Kiinniottoa ei kamerat ja sensorit tee
Lennokeilla ja dronella on omat etunsa rajavalvontaan mutta jäljen ilmaisut ja jäljityskin voi tuottaa vaikeuksia ilman osaavaa koirapartiota.
LINKKI
Suomi laittaa 160 miestä lisää itärajalle – ”Kamerat ja sensorit eivät ota kiinni ihmisiä”
Venäjän ja Suomen rajapyykit Vainikkalassa. Arkistokuva vuodelta 2003. (KUVA: Jukka Gröndahl)
SUOMI lisää perinteistä rajavalvontaa itärajalla, jossa alkaa liikkua useampia rajamiehiä ja koirapartioita.
Rajavartiolaitos aikoo saada 1 340 kilometrin pituiselle itärajalle 160 uutta rajamiestä. Rajavalvonnan lisääminen johtuu Venäjän ja lännen suhteiden huononemisesta.
Sisäministeri
Petteri Orpo taustoitti eilen turvallisuusselonteon julkistamistilaisuudessa, että liennytyskehityksen aikana tilanne itärajalla oli pitkään sellainen, että rajavalvonnasta voitiin siirtää miehiä rajatarkastuksiin.
– Nyt on selkeästi nähtävissä, että kiristyneen yleisen turvallisuuspoliittisen tilanteen myötä on syytä vahvistaa itärajan valvontaa 160 miehellä.
RAJAVARTIOLAITOS aikoo hoitaa valvonnan lisäyksen sisäisin siirroin ja rekrytoinnein.
Itärajalle komennettavista rajamiehistä sata siirtyy tehtäviin nykyisiltä rajanylityspaikoilta. Lisäksi itärajalle on tarkoitus pestata lähivuosina 60 uutta rajamiestä.
Kamerat ja sensorit eivät ota kiinni ihmisiä.
Sisäiset siirrot tarkoittavat sitä, että nykyiset rajanylityspaikat joutuvat lyhentämään aukioloaikoja. Ympärivuorokautinen päivystys loppuu Imatran ja Niiralan raja-asemilla.
– Jos yön aikana saattaa mennä yksi auto, miksi siellä pitäisi olla virkamies koko ajan odottamassa. Voisiko auto ylittää rajan aamun ensimmäisinä tunteina tai illan viime tunteina? Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö
Ilkka Laitinen kysyy.
Aukioloaikoja on tarkoitus lyhentää Vartiuksessa, Kuusamossa, Sallassa ja Raja-Joosepissa.
Laitinen muistuttaa, että raja-asemien aikatauluista pitää neuvotella vielä venäläisten kanssa. Rajanylityspaikoilla pitää olla samat aukioloajat molemmin puolin rajaa.
Rajavartiolaitos vartioi Suomen ja Venäjän rajaa. Arkistokuva vuodelta 2009. (KUVA: Juha Metso)
ITÄRAJAN valvonnan tiukentamisen taustalla on huoli Venäjän muutoksesta.
Torstaina julkistettu selonteko muotoilee diplomaattisesti, että ”rajajärjestys ja rajaturvallisuus ovat entistä voimakkaammin riippuvaisia Venäjän rajavalvontajärjestelmästä”.
Selkokielellä sanottuna, Suomi on voinut tähän asti luottaa siihen, että Venäjän rajavalvonta toimii tehokkaasti. Itärajan ylitys on vaatinut viisumia.
Viime syksynä nähty laiton maahanmuutto pani hälytyskellot soimaan. Turvapaikanhakijoita saapui Suomeen Raja-Joosepin ja Sallan kautta.
Rajavartiolaitos on lisännyt valvontatekniikkaa. Apulaispäällikkö Laitinen sanoo, ettei uusi valvontatekniikka yksin turvaa itärajaa.
– Kamerat ja sensorit eivät ota kiinni ihmisiä.
Laitisen mukaan on välttämätöntä parantaa perusvalvontaa.
– Pitää varmistaa se, että valtakunnan raja on koskematon. Sen lisäksi meillä pitää olla parempi valmius vastata niihin poikkeustilanteisiin, joita valtakunnan rajalla voi tapahtua.
Nykyisin Rajavartiolaitoksen 2 700 työntekijästä reilu tuhat vaikuttaa rajavalvonnassa. Jo nyt rajavalvojista 70 prosenttia on itärajalla.
mikäli haluatte perehtyä koiraharrastukseen.
