Suomi ei ole varsinaisesti pitänyt melua aiheesta, olivathan liittolaiset hävinneellä puolella sotaa...areena.yle.fi
Kirjat | Slava Skokov etsi jatkosodan kuolleita sotilaita Kannaksella – Sitten Venäjän armeija soitti hänen ovikelloaan
Venäläinen kadonneiden sotavainajien etsijä kirjoitti kirjan 25 vuotta kestäneistä etsinnöistään Karjalankannaksella.www.hs.fi
Sama.Oli kyllä mielenkiintoinen podcast. Pitänee ottaa kirja lukulistalle.
Sama.
Olisikohan kirjassa lisätietoa italialaisten alusten saamisesta Laatokalle. Nehän tulivat Saimaan kanavaa ylös ja ajoivat järviä pitkin Punkaharjulle. Siitä nostettiin junaan, jolla Lahdenpohjaan, jossa taas vesille. On siinä kansa ollut ihmeissään kuin Luigit ovat ajelleet Puumalan ja Savonlinnakin halki tykkiveneillään. Varmaan poikkesivat lörtsyille Kauppatorille.
Sitten koko tämän operaation suhde Leningradin piiritykseen, joka tunnetusti hieman vuoti Laatokan ja/tai koillisen kulman kautta?
Oli varsin seikkaperäinen kuvaus. Lisäksi avattu hyvin saksalaisten tykkilauttojen historiaa.Olisikohan kirjassa lisätietoa italialaisten alusten saamisesta Laatokalle. Nehän tulivat
...Murteessa??!!Lieneekö jäljet näkyvissä yhä tänäkin päivänä Etelä-Savon geeniperimässä ?
Käsitteleekö kirja millään lailla muulla kuin radiolla tapahtuvaa viestitystä lentokoneen ja partion välillä?
Olisi mielenkiintoista kuulla, koska minusta Tuompo erityisesti onnistunut talvisodassa. Päinvastoin komentajat puuhasivat ihan omiaan. Karin lähettäminen luhistuneen Kyanderin tilalle oli (kärjistäen) oikeastaan merkittävintä, mitä Tuompo Suomussalmella teki.
Rajavartioston johtajana ennen sotaa Tuompoa en epäilekään. Sen sijaan se Turtolan Tuompo -kirja "talvisodan vaietusta sankarista" jätti kyllä enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia.Kävin eilen kuuntelemassa Turtolan Tuompo-luennon. Esitelmästä ehkä noin 1/3 oli asiaa Tuompon suvusta ja siitä miten itse kirja syntyi. Toinen kolmannes käsitteli Tuompoa Rajavartiolaitoksen päällikkönä 1930-luvulla ennen talvisotaa. Teki ihan oikeasti töitä RVL:n sotilaallistamisessa ja ilmeisesti on tosiaan pitkälti Tuompon ansiota, että talvisodan syttyessä rajamiehet kykenivät hidastamaan ja kuluttamaan ryssää rajan pinnassa tiestön varsilla. Viimeinen kolmannes oli sitten asiaa Tuomposta jatkosodan Päämajassa. Täälläkin Tuompo piti rajaupseereiden (esim. Erkki Raappana, Oiva Willamo) puolia kun kunniamerkkejä ja ylennyksiä jaettiin.
Turtolan esitelmän perusteella Viljo Tuompo oli ihan asiansa osannut kenraali ja johtaja. Jatkosota meni Mikkelissä, koska Marski ei halunnut luopua Tuomposta. Sodan jälkiselvittelyissä Tuompo pääty ns. Lista 1:lle ja joutui pakenemaan Ruotsiin. Eli loppuelämänsä katkeroituneena miehenä.
Yhteenvetona todettakoon, että esitelmä oli sangen mielenkiintoinen ja kovalla rutiinillahan Turtola tosiaan esiintyy. Sen verran jäin miettimään, että aiheesta vähemmän ennakkoon tietänyt katsoja saattoi välillä vähän tippua kärryiltä, Turtola kun ihan kaikkea ei käynyt vääntämään rautalangasta.
Omat kommentit samaan teokseen.Itse jatkan tyytyväisenä Mikko Porvalin :
Huimapäinen kaukopartio syvällä vihollisen selustassa.
Jatkosodan alkaessa Suomi valmistautui valtaamaan takaisin Karjalan Kannaksen. Hyökkäystä valmisteltiin lähettämällä kaukopartioita vihollisen selustaan tiedustelemaan joukkojen ryhmitystä sekä häiritsemään liikenneyhteyksiä. Ensimmäinen näistä partioista oli partio Tolvanen. Tehtävään määrättiin kahdeksan Kannaksella kasvanutta nuorta miestä, jotka palasivat metsiä pitkin kotiseudulleen – tällä kertaa aseistettuina. Hyökkäyksen edellä kertoo heidän tarinansa.
