KOIRATOIMINTA

[KorpiSISSI]

..
Olin viime syksynä erään SRVA-henkilön koiratyöskentelyä seuraamassa. Koiransa rotu oli schäfer. Perhana, veritippa 80 metrin välein riitti, se koira meni kuin juna tipalta tipalle. Ja nuo tipat oli tuotu "sivusta käsin" eli ei ollut jäljen vetäjän vanaa käytössä. Tyyni, lämmin sää, edellisyön sade oksilla ja lehdyköissä. Kyllä minä sitä ihmetellen ja ihaillen seurasin. Koiramies ja koira parhaimmillaan muodostavat hirmuisen parin moneen hommaan.

Verijälki on koiralle kivaa ja helppoa touhua. Itse kokeilin yhden viikonlopun, mutta koiralle meinasi jäädä "riistavietti" päälle Oli pakko lopettaa kyseinen reenaus, ettei koirasta tulisi metsästyskoira, eikä olisi enää ollenkaan ihmisjäljestä kiinnostunut. Huomasin miten helppoa koiralle on seurata jopa pari päivää vanhaa ja harvaa verijälkeä.

Saksanpaimenkoiriakin koulutetaan haavikkohirvien/-peurojen jäljityksiin ja on jopa parempi kuin muut varsinaiset metsästysrodut, sen yleensä alhaisesta riistavietistä johtuen (vain käsketty jälki kiinnostaa).

Oma koira katsoi minua aloitettaessa kysyvästi; kumpaa jälkeä seurataan? ..veren levittäjän vai veren.. Sitten mentiin. Toisella kerralla ei enää ihmisjälki kiinnostanut.
Onneksi ei tarttenu "uudelleen koulutusta" ihmisjäljelle kun lopetin kokeilut tuohon yhteen viikonloppuun :a-cool: Mutta varmaan hyvän hirvikoiran/verijälkikoiran siitä pienellä myötävaikutuksella saisi.

 

[baikal]

Tällä kaverilla on schäfer nimenomaan siksi, että se tottelee käskettyä jälkeä paremmin kuin metsästyskoirat yleensä. Hänen mielipiteensä, itse en osaa asiasta sanoa juuta en jaata. Epäilen, että ko. hemmo kyllä on kartalla näissä koirajutuissa, teki uransa koirahommissa kuitenkin.

 

[KorpiSISSI]

Tällä kaverilla on schäfer nimenomaan siksi, että se tottelee käskettyä jälkeä paremmin kuin metsästyskoirat yleensä. Hänen mielipiteensä, itse en osaa asiasta sanoa juuta en jaata. Epäilen, että ko. hemmo kyllä on kartalla näissä koirajutuissa, teki uransa koirahommissa kuitenkin.

Näin on. Metsästyskoirat pyrkivät seuraamaan/havainnoimaan myös havoittumatonta riistaa, mitä vähemmin riistaviettinen ei niin helposti tee. Käyttikö kaveri samaa koiraa myös ihmisten etsintään/-jäljelle?
Mietin itse tuota verijälki-ihmisjälki pulmaa siten että vois ehdollistaa eri tehtäviin eri vermeillä (virkavaljaat/huomioliiviit tms.) ja eri käskyillä. Mutta tuo ei poista sitä että riistavietti nousee aina pintaan jos käyttää koiraa riistanjäljillä. Jos se vahvistuu liikaa, koira on kiinnostuneempi riistan hajuista myös ihmisen etsinnässä ja se tuottaa ongelmia. Paimenkoirilla (erityisesti SPK:lla) on laumavietti korostuneempi kuin monella muulla koiralla, joten sillä on miellyttämistarpeita johtajaansa kohtaan, siksi myös helpommin koulutettavissa mitä moninaisempiin tehtäviin.

ks. VIETTITEORIA

ja Viettikoulutus

Koiran kouluttaminen oman käsitykseni/kokemukseni mukaan perustuu koiran viettien hyödyntämiseen esim. vahventamalla-heikentämällä-ärsykkeinä-palkitsemalla ..eri jutuissa on pelissä eri viettejä ja jokaisella koiralla on oma "viettikarttansa", jota pitäsi oppia tulkitsemaan ja hyödyntämään.
Koirarotuja ja nimenomaan käyttökoiria on pyritty jalostamaan tiettyihin tarpeisiin sopiviksi. Näyttelykoirat on kokonaan erillinen juttu ja siinä on jalostuksen pääpaino enempi ulkonäössä ja muotoseikoissa. Joittenkin koirarotujen osalta tämä on haarauttanut alunperin samaa rotua olevia eri haaroiksi.

Itse pidän esim. Sakasanpaimenkoirien käyttölinjaisia ja näyttelyinjaisia kokonaan eri rotuina; Hyvän fysiikan ja Vahvan luoneet omaavat Suoraselkäiset :a-smiley: ..ja..
Viistoselkäiset, Lonkkavaivaiset Persjalkaiset :a-cry:

 

[baikal]

Mulla on sellainen tunne, että SRVA-tehtävässä on huomioliivi ja henkilöhakuun on vihreä haalari ja koiranpirulainen oivaltaa tuosta jo, mitä isäntä on vailla.

Soitin ja tarkistin. Juuri näin. Henkilöhaku vihreä haalari ja SRVA:ssa huomioliivi. Jälkimmäisessä tietysti myös ase.

Se on jännä tuo isännän miellyttämisen vietti. Se nimittäin pysähtyy siihen isäntään. Muita ei tarvis miellyttää. Aikamoisia luonteita. Hyvin pelaavaa isäntä-koira-partiota on kyllä hienoa seurata.

 

[KorpiSISSI]

Mulla on sellainen tunne, että SRVA-tehtävässä on huomioliivi ja henkilöhakuun on vihreä haalari ja koiranpirulainen oivaltaa tuosta jo, mitä isäntä on vailla.

Soitin ja tarkistin. Juuri näin. Henkilöhaku vihreä haalari ja SRVA:ssa huomioliivi. Jälkimmäisessä tietysti myös ase.

Se on jännä tuo isännän miellyttämisen vietti. Se nimittäin pysähtyy siihen isäntään. Muita ei tarvis miellyttää. Aikamoisia luonteita. Hyvin pelaavaa isäntä-koira-partiota on kyllä hienoa seurata.

Tuota arvelinkin. Tarttis olla neljät kamppeet, jos verijälkeäkin alkaisi harrastamaan.

Huomioliivi minulla on varattuna Pelastuspalveluhommiin ja -05 muihin juttuihin. Lisäksi BW:n tankkihaalari yleisreenaukseen ja huonoille keleille/vaikeaan maastoon. Koiralla on normivaljaat, tornivaljaat sekä huomioliivi. Ripakaulain voimankäyttöreeneihin, jota tosin viimeaikoina vähempi. Jäljityksessä tietää olevansa kun on kytketty jälkiliina ja makuulta käskettynä lähtö.
Isomman porukan reeneissä koira seurailee miehiä "mikä on homman nimi" ja toimii sen mukaan... Laumauskollinen kun on.

Raunioradalla henkilöiden (n.20henk) etsinnässä ja "sirotemiinakentässä" on (matkimis)oppimiskykynsä päässy loistamaan. Ilman koulutusta homma pelitti kerrasta. Hiljainen ilmaisu tapahtumarikkaassa kuulovartiossa pimeässä metsässä on ollut vaikein koulutettava asia.. ja tottelevaisuus Omaa päätä ja luonnetta kun koiralla on ja "liikaa vapauksia" jälkikoulutuksessa.. Koiran ehdoilla/taidoilla jäljellä mennään, muualla käskytetään.

Ai niin.. Säkä nousee koiralla 10cm, kun aseet on mukana ja pääsee joukkueen keulille tunnustelijaksi. Tietää arvonsa ja tehtävänsä vaativuuden luontojaan --- Mitä suurempi lauma, sitä suurempi itsetunto Liekkö susilaumassa arvostettu keulilla kulkeva?

Yksinkertaisilla käskyillä on helppo erottaa koiralle mistä kyse: Mene-Etsi-Jälki --- 3 eri tehtävää
Lisäksi pienemmällä suoriteviiveillä olevat käskyt: MAAHAN - HILJAA - KIINNI - IRTI
Käsimerkkejä kannattaa kouluttaa peruskäskyjen (seis-istu-maahan-mene-tänne-sivulle-tuonne-hiljaa) vahventeina, niin voi hiljaisestikin käskyttää.

 

[niäämi]

Sen verran aihetta lläheltä liippaa tämäkin että varmaan joitain ketjua seuraavia kiinnostaa
http://yle.fi/uutiset/virkakoira_istuu_koulunpenkkiin_jo_pentuiassa/6584077

 

[KorpiSISSI]

Sen verran aihetta lläheltä liippaa tämäkin että varmaan joitain ketjua seuraavia kiinnostaa
http://yle.fi/uutiset/virkakoira_istuu_koulunpenkkiin_jo_pentuiassa/6584077

Kajaanissa vastaavaa koulutusta.. SEPPÄLÄ
Tuolla FB-ryhmänsä >> LINKKI

Toki Kajaanissa muutakin koiraoppia saa >> Sivu 10

Artikkeli Rajan kanssa yhteisestä HARJOITUKSESTA

Lisää KAIPR:lta .. Sivu 7

Kuvia Niinisalosta..

 

[KorpiSISSI]

Koiranohjaajakoulutuksesta

Sotakoiraosasto

Puolustusvoimien Sotakoiraosasto sijaitsee Tykistöprikaatin Tiedustelupatteristossa Niinisalossa. Sotakoiraosasto vastaa puolustusvoimien koiratoiminnasta.

Kainuun Prikaatissa sijaitseva prikaatin oma sotakoiraosasto vastaa koirien ja -ohjaajien kouluttamisesta KAIPR:n tarpeisiin.

Varusmiehistä koulutetaan sotilaskoirien ohjaajia, koiranohjaaja-aliupseereita ja eläinhuoltomiehiä jokaisesta saapumiserästä marginaalinen määrä. Koulutukseen hakevia on yleensä runsaasti. Esimerkiksi vuonna 2010 koiranohjaajan tehtäviin Kainuussa haki yli sata henkilöä, 70 pyydettiin haastatteluun, joista lopulta valittiin kymmenen. Niinisalossa koirien koulutus keskittyy sotilaspoliisitehtäviin ja Kainuussa sissitehtäviin.

Tykistöprikaatissa varusmieskoiranohjaajien koulutushaara on sotilaspoliisi.

Sotilaspoliisikoulu ja Tykistöprikaatin sotakoiraosasto tekevät tiivistä yhteistyötä sotilaspoliisialalla.

Puolustusvoimien koiria koulutetaan suojelu-, jäljestys-, huume- ja räjähdekoiriksi. Koirat koulutetaan usein ns. combi-koiriksi, joilla on sekä suojelukoulutus että jokin erikoisetsintäkoulutus.

 

[KorpiSISSI]

Hyvä esimerkki KOIRASTA rauhanajan työssä

[video=youtube]https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=OkUo76Aizd0[/video]

 

[KorpiSISSI]

LINKKI
Puolustusvoimat.fi
Sotakoira on monipuolinen työtoveri
Lukuisissa joukko-osastoissa palvelee huolellisesti valittuja ja koulutettuja sotakoiria. Koirat toimivat yhteistyössä ohjaajiensa kanssa erilaisissa partio- ja etsintätehtävissä.

Puolustusvoimien omistuksessa tai hallinnassa on noin 120 sotakoiraa. Koiria palvelee jokaisessa puolustushaarassa ja niitä käyttävät etenkin sotilaspoliisit. Koirien erityisiä vahvuuksia ovat tarkka hajuaisti ja kuulo sekä älykkyys.

Sotakoirat jaetaan yleisesti partio- ja etsintäkoiriin. Partiotehtäviin kuuluvat vartiointi, suojelu ja jäljestys. Etsintäkoiria käytetään räjähteiden, aseiden ja huumeiden etsintään. Sodan aikana koirat esimerkiksi jäljittäisivät vihollisia ja paljastaisivat räjähteitä.

Sotakoiria käytetään paljon poliisille tarjotussa virka-avussa, erityisesti jäljestyksessä ja vaarallisten henkilöiden kiinniotossa. Sotakoiratoimintaa kehitetään nykyään kansainväliseenkin suuntaan, mikä tarkoittaa esimerkiksi osallistumista kriisinhallintaoperaatioihin ja kansainvälistä puolustusyhteistyötä.

Sotakoiratoiminnasta vastaa Niinisalossa sijaitsevan Tykistöprikaatin sotakoiraosasto, joka hankkii ja tarkastaa palvelukseen tarkoitetut koirat. Osaston yhteydessä toimii eläinklinikka, joka vastaa koirien lääkinnästä. Koiratoiminta on levinnyt muihinkin joukko-osastoihin. Myös Kainuun prikaati kouluttaa sotakoiria ja niiden ohjaajia.

Ohjaaja ja sotakoira ovat toimiva tiimi
Sotakoira ja sen ohjaaja muodostavat tiiviin työparin. Ohjaajana toimii vapaaehtoinen ja soveltuva henkilö, jonka tehtäviin sotakoiran ohjaaminen liittyy. Yhteistyö koiran ja ihmisen välillä on oleellista. Koiran työajat ovat samat kuin ohjaajalla eli se tulee aamulla palvelukseen ja lähtee illalla vapaalle ohjaajan kanssa samaan aikaan.

Kainuun prikaatissa varusmiespalvelustaan suorittava jääkäri Aapo Metsä-Ketelä on ollut ennen palvelusta paljon koirien kanssa tekemisissä ja hänet valittiin sotakoiran ohjaajaksi. Hänen parinaan toimii sotakoira Esa-Pekka, viisivuotias saksanpaimenkoirauros, joka pääsee tehtävissään liikkumaan paljon.

– Se on aika aktiivinen ja tykkää tehdä ja liikkua paljon. Ei se oikein pysy paikallaan, Metsä-Ketelä luonnehtii. – Hommat ovat oikein hyviä sille.

Metsä-Ketelän mukaan hänen ja Esa-Pekan yhteistyö on toiminut hyvin. Partiokoirana Esa-Pekan tehtäviin kuuluu jäljestystä, henkilöhakua ja kuulovartiota. Aamuisin se viedään useamman kilometrin lenkille ja päivällä on esimerkiksi tottelevaisuuskoulutusta.

Esa-Pekka asuu kasarmialueen vieressä sijaitsevassa koiratarhassa. Vapaa-ajallakin sotakoira tarvitsee fyysistä harjoittelua ja yhdessäoloa kouluttajan kanssa. Metsä-Ketelä käy iltaisin ruokkimassa Esa-Pekkaa ja oleskelemassa sen kanssa. Perjantaisin koira harjataan, kynnet leikataan ja korvat sekä hampaat tarkastetaan.

– Juuri sellaista, mitä itse tykkään tehdä, Metsä-Ketelä kuvailee sotakoiran ohjaajana toimimista. – En ole kyllä katunut hetkeäkään, että tänne hain.

Vastuullista huolenpitoa ja perusteellista koulutusta
Suomen Kennelliitto palkitsee joulukuussa Tykistöprikaatin koiratarhojen uusimisen Vuoden koiratekona. Vuoden 2012 lopulla valmistuneet uudet tarhat on suunniteltu koirien hyvinvointia ajatellen.

Sotakoirat valitaan jo varhain pentuiässä. Valikointi on tarkkaa. Tehtävät vaativat hyvää kuntoa, ja tärkeitä ovat myös koiran luonne sekä terveys. Jo alle vuoden ikäisenä koirasta voi päätellä soveltuvuutta sotakoiran tehtäviin. Koulutus aloitetaan 8–9 viikon iässä. Peruskoulutuksen jälkeen koirat pääsevät käyttämään taitojaan vaihtelevissa koulutustilanteissa, jotka vaikeutuvat koiran edetessä.

Kolmevuotias koira on jo valmis tositoimiin. Ennen virallista käyttöönottoa koiralle tehdään koulutustarkastus, jossa arvioidaan koiran tottelevaisuutta sekä jäljestys- ja suojelutaitoja. Tarkastuksia tehdään säännöllisesti läpi koiran palvelusajan soveltuvuuden seuraamiseksi.

Koirat osallistuvat sotaharjoituksiin osana omaa joukkoaan. Harjoitukset sekä kilpailut auttavat pitämään taitoja yllä. Sotakoiran palvelusaika on kuudesta kahdeksaan vuotta, ja palveluksen päätyttyä ne elävät pääsääntöisesti kouluttajansa luona.

 

[Tvälups]

yle 17.12.2013 klo 6:01
Sotakoira Peno vartioi maavoimien esikuntaa
Puolustusvoimissa työskentelee päivittäin 120 sotakoiraa esimerkiksi vartioimassa ja etsimässä räjähteitä.

Mistä on kyse?

• Puolustusvoimilla on 120 sotakoiraa
• Koiria käytetään vartiointiin, aseiden, aseiden osien, räjähteiden ja huumeiden etsintään
• Hyvä sotakoira on vilkas, tarmokas ja ehdottoman terve

Kuusivuotias belgianpaimenkoira Peno pysyy hädin tuskin nahoissaan, kun sen isäntä pyytää koiraa istumaan vierelleen valokuvauksia varten. Peno pursuaa energiaa ja haluaisi ilmiselvästi vain osoittaa riemuaan isännän läsnäolosta pomppimalla minkä jaloistaan pääsee, mutta se istuu kuitenkin terhakkaana paikallaan käskystä. Ei hievahtamatta, mutta istuu. Penoa saa kuvata, mutta puolustusvoimien palveluksessa oleva isäntä rajataan kuvien ulkopuolelle henkilöturvallisuussyistä.

- Peno on partiokoira. Se on voimankäyttöväline ja vartioi maavoimien esikunnan aluetta Mikkelissä, koirasta kerrotaan.




Voimankäyttöväline tarkoittaa, että Penoa voidaan tarvittaessa käyttää kiinniottamiseen, mutta kuuden vuoden aikana moiseen ei ole tarvinnut ryhtyä. Vartiointitehtävissä se on kuitenkin joka päivä isäntänsä parina.
- Etenkin kesäaikaan, kun ei ole lunta maassa koiraa käytetään tarkistamassa onko alueella kulkenut asiattomia, Penon isäntä kertoo.

Puolustusvoimilla on 120 Penon kaltaista sotakoiraa ympäri Suomea. Sotakoiria on on ollut puolustusvoimien käytössä läpi sotahistorian. Sodan aikaan niiden tehtävät olivat esimerkiksi viestitehtäviä, mutta tänä päivänä koiria käytetään vartiotehtävien lisäksi räjähteiden, aseiden ja aseiden osien etsintään sekä huumausaineiden etsintään.

Suurin osa koirista elää ohjaajiensa kodeissa pennusta saakka.

- Ohjaaja kouluttaa koiraansa koiran koko työuran ajan. Siihen saa toki keskitetysti koulutusta ja kursseja, mutta jokainen koiranohjaaja kouluttaa itse koiransa, maavoimien eläinlääkäri Niina Kotisalo kertoo.

Koiran pitää olla tarmokas, vilkas ja terve
Koirat tulevat puolustusvoimille siviilikasvattajilta. Pennut tarkastetaan tarkoin ennen koulutuksen aloittamista, jotta ne ovat sopivia sotakoiriksi niin fyysisiltä kuin psyykkisiltäkin ominaisuuksiltaan.

- Koiran pitää olla hermorakenteeltaan vahva ja työorientoitunut. Mielellään vähän vilkkaanpuoleinen, mutta hallittavissa oleva koira. Minkä tahansa virkakoiran työ on tavallista kotikoiraa vaativampaa ja sen takia me vaaditaan niiltä tietynlaista luonnetta, koulutettavuutta, vahvaa tahtoa, toimintaa ja tarmoa. Ja jotta ne koirat jaksaisivat palvella kymmenenvuoden työuran, me vaadimme niiltä ehdotonta terveyttä, Kotisalo kertoo.

Aina tarkistuksetkaan eivät auta. Mikkelissä kuoli vasta äskettäin hyvässä työkunnossa ja työiässä oleva koira yllättäen kasvaimeen.




Peno on belgianpaimenkoira, mutta sotakoirina on myös saksanpaimenkoiria, englanninspringerspanieleita ja jackrusselinterriereitä.
- Joissakin tehtävissä koiran koolla voi olla merkitystä, esimerkiksi terrierit sopivat pienen kokonsa ansiosta hyvin huumeiden etsintään, sillä ne mahtuvat liikkumaan helposti sisätiloissa. Rodun valinta riippuu siitä millaista koiraa ohjaaja on valmis kouluttamaan ja pitämään omana työparinaan ja toisaalta myös siitä mitä siltä koiralta halutaan ulosmitata työkykynä.

Niinisalon koiratarhalle Vuoden koirateko-palkinto
Kodeissa isäntiensä kanssa asuvien koirien lisäksi puolustusvoimilla on kaksi koiratarhaa Kankaanpäässä ja Kainuussa, joiden koirat elävät kotien sijaan tarhoissa. Koirien tehtävänä on toimia varusmiesten koiranohjaajakoulutuksessa. Kankaanpään Niinisalossa sijaitseva parinkymmenen koiran koiratarha palkittiin pari päivää sitten Suomen Kennelliiton Vuoden koirateko-palkinnolla.

- Niinisalon koiratarha on toiminut jo 50-luvulta lähtien ja tilat siellä olivat sen mukaiset. Ne olivat pimeät, ahtaat ja kuluneet ja niinpä ne uusittiin kokonaan. Eron huomaa paisti fyysisissä tiloissa, myös koirien käytöksessä. Ennen tarhalla oli korvia huumava haukku ja meteli, mutta nyt kun sinne menee, niin täytyy suorastaan kysyä, että onko teillä täällä koiria, Kotisalo kertoo.

 

[Samses]

Suomen Kennelliitto palkitsi Tykistöprikaatin koiratarhaprojektin Vuoden koiratekona
Suomen Kennelliitto on palkinnut Tykistöprikaatin koiratarhaprojektin Vuoden koiratekona Helsingin Messukeskuksessa järjestetyssä Koira 2013 -tapahtumassa 15.12.2013.

Tykistöprikaatin uusi koiratarha Niinisalossa.

Kennelliitto perustelee Vuoden koirateon seuraavasti: ”Niinisalon koiratarhat on uusittu täysin. Koirien tilat on suunniteltu siten, että koirat eivät stressaannu, näkevät halutessaan toisensa ja niillä on erinomaiset sisä- ja ulkotilat, joissa koirien hoitaminen on helppoa ja turvallista. Koirille on lisäksi hankittu virikkeellisiä leluja. Ohjaajien mukaan koirat ovat muuttuneet huomattavasti uusien tarhojen aikana. Tämä on selvästi havaittavissa, kun paikalla vierailee: eläimet ovat rauhallisia eikä häiriökäyttäytymistä esiinny. Uudet koiratilat ovat eläinsuojelun kannalta hyvät ja antavat eläinsuojelulakia uudistettaessa hyvän esimerkin koirien eteen tehdystä työstä.”

Palkinnon vastaanotti Tykistöprikaatin komentaja, eversti Mikael Feldt yhdessä tarhojen suunnittelussa mukana olleiden luutnantti Linda Kokkosen sekä sotakoiraosaston johtajan, luutnantti Petteri Halmeen kanssa.

- Tällainen tunnustus Kennelliitolta on Sotakoiraosastolle tärkeä asia. Julkisen kiitoksen saaminen sekä huomionosoitus tuntuivat hyvältä, kiittää Sotakoiraosaston johtaja luutnantti Petteri Halme.

Puolustusvoimissa palvelee tällä hetkellä noin 120 sotakoiraa. Koirat on koulutettu erilaisiin etsintä-, jäljestys- ja vartiointitehtäviin. Käytössä on eri koirarotuja, joista tavanomaisimpina ovat saksanpaimenkoirat ja belgianpaimenkoirat. Ohjaajiensa kanssa palvelevat sotakoirat on sijoitettu joukko-osastoihin ympäri maata.

Tykistöprikaatissa valitaan sotakoiriksi hankittavat pennut, annetaan koiranohjaajille ja varusmiehille koulutusta erilaisiin koiranohjaajan tehtäviin sekä testataan koulutettujen koirien suorituskyky ja koulutustaso. Lisäksi Tykistöprikaatin Eläinklinikka kouluttaa koiranohjaajille koiran hoidon ja ensiavun perusteita sekä tutkii ja hoitaa sotakoiria tarvittaessa.

***

Lähde: Maavoimien nettisivut 16.12.

 

[Tvälups]

Rajavartiolaitoksella noin 215 koiraa - yleisin saksanpaimenkoira
Karjalainen


Suomen valtakunnan rajoja vartioi tällä hetkellä noin 215 rajakoiraa.
Pääasiallisesti käytetty rotu on saksanpaimenkoira sen yleisten ominaisuuksien ja säänkestävyyden vuoksi.
Muita Rajavartiolaitoksessa käytössä olevia rotuja ovat muun muassa labradorinnoutaja ja belgianpaimenkoira.

Rajojen valvontaan erikoistuneet koirat toimivat maastossa Euroopan unionin ulkorajalla. Ne osaavat ilmaista ja ajaa henkilön tekemää jälkeä sekä etsiä esineitä ja henkilöitä maastossa ja rakennuksissa. Osalle koirista annetaan myös suojelukoulutus.

Rajatarkastuskoirat etsivät rajanylityspaikoilla ajoneuvoihin kätkeytyneitä henkilöitä ja huumeita. Merivartiokoirat toimivat merialueella meripelastuksen tukena sekä suorittavat rahtialuksissa alustarkastuksia etsien kätkeytyneitä ihmisiä ja huumeita.

Työtehtävissään rajakoirat voivat erikoistua esimerkiksi rajojen valvontaan, rajatarkastuksiin, merivartiointiin tai erikoistehtäviin. Pentueita on tuotettu yli 50 kappaletta 60-luvun alkupuolelta lähtien. Nykyisin rajavartioston oma jalostustoiminta elää hiljaiseloa, ja koirat hankitaan pääosin pentuina kotimaisilta kasvattajilta.

 

[JR49]

Löysinpä onneksi tämän ketjun ajoissa, nostetaanpa kysymyksellä.

Minulla on ilo ja kunnia toimia joukossa, jolla olisi käytössä vähintään yksi koirapartio. Kertauksista jäi rahapulan vuoksi muutama vuosi sitten paljon sellaista pois, mikä oli oleellista. Myös toiminta koiran kanssa. Tieto siitä jäi lähinnä oma-aloitteisen kyselyn varaan.
Niinpä jatkan sitä ja kysyn, mitä joukkoa johtavan henkilön pitää tietää koirapartion suorituskyvystä kohdetta suojattaessa? Mikä vaatimus on realistinen ja mikä ei? Sääolosuhteet? Kun puhutaan pitkäaikaisesta toiminnasta, onko se koiranohjaajan jaksamista kiinni, että kuinka paljon partio on maastossa/vrk. Mitä koirapartion mukana liikkuvan ryhmän pitää tietää?
Pienikin tieto on lisää laariin, jos sitä ei suuresti aikaisemmin ole. Vihollista hyödyttävää taktiikkaa ei luonnollisesti pidä avata, mutta yleisellä tasolla.

Koiranohjaaja varmasti kertoisi ja kouluttaisi, mutta kyllä vastuussa olevalla pitää olla ennakkoon tietoa aiheesta. Ja kovassa tilanteessa olisi muutenkin tuhat ja yksi asiaa päällä. Tämän topikin keskustelut ovatkin jo tietoa antaneet, mutta haluaisin tarkentaa näkökulmaa.

 

[Vääpeli]

Koiran kanssa toiminen ei ole mitään rakettitiedettä. Pääasia on, että ei häiritse koiran toimintaa. Eli jäljellä antaa koiralle/ohjaajalle tarpeeksi tilaa työskennellä. Yleensä ohjaaja antaa lyhyen opastuksen etäisyyksistä yms missä sivusta voi mennä. Tai jos otetaan kiinni vaarallista henkilö, niin ohjaaja kanssa opastaa missä vaiheessa voi mennä kiinni.
Kannattaa seurata mitä se koira tekee. Siitä pystyy lukemaan paljon itsekin. Korvat pyörii päässä ja tuijottaa jonnekin metsään, niin siellä voi olla jotain. Tai kiinniotto tilanteessa se tuijottaa jotain partion jäsentä, eikä rosmoa, niin kohta sattuu. Mutta yleensä ohjaajan pitäisi lukea koiraa ja tulkata se muille. Yleensä koira on aina oikeassa, mutta ohjaaja ei luota siihen.
Kuten kaikessa muussakin toiminnassa, missä on alistettu joukolle jotain erikoisempaa, niin se kaluston käyttäjä antaa speksit siitä, mitä se pystyy toteuttaa ja mitä ei. Oli kyseessä pst-partio, tarkka-ampuja, koiranohjaaja.
Suorituskyvystä, se on niin kelistä, levosta, maastosta, koirasta, rodusta yms kiinni, että mitään varmaan vastausta ei voi antaa.

Perusohje jos et ole ikinä toiminut partiokoiran kanssa, älä puhu sille, älä tuijota sitä ja älä mene silittämään sitä.

 

[KorpiSISSI]

Löysinpä onneksi tämän ketjun ajoissa, nostetaanpa kysymyksellä.

Minulla on ilo ja kunnia toimia joukossa, jolla olisi käytössä vähintään yksi koirapartio. Kertauksista jäi rahapulan vuoksi muutama vuosi sitten paljon sellaista pois, mikä oli oleellista. Myös toiminta koiran kanssa. Tieto siitä jäi lähinnä oma-aloitteisen kyselyn varaan.
Niinpä jatkan sitä ja kysyn, mitä joukkoa johtavan henkilön pitää tietää koirapartion suorituskyvystä kohdetta suojattaessa? Mikä vaatimus on realistinen ja mikä ei? Sääolosuhteet? Kun puhutaan pitkäaikaisesta toiminnasta, onko se koiranohjaajan jaksamista kiinni, että kuinka paljon partio on maastossa/vrk. Mitä koirapartion mukana liikkuvan ryhmän pitää tietää?
Pienikin tieto on lisää laariin, jos sitä ei suuresti aikaisemmin ole. Vihollista hyödyttävää taktiikkaa ei luonnollisesti pidä avata, mutta yleisellä tasolla.

Koiranohjaaja varmasti kertoisi ja kouluttaisi, mutta kyllä vastuussa olevalla pitää olla ennakkoon tietoa aiheesta. Ja kovassa tilanteessa olisi muutenkin tuhat ja yksi asiaa päällä. Tämän topikin keskustelut ovatkin jo tietoa antaneet, mutta haluaisin tarkentaa näkökulmaa.

Otappa yhteyttä YVnä ja jos asustelet eteläisessä Suomessa, voisi jossainpoiketa kahveella.
Sen verran "pitkäaikaisesta" toiminnasta että koira tarvitsee taukoa n.4h välein n.1h ja liikkellä ollessa nesteytystä 40min välein. Jälki homma on koiralle rasittavampaa kuin reittipartio.
Maastossa koira jaksaa hyvin vaikka viikon. Pidemmästä ei ole kokemusta kun nuo KH:t on rajallisia. Mikäli toiminta on 24/7, tarvitaan 2-3 koirapartiota jotta homma toimii "kolmivuorossa".
Kahdella koiralla eräässä reenissä pyöritettiin suojausta 4h jaksoissa ja hyvin toimi. Partion kiertolenkki oli n.2-3km. Koirapartio koostuu yleensä johtaja+ohjaaja&koira+suojamies. Ryhmällä voi olla useita koirapartioita ja johtajan tulee tietää,miten koira toimii, mihin käytetään ja mihin ei (ohjaaja tietää).

ESIM. KÄYTTÖJÄ KOHTEENSUOJAUKSESSA / ALUEVALVONNASSA

- Kohteen tarkastus; henkilö- ja esineilmaisu (mm. räj.)
- Kohteen ulkoalueen tarkastus (2-3 ja 3-4 kehävälit koirapartiolla); onko liikuttu 24-48h? henkilö-/esineilmaisu..
- Aluepartio tiettyä käskettyä reittiä
- Ajoneuvojen ja rakennusten tarkastus (kuori/sisätilat)
- Jäljitys- ja kiinniotto (yhdessä "nyrkin" ja "sulkulinjaosaston" kanssa)
- Yöllä kuulovartio esim. kohteen ulkopuolella

Pääsääntöisesti koira; ilmaisee, tunnistaa, havaitsee, jäljittää ..ohjaaja "lukee" koiraa, oma partio suojaa ja muu osasto TOIMII.
Mukana liikkuva ryhmä pitää "laumauttaa" koiran kanssa, jotta se tunnistaa omat ja vieraat. Sen se tekee luontojaan, kuten ottaa oman roolinsa/tehtävänsäkin "automaattisesti" mikäli on koulutettu. Joskus koira oivaltaa tekemisen ja mitä siltä mahdollisesti odotetaan aivan omatoimisestikin, seuraamalla ihmisten toimia.

 

[JR49]

Loistavaa KorpiSISSI! Arvelinkin, että sinulta tulee tietoa. Hyvä.
Täytyy ensiksi oikein sulatella tämä paketti, jotta voi jossain tarkentaa YV:nä.

Miten näet toiminnan, jos käytössä on vain yksi koirapartio?
Kiinnostaa tuo ulkokehän tarkastus erityisesti. Tarve olisi kyllä useampaan kuin kertasuoritukseen vuorokaudessa. Matkatkin saattaisi olla käytännössä lähes kaksinkertaisia mainitsemaasi kilometrimäärään verrattuna.
Samoin nyrkkiä ja sulkulinjaa olen käynyt mentaalitasolla niin pirun monta kertaa läpi. Se varmasti riippuu sää- ja maasto-oloista paljon, miltä etäisyydeltä koira havaitsee.
Hitto, tässä oikein innostuu. Perhana kun nuo resurssikysymykset on meille kerrottu vähän "joko on tai ei ole" -tasolla. Siihen toiveiden tynnyriin on kyllä koira kuulunut aina.

 

[Vääpeli]

Ulkokehää koira jaksaa tassutella ihan reippaasti vrt rajankoirat.
Yleensä jos joku on mennyt vakioreitin poikki, niin koira ilmasee sen. Ja koirasta riippuen, ne oppii "uuden" reviirin aika nopeasti.

 

[JR49]

Ulkokehää koira jaksaa tassutella ihan reippaasti vrt rajankoirat.
Yleensä jos joku on mennyt vakioreitin poikki, niin koira ilmasee sen. Ja koirasta riippuen, ne oppii "uuden" reviirin aika nopeasti.

Ongelmana tässä "kuvitteellisessa esimerkkitilanteessa" olisi alueen valtava koko ja vähäinen määrä tekijöitä suhteessa hehtaareihin. Siksi olen äärimmäisen kiinnostunut koiran kapasiteetista. Tuossa aikaisemmin joku mainitsi, että koira vastaa kahta ryhmää. Sille olisi todella tarvetta.
Ulkokehän reittien kiertämisestä olen ajatellut, että siinä ovat myös miehet kovilla, vaikka koira ehkä kestääkin. Läheskään joka paikassa ei olisi tarjolla sopivaa uraa sopivalla etäisyydellä. Jossain jatkotilanteessa koko ulkokehä saattaisi olla lähes pelkästään umpimettää.
Kiitos muuten sinullekin kommenteista.

 

[KorpiSISSI]

Loistavaa KorpiSISSI! Arvelinkin, että sinulta tulee tietoa. Hyvä.
Täytyy ensiksi oikein sulatella tämä paketti, jotta voi jossain tarkentaa YV:nä.

Miten näet toiminnan, jos käytössä on vain yksi koirapartio?
Kiinnostaa tuo ulkokehän tarkastus erityisesti. Tarve olisi kyllä useampaan kuin kertasuoritukseen vuorokaudessa. Matkatkin saattaisi olla käytännössä lähes kaksinkertaisia mainitsemaasi kilometrimäärään verrattuna.
Samoin nyrkkiä ja sulkulinjaa olen käynyt mentaalitasolla niin pirun monta kertaa läpi. Se varmasti riippuu sää- ja maasto-oloista paljon, miltä etäisyydeltä koira havaitsee.
Hitto, tässä oikein innostuu. Perhana kun nuo resurssikysymykset on meille kerrottu vähän "joko on tai ei ole" -tasolla. Siihen toiveiden tynnyriin on kyllä koira kuulunut aina.

Koiran käyttö tulee jaksottaa esim. 3 pidenpiaikaista suoritusta/vrk ja levossa esim. vartiotehtävissä kun koira lepää "koiran unta". Ulkoalueen partiot on ollu meillä pisimmillään n.4-5km. Tuommoisen reissun jälkeen koira tarvitsee n.2h levon (kuten mieskin). Jos tehtävät ovat pääasiassa ulkoalueella, kannattaa miettiä koirapartion sijoitusta kohteen "ulkopuolelle". Etenkin jos on ajoneuvo käytettävissä, koirapartion kuten ryhmän muutkin partiot voi heittää nopeasti toiselle alueelle. Jos/kun on tähylinjoja kehillä, voi koirapartiota käskyttää havaintojen edellyttämiin tehtäviin hyvinkin nopeasti.
Tämä edellyttää suojaavan osaston johtajalta hyvän tuntemuksen koiran käytöstä ja mahdollisuuksista. Pieni "nyrkki" ei yleensä riitä, vaan tarvitaan myös "reservinyrkki" mikäli on odotettavissa useita samanaikaisia tapahtumia eri alueilla. Koira havaitsee ihmisen ilmavainulla ilmavirtauksen myötäpuolelta jopa 2km etäisyydeltä, mikäli keliolosuhteet ovat suotuisat (esim. 1-5m/s tuuli). Luonnollisesti maaston muodot ja peitteisyys vaikuttaa hajujen leviämiseen, kuten sade ja voimakas tuulikin (>10m/s) joka hajoittaa hajuja. Vaikka luulisi että vesisade huuhtoo jälkiä, saattaa se olla jopa edullisempikin ja hajut "imeytyy" maastoon/aluskasvillisuuteen paremmin (tämä jäljityksessä). Koira haistaa vanhan yli 2h jäljen "maan murtumasta" ja sitä myötä syntyneen "hajutunnelin". Itsellekin on edelleen 9v jälkeen mysteeri, mistä koira haistaa jäljen suunnan mutta n.1m matkalla jo tunnistaa, kumpaan suuntaan on menty. Samoin kokemuksesta oppii "lukemaan" koiraa ja erottamaan jäljen syntymisajankohdan koiran reagoinnin perusteella (15min-30min-2h .. >2h jne). Samoin koirasta voi lukea mitä jäljen tekijät ovat reitillään tehneet, montako, missä kunnossa yms.
Jäljitettäessä "vaarallista kohdetta" pitää koiran kyetä ilmaisemaan kohde hiljaisesti n.200m etäisyydeltä. Haukkua ei käytetä kuin tarkoituksella (esim kiinniotossa UHKA!) KYTKETTYNÄ, n.10m liinassa etenevää koiraa ohjataan käsimerkeillä. Pimeään aikaan koira voi olla lyhyessä hihnassa jo "palvelusturvallisuus" syistäkin johtuen.