Klemetti Näkkäläjärvi: "Suomi on rasistinen maa, joka suojelee suomalaisuutta ja suomalaista valtiot

Bushmaster

Greatest Leader
Kyllä tämä koskee kaikkia suomalaisia....



Klemetti Näkkäläjärvi: "Suomi on rasistinen maa, joka suojelee suomalaisuutta ja suomalaista valtiota, ja polkee omaa alkuperäiskansaansa"

Saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi reagoi vahvasti KHO:n päätökseen hyväksyä 93 uutta henkilöä saamelaisiksi. Ensimmäinen tunne oli kauhu ja järkytys, Näkkäläjärvi kommentoi tuoreeltaan.

Saamelaispolitikko Klemetti Näkkäläjärven mielastä virallinen Suomi on tukenut rasismia saamelaisia kohtaan ja mahdollistanut nykyisen tilanteen. Kuva: Vesa Toppari / Yle

Saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi on järkyttynyt Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla 93 uutta henkilöä on hyväksytty saamelaisiksi vastoin Saamelaiskäräjien tahtoa.

– Tutustuin KHO:n tiedotteisiin. En tunnistanut päätöksistä ja sen perusteluista saamelaiskulttuuria. Ensimmäinen tunne oli kauhu ja järkytys. Pahimmat pelkoni ovat käyneet toteen, kommentoi Näkkäläjärvi KHO:n tuoretta päätöstä.

– Olen odottanut kauhulla tätä päivää ja toivonut, että KHO muuttaisi aikaisempien päätöstensä linjaa, mutta näin ei tapahtunut.

“Suomi on rasistinen maa”
Näkkäläjärven mielestä saamelaisten oikeuksilla ei ole lain suojaa.

– Suomi on rasistinen maa, joka suojelee suomalaisuutta ja suomalaista valtiota, ja polkee oman alkuperäiskansansa ja vähemmistöjensä ihmisoikeuksia häikäilemättömästi ja törkeästi. Oikeuslaitos heijastaa Suomen moraalista ilmapiiriä. Perustuslain, saamelaiskäräjälain ja kansainvälisten sopimusten piti suojella saamelaisia, mutta toisin kävi, toteaa Näkkäläjärvi.

Näkkäläjärvi uskoo, että KHO:n päätös voi myös ilahduttaa monia.

– Suomi on näyttänyt väkivaltaisesti oman voimansa ja tiedän, että KHO:n päätöksistä iloitaan Lapin kansanedustajien keskuudessa, osassa Lapin mediaa, kuntia ja järjestöissäkin. Virallinen Suomi on tukenut rasismia saamelaisia kohtaan ja mahdollistanut nykyisen tilanteen. Se ei ole kitkenyt rasismia pois suomalaisista ja on valtionjohtoa myöten tukenut sitä, että saamelaisuus ei ole oma kulttuurinsa, jatkaa Näkkäläjärvi.

“Saamelaiset kelpaavat vain resursseiksi”
Näkkäläjärven mielestä saamelaiset kelpaavat vain resursseiksi nyky-Suomessa.

– Saamelaiset ovat matkailun ja viihteen hyödynnettävissä oleva resurssi, josta otetaan piirteitä, stereotypioita ja viihteellisiä pätkiä suuren yleisön ja suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin.

Klemetti Näkkäläjärvi sanoo, että on tragikoomista, että tulevien Turun kirjamessujen keskiössä on saamelainen kulttuuri.

– On surkuhupaisaa, että kohta alkavat Turun kirjamessut, jossa teemana on saamelaisuus. Saamelaisuus saa elää kirjoissa ja taiteena, mutta ei ihmisissä ja heidän arjessaan.

"Ei saa antaa periksi"
Klemetti Näkkäläjärvi haluaa valaa saamelaisiin uskoa uudessa tilanteessa.

– Saamelaiset eivät voi antaa periksi. Tarvitsemme tässä tilanteessa saamelaisten yhteisöllisyyttä ja keskustelua yhteisön sisällä, mitä on tehtävä.

 
Mitenkäs Lapin miehet suhtautuvat samalle poronhoitoalueelle muuttaviin ei-saamelaisiin eteläsuomalaisiin?

Tätä samaa keskustelua on käyty jo iät ja ajat.
 
Mikäs tota nyt oikein kyrpii ? Olis onnellinen kun joku haluaa kuulua vielä heimoon ei kulttuuri kuole.
 
Näkkäläjärvi, samoin kuin useimmat muut tunturisaamelaiset kannattavat hyvin tiukkaa saamelaismääritelmää ja ovat aika järkyttyneitä kun KHO hyväksyi puolet valituksista. Inarinsaamelaiset kannattavat vähän löysempää linjaa koska nykyinen määritelmä sulkee pois osan heidän yhteisöstään. Näkkäläjärvihän erosi saamelaiskäräjien puheenjohtajan paikalta kun käräjät päätyi olemaan vaatimatta saamelaismääritelmän tiukentamista joten hän edustaa tässä suhteessa äärilaitaa.