Kirja perustuu partiomiesten kertomuksiin ja laajaan arkistotutkimukseen. Teos kuvaa suomalaisen erikoisjoukkosodankäynnin syntyhetkiä ja kaukopartioiden äärimmäisiä olosuhteita.
Retken jälkeen partio Tolvasen miehet haastateltiin radioon. Ohjelman tarkoituksena oli nostattaa kansan uskoa hyökkäykseen, mutta Päämaja kielsi nauhan esittämisen. Haastattelu on nyt kuunneltavissa kirjaan sisältyvän linkin kautta.
OTM Mikko Porvali (1980) on aiemmin kirjoittanut teokset Vakoojakoulu, Kaatunut Normandiassa, Operaatio Hokki (Tieto-Finlandia-ehdokas 2011), Salainen tiedustelija ja Rautasormus. Porvalia on kiitetty sekä ansiokkaasta aineistonhallinnasta että erittäin vetävästä kertojanotteesta.
Operaatio Hokista kirjoitettua:
"Tartuttavasti kirjoitettu, lähteitä taitavasti käyttävä teos (...) tempaisee lukijan suoraan Itä-Karjalan soille." Tieto-Finlandia-raadin perusteluista
"Oman aihealueensa ehdotonta kärkeä." Keskisuomalainen
Omat kommentit samaan teokseen.
Mikko Porvali. Hyökkäyksen edellä - Kaukopartio Kannaksella kesällä 1941. Atena 2013.
Kuten edellä on jo kerrottu, teoksessa käsitellään kesällä 1941 Kannakselle lähetettyä kersantti Tolvasen johtamaa Osasto Vehniäisen muodostamaa kaukopartiota, jonka tehtävänä oli tiedustella Kannaksen alueen vihollisryhmitystä ja häiritä huoltokuljetuksia. Partion tehtävä pääosin onnistui, mutta paluumatkalla se kärsi tappioita, menettäen esimerkiksi johtajansa. teoksen kirjoittajalla on suora linkki partioon, sillä hänen isoisänsä Antti Porvali osallistui partioon.
Porvali kirjoittaa hyvin. Hän pohjaa tekstinsä vankkoihin lähteisiin ja kertoo suoraan, milloin esittää omia mielipiteitään tai spekulaatioitaan. Hän myös vertaa eri lähteitä toisiinsa, eikä pyri tekemään lähteilleen väkivaltaa, yrittämällä saada niistä esiin jonkin "oikean totuuden". Hän tyytyy esittämään eri lähteiden kertomukset ja kertoo oman näkemyksensä asiasta, mutta ei tee siitä ainoaa oikeaa tulkintaa. Partiomatka on vaiherikas, eikä missään nimessä 100% onnistunut. Porvali myös kuvaa venäläisten siviilien surmaamisen, kun partio yrittää kaapata näiden kuljettamaa autoa ja käsittelee asiaa myös jurdiikan kautta. Samoin partion muonanhankintaa venäläisten siviilien kustannuksella.
Mikko Porvali on melkoinen laadun tae kirjoittajana ja suosittelen tätäkin teosta lämpimästi. Teos on hyvä esimerkki siitä, että vanhoistakin aiheista on mahdollista kirjoittaa uudesta näkökulmasta tai uusin tulkinnoin, ilman että tarvitsee harrastaa tarkoituksenomaista kuvainraastoa.
Mielestäni erittäin hyvä kirja.Löysin nettidivarista muutamalla eurolla. Teos ilmestyi 80-luvun lopulla ja aiheutti suurta kohua. Peter Wright oli pitkän linjan mies brittien turvallisuuspalvelussa MI5:ssä. Työskenteli vuosikymmenet vastavakoilupuolella. Kirja on fifty fifty paljastus- ja reposteluteos, sekä samalla miehen omat muistelmat. Kovia väitteitä Wright ainakin latoo pöytään. Vihjailee, että "vitosen" pääjohtaja Sir Roger Hollis olisi ollut neuvostoagentti ja että pääministeri Harold Wilson olisi myös ollut neukkujen värväämä. Osittain väitteet on jo paljastettu mielikuvituksen tuotteeksi kun brittiarkistojen tietoja on julkaisu.
Tämä on loppuvuoden lukulistallani. Lähinnä case study -tyyppinen kuvaus siitä, mitenkä saksalaiset taistelivat Operaatio Market Gardenin. Alkushokin jälkeen Wehrmacht ja Waffen-SS käynnistivät nopeasti vastatoimenpiteet. Kapteenit ja majurit alkoivat kasaamaan oma-aloitteisesti ad hoc -periaatteella taisteluosastoja. Auftragstaktik toimi käytännössä hyvin ja tehokkaasti. Arnhemissa brittien maahanlaskujoukkoja viivytettiin tehokkaasti ja Reinin ylittävälle maantiesillalle ehtinyt laskuvarjojääkäripataljoona oli pian saarrettu. Hyvin mielenkiintoista ihan ruohonjuuritasonkin kuvausta saksalaisten tuolloisesta taktiikasta.
Katso liite: 85975