Kirjat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mitä Vietnam-muistelmia tms. on suomennettu? Joskus aikoinaan (yläasteella/lukiossa) muistan lukeneeni Philip Caputon "Pelätä ja tappaa". Nimenomaan maasodan näkökulmasta; tiedän Zahnin (Cobra-pilotti) ja Rasimuksen.
 
Ei suomennettu vaan suoraan suomeksi; Erkki Nevatie, Suomalaissotilaaana Vietnamissa.
Hauska anekdootti:

"Erkki Nevatie sai Vietnamin demilitarisoidulle vyöhykkeelle kirjeen vuonna 1966. Suomen armeija kutsui vuonna 1947 syntyneen nuoren miehen kutsuntoihin, mutta merijalkaväen 7. rykmentin 3. pataljoonan Suicide India -komppaniassa palvellut konekiväärimies vastasi olevansa liian kiireinen.
Tapauksesta kirjoitettiin muun muassa Stars & Stripes sekä Sea Tiger -lehdissä otsikoilla ”Finn being drafted too late” ja ”Too busy fighting a war to worry about being a draft dodger”."
lg_002203eddf7e793858dc4445.webpErkki-Nevatie-2-11082017-Erkki-Nevatie-800x825.webp
 
Lainasinpa pitkästä aikaa Juhola, Paulaharju & Strömbergin "Päämajan hukatut kuukaudet". Kirjahan on periaatteessa hyvinkin ansiokas, mutta alussa on jo muutama "itsedementoiva" lausahdus, jollaista krittisessä tutkimuksessa ei saisi olla. S. 19 todetaan, että ei Mannerheimin Päämajaa saisi moittia, koska "torjuntavoitto" ja "itsenäisyys säilyi". S. 20 Matti Kassilan Päämaja-elokuva on "... piinallista katsottavaa, moititaanhan siinä ennen muuta Mannerheimia". Siis Mannerheim on arvostelun yläpuolella. Ja samalla sivulla jo historialle tieteenä aika tyrmäävä ajatus, että joka ei ole Päämajassa palvellut, älkööt siitä kirjoittaako.
 
Sain juuri kuuntelun loppuun.

Alku oli vanhan kertaamista, eikä hirveän paljon uutta julkisissa esitetyn lisäksi. Sen verran kuitenkin että mielenkiinto säilyi. Espanjan - Portugalin sähkökatkosta käsiteltiin aika selkeänä hybridinä, vaikka ei suoraan väitetty sen sitä olleen.

Lopun analyysit olivat mielenkiintoisimmat. En ala niitä referoimaan, mutta visiot on sellaiset, että ainoa keino venäjän suhteen on ajaa sen talous ja yhteiskunta niin piippuun, että kestää sukupolven selvittää se. Muita vaihtoehtoja ei ole.

Mikään donetskin luovutus tai muukaan ei riitä, sillä kansakunnalla on sellaiset luulot itsestään, että se ei tule ikinä rakentamaan normaalia yhteiskuntaa ja elämään ihmisiksi.

Vuosi -27 toistuu useampaan kertaan.
 
Mulla on kuuntelu kesken vielä. Aihe on mielenkiintoinen ja ajankohtainen, mutta jotenkin ei vaan iske...
 
Mulla on kuuntelu kesken vielä. Aihe on mielenkiintoinen ja ajankohtainen, mutta jotenkin ei vaan iske...
Se loppuosan spekulatiivinen osuus oli minusta mielenkiintoisin. Useampia skenaarioita, joista monikaan ei ollut kovin myönteinen, no se on tietysti teoksen luonne.
 
Onko kellään suositella mitään Clancyn Myrsky nousee kirjan tapaisia suomennettuja teoksia?
Ihan samanlaista sotateknoa ei tule heti mieleen suomennetuista, mutta kylmän sodan ajalta nämä ovat muuten vain hyviä:

Clive Cussler: melkein mikä tahansa teos, mutta niissä ollaan paljon vedenpinnan alla.

Frederik Forsyth: Shakaali tai Afgaani. Itse pidin myös teoksesta Odessan miehet, vaikka siinä vastapuolena on sodanjälkeinen natsiverkosto.

Myös Len Deighton on hyvä.
 