Samanlaista liikehdintää on Lapissa muuallakin, Tornionjokilaaksossa muutamat ovat julistautuneet kveeneiksi, siis alkuperäisväestöksi, vaatien lohenkalastusoikeuksia tällä perusteella itselleen.
 
Mikäs tota nyt oikein kyrpii ? Olis onnellinen kun joku haluaa kuulua vielä heimoon ei kulttuuri kuole.

Ei tuossa ole kyse heimosta tai kulttuurista. Rahasta, maanomistuksesta ja yhteiskunnallisista etuoikeuksista nuo pahimmat änkyrät vääntävät. Perinteistä politikointia. Valtaosa saamelaisista elää kuten muutkin suomalaiset.
 
Häh. Eikös saamelaisuuden pidä olla kuin suomalaisuuden, eli kyse on enemmän asenteesta, kuin mistään muusta. Baikalilta hyvä huomio: aluksi mainitaan negatiivisesti että suomalaiset "suojelee suomalaisuutta", mutta sitten valitetaan kun saamelaisiksi hyväksytty henkilöitä joita hän ei pidä saamelaisina.
 
Onko niin että Suomessa suvaitaan ja suojellaan vaan tietynvärisiä etelän auringon pigmentin omaavia "eksoottisia" ihmisiä...? Kaikki muut ovat "roskasakkia" josta ei tarvitse välittää...?
 
Valtaosa saamelaisista elää kuten muutkin suomalaiset.
Muistaisin lukeneeni jostain että Helsingissä asuu enemmän saamelaisia kuin lapissa.

PS. Ei nyt ihan niin paljon.

http://www.saunalahti.fi/corona/citysamit/cityssa.htm

Yli kolmannes Suomen saamelaisista asuu nykyään varsinaisen saamelaisalueen eli Lapin pohjoisimpien kuntien ulkopuolella. Pääkaupunkiseudulla saamelaisia arvioidaan olevan vajaat 500, koko maassa noin 6 500-7500 saamelaista Suomessa.
 
Kipupisteitä saamelaiskysymyksessä ovat mm.:
- Poronhoito: Saamelaisten (tarkoitan tässä ja jatkossa termillä kiivaimpia äärilaidan saamelaisaktiiveja) mukaan poronhoito pitäisi rajoittaa vain saamelaisten oikeudeksi. Ainakin saamelaisalueella. Heidän mukaansa poronhoito on olennainen osa saamelaisuutta. Kriitikoiden mukaan tämä sulkee pois saamelaiset, jotka eivät harjoita poronhoitoa (esim. kalastaja- ja metsäsaamelaiset). Poronhoidossa tapahtui merkittävä nytkäys 1700- ja 1800-luvuilla, kun Norjasta tuli isoja porokarjoja hoitajineen Suomen Lappiin, jossa poronhoitoa oli sangen vähän. Saamelaisten mukaan mallia tulisi ottaa Norjasta, jossa poronhoito on saamelaisten yksinoikeus.
- Maanomistus: Saamelaisten mukaan saamelaisalueiden valtionmaat tulisi jakaa vanhoille Lapinkylille. Heidän mukaansa Lapinkylien vanhat nautinta-alueet voidaan määrittää ja niiden perusteella ottaa omistusoikeus takaisin saamelaisille. Idealistien mukaan näillä alueilla lopetetaan luonnon hyväksikäyttäminen, esim. kaivostoiminta ja metsätalous ja saamelaiset luonnonmukaisesti laiduntelevat porojaan, metsästelevät ja poimivat hilloja.
- Saamelaisuus: Kuka on saamelainen? Saamelaiskäräjät on tähän saakka saanut itse valita äänioikeutetut saamelaiskäräjien vaaleissa (=todistus saamelaisuudesta). Kriteereitä ovat esim. kielitaito (mieluiten käyttökielenä), etninen samaistuminen, yhteistön tunnustaminen jne. Tähän on liittynyt sitten melkoisia riitoja, kun esim. sisaruksista toinen hyväksytään saamelaiseksi ja toista ei. Tai kahden (äänioikeutetun) saamelaisen lapsia ei hyväksytä saamelaisiksi jne. Iso näkemysero on siinä, hyväksytäänkö kirkonkirjojen ja muiden asiakirjojen "todistukset", ts. riittääkö merkintä "lappalainen" todistukseksi isoisän saamelaisuudesta. Lappalaisenhan on tulkittu tarkoittaneen myös suomalaista, joka on valinnut elintavakseen "saamelaistyylisen" metsäläisyyden. Iso ongelma on, että 1800- ja 1900-luvuilla saamelaisia pyrittiin suomalaistamaan voimakkaasti ja viimeistään 1900-luvun jälkipuoliskon koululaitos hävitti monesta suvusta saamelaisuuden. Nyt osa näistä ja heidän jälkeläisistään on palaamassa identiteettiinsä, mutta heitä ei oikein huolittaisi.

