Koko maan puolustaminen -myytti

[aj77]

Näissä kirjoituksissa unohtuu helposti kokonaisuus ja todellisuus. Suomea ei puolustettaisi siviilityhjiössä jossa vain sotilaamme operoisivat. Siinä vaiheessa kun siviiliväestömme kärsimykset ylittäisivät säädylliset rajat, neuvottelisivat poliitikkomme meille rauhan ja hyökkääjä saisi tahtonsa läpi. On muistettava, että kysymyksessä ei todennäköisesti olisi tarve vallata koko maatamme, vaan rajoitetumpi tavoite. Viime sotaan verrattuna oleellinen muutos olisi se, että ilmatila olisi lähes kokonaan hyökkääjän hallinnassa, joten se voisi vapaasti kohdistaa iskunsa minne tahansa. Omat mahdollisuudet iskeä hyökkääjän tukikohtiin olisivat rajoitetut. On naurettavaa vedota Afganistaniin ja käyttää sitä esimerkkinä taistelujen jatkamisesta vaikka maa on toisen osapuolen hallinnassa. Suomessa ei naisia ja lapsia vyötetä räjähteillä ja lähetetä räjäyttämään vihollissotilaita.

Muistakaa; kyse on kokonaismaanpuolustuksesta, miten Suomi väestöineen kestää meihin kohdistuvat iskut. Silloin puhutaan sotilaallisen puolustuksen lisäksi mm. huoltovarmuudesta, energian- ja sähkönjakelusta, kodinturvajoukoista ja sosiaali- ja terveyssektorin kestävyydestä sekä liikenteestä.

En usko, että herrat sieltä reservistä ehtisivät mukaan yhteenkään taisteluun, ennenkuin rauhanehdoista jo olisi sovitu!

No joo. Kyllä se lähivuosien historian valossa voisi olla niin,että harmaa vaihe jää lyhyeksi. Mutta siviiliväestön kärsimysten vuoksi ei kukaan politiikko maatanasa myy,varsinkin kun ne kärsimykset ovat tuon kaltaisia mitä luettelit. Sähkönjakelu,lämpö,sos.terv. ala on sellaisia asioita minkä kärsimistä pidetään itsestään selvänä sotatilanteessa. Sen menettämisen tai pätkimisen takia ei kukaan edes miettisi maansa myymistä Iivanalle. Kukaan ei myöskään usko siviileihin kohdistuviin massapommituksiin tänä päivänä. Me elämme suurinta mullistusta sitten Teollisen vallankumouksen. Informaatiovallankumous tekee jo siviilien massatappamisesta älyttömän eikä se palvele kenenkään etua.

Sen sijaan omavaraisuus aste on kysymysmerkki. Puute ei romahduta puolustusta,vaan se ettei mitään korvaava keksitä pakon edessä jolla jotenkin pärjää.

Suurin uhka on tuo harmaa vaihe ja sen pituus. Harjoituksissa oleva panssaridivisioona riittä suomen nujertamiseen jos täällä ei ole kukaan valmiina. Tuota pitäisi miettiä. Miten reservi saadaan nopeasti aseisiin,koska itse olen ollut siinä uskossa,että kun kutsu tulee,niin sitten alkaa kertausharjoitukset.. Sitten vasta voidaan kohdata vihollinen. Sen verran pintapuolista koulutus asevelvollisilla monissa paikoissa on. Ainakin ylimääräiset kertausharjoitukset vuonna 39 olivat erittäin tetsauspainoitteiset. Onko tämä ajatustapa vieläkin ja miten tuollaiseen voidaan nykypäivänä ehtiä?

 

[baikal]

Näissä kirjoituksissa unohtuu helposti kokonaisuus ja todellisuus. Suomea ei puolustettaisi siviilityhjiössä jossa vain sotilaamme operoisivat. Siinä vaiheessa kun siviiliväestömme