Ei suomennettu vaan suoraan suomeksi; Erkki Nevatie, Suomalaissotilaaana Vietnamissa.
Hauska anekdootti:

"Erkki Nevatie sai Vietnamin demilitarisoidulle vyöhykkeelle kirjeen vuonna 1966. Suomen armeija kutsui vuonna 1947 syntyneen nuoren miehen kutsuntoihin, mutta merijalkaväen 7. rykmentin 3. pataljoonan Suicide India -komppaniassa palvellut konekiväärimies vastasi olevansa liian kiireinen.
Tapauksesta kirjoitettiin muun muassa Stars & Stripes sekä Sea Tiger -lehdissä otsikoilla ”Finn being drafted too late” ja ”Too busy fighting a war to worry about being a draft dodger”."
Katso liite: 125560Katso liite: 125561

Kari Kallonen kokosi näitä suomalaisia Vietnamin kävijöitä tähän kirjaansa:

 
Harrastajalle nämäkin vanhat suomennokset voisivat olla hyviä:


 
Onko kellään suositella mitään Clancyn Myrsky nousee kirjan tapaisia suomennettuja teoksia?
Ei kyllä kovin paljon tule mieleen; lähinnä Helena Immosen operaatio Kettu -sarja. Tekoälyltäkin yritin kysellä mutta ei sekään oikein mitään järkevää antanut. Andy McNab ehkä, ja jotain Ville Kaarnakaria voisi ehkä katsella?
 
Ei kyllä kovin paljon tule mieleen; lähinnä Helena Immosen operaatio Kettu -sarja. Tekoälyltäkin yritin kysellä mutta ei sekään oikein mitään järkevää antanut. Andy McNab ehkä, ja jotain Ville Kaarnakaria voisi ehkä katsella?
Immosen kirjoja nyt alennuksella, pokkarit varsinkin jo sopuhintaisia:


Pitää jossain vaiheessa lukea uudestaan, miten ovat kestäneet aikaa. Ilmestyessään olivat hyvin ajan hermoilla.
 
En tiedä onko tämä foorumin sääntöjen mukaista, mutta uskaltauduin silti rekisteröityä mainostaakseni omaa kirjaani. Joku poistaa tämän, jos katsoo asiakseen.

Syyskuun 26. päivänä ilmestyy esikoisromaanini VOLODJAN POJAT. Kirja kertoo suomenvenäläisen miehen radikalisoitumisesta ja lähdöstä Ukrainaan sotimaan Venäjän puolella. Teoksesta merkittävä osa on sotatoimien kuvausta. Kenties tällä foorumilla on kiinnostusta teokseni kaltaisen fiktion lukemiseen. Kirjan on kustantanut WSOY.

Olen itse sotilasvirassa merivoimissa. Uskallan väittää, että autenttisuuden vaikutelma teoksessa on vahva. Olen dokumentoinut romaanin kirjoittamisprosessin loppuvaiheita melko laajasti Instagram-tililläni, jonka löytää nimelläni.

Elokuun loppuun asti romaani on tilattavissa Kirja.fi-sivustolta 20% alennuksella käyttämällä koodia syys20.

Kirjastani voivat kiinnostuneet esittää kysymyksiä täällä.

Alla linkit Kirja.fi-sivustolle sekä WSOY:n kirjasivulle.



Katso liite: 123852
Tämä on nyt 2/3 osaltaan luettu, ja voin suositella sillä varauksella että teema on hyvin kaunistelematon. En olisi uskonut että jokin kirja saisi minua tuntemaan sympatian tapaista venäläissotilaita kohtaan, eli hyvän lukukokemuksen merkki! Päähenkilön tuskailu kaunokirjallisuuden tuottamisen kanssa ilmeisesti heijastelee kirjoitusprosessia 😄
 

Marraskuussa Porvalilta uutta...
 
Tämä on nyt 2/3 osaltaan luettu, ja voin suositella sillä varauksella että teema on hyvin kaunistelematon. En olisi uskonut että jokin kirja saisi minua tuntemaan sympatian tapaista venäläissotilaita kohtaan, eli hyvän lukukokemuksen merkki! Päähenkilön tuskailu kaunokirjallisuuden tuottamisen kanssa ilmeisesti heijastelee kirjoitusprosessia 😄
Mulla on tämä kans parhaillaan kesken. Mielenkiintoinen vaikkakin fiktiivinen kurkistus venäläiseen mielenmaisemaan.
 
Back
Top