Kyse on siis pitkälle rahasta (poronhoito ja etenkin maankäyttö), mutta myös aidosta huolesta oman heimon ja kulttuurin puolesta. Tämäkin on sellainen soppa, että kivenheittäjiä ja väärintekijöitä löytyy kaikista leireistä. Samoin kusipäitä. Kuvaavaa mielestäni on, että useampana vuonna valtion kolttasaamelaisille antama avustusraha on palautettu takaisin, kun avustusta käsittelemässä on ollut muita saamelaisia kuin kolttia. Että on se vähemmistö vähemmistölläkin.
 
Onko jo ehditty spekuloida sitä mahdollisuutta, että tämän kaltaisten lausuntojen tarkoitus on luoda eripuraa suomalaisten keskuudessa, ja kyseessä on Kremlin yritys luoda separatistinen saamelaisliike?
 
Onko jo ehditty spekuloida sitä mahdollisuutta, että tämän kaltaisten lausuntojen tarkoitus on luoda eripuraa suomalaisten keskuudessa, ja kyseessä on Kremlin yritys luoda separatistinen saamelaisliike?

Ei ja ei. Kreml ei sitäpaitsi halua mitään tällaista, koska se pitää omia vähemmistöjään (ml. Kuolan saamelaiset) ongelmana.

Lemetillä kai tunnekuohuissa vähän mopo karkasi käsistä. Varmaan katuu joitain sanavalintojaan jälkeenpäin.
 
Kipupisteitä saamelaiskysymyksessä ovat mm.:
- Poronhoito: Saamelaisten (tarkoitan tässä ja jatkossa termillä kiivaimpia äärilaidan saamelaisaktiiveja) mukaan poronhoito pitäisi rajoittaa vain saamelaisten oikeudeksi. Ainakin saamelaisalueella. Heidän mukaansa poronhoito on olennainen osa saamelaisuutta. Kriitikoiden mukaan tämä sulkee pois saamelaiset, jotka eivät harjoita poronhoitoa (esim. kalastaja- ja metsäsaamelaiset). Poronhoidossa tapahtui merkittävä nytkäys 1700- ja 1800-luvuilla, kun Norjasta tuli isoja porokarjoja hoitajineen Suomen Lappiin, jossa poronhoitoa oli sangen vähän. Saamelaisten mukaan mallia tulisi ottaa Norjasta, jossa poronhoito on saamelaisten yksinoikeus.

Etelämpää suomesta löytyy talonpoikaissukuja, jotka ovat viljelleet maata pidempään.
 
Onko jo ehditty spekuloida sitä mahdollisuutta, että tämän kaltaisten lausuntojen tarkoitus on luoda eripuraa suomalaisten keskuudessa, ja kyseessä on Kremlin yritys luoda separatistinen saamelaisliike?

Epäilemättä kyseessä on Kremlin kaksipäinen kotkajuoni.

Suomessa kartoitettiin bauttiarallaa -70-luvun lopussa mahdollisia separatistisia juttuja. Lappia pidettiin hyvin mahdollisena pitkälti siksi, että Lappi äänesti kommunisteja varsin voimakkaasti. Toinen mahdollisuus oli tsadaa, rumpujen pärinää, mikä yllätys: Ahvenanmaa. NLn kaatuminen lannisti Lapin mahdollisuudet moiseen ja Ahvenanmaa hoitui markkaroiskeella.
 
Etelämpää suomesta löytyy talonpoikaissukuja, jotka ovat viljelleet maata pidempään.

Joka puolelta Suomea löytyy pitkäaikaisempia jatkumoita asumisessa. Myös saamelaisalueelta. Etelästäkin löytyisi etsittäessä sukuja, jotka ovat syntyneet saamelaisten ryhdyttyä maanviljelijöiksi ja sulauduttua kantaväestöön.
 
Saame 30.9.2015 klo 13:34 | päivitetty 30.9.2015 klo 13:38
Saamelaiseksi hyväksytty: "Verenperintö ratkaisi eikä kieli"
Helpotus, oikeus voitti. Verenperintö ratkaisi eikä kieli. Kielen voi opetella kuka vain, mutta perintötekijät saadaan perintönä vanhemmilta, Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä saamelaiseksi hyväksytty Ritva Hirvelä kommentoi.

Kuva: Eljas Niskanen / Yle

Yksi saamelaiseksi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä hyväksytty on ivalolainen Ritva Hirvelä.

Hän on tyytyväinen päätökseen.

– Helpotus, oikeus voitti. Verenperintö ratkaisi eikä kieli. Kielen voi opetella kuka vain, mutta perintötekijät saadaan perintönä vanhemmilta, Ritva Hirvelä kommentoi.

Korkein hallinto-oikeus tiedotti tänään, että se hyväksyy 93 ihmistä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja saamelaiskäräjien hallituksen päätösten vastaisesti.
 
Mistä muuten tuo Lapin (korpi?)kommunismi johtuu? Eikai siellä mitään laajaa työväenliikettä ole ollut?
 
Back
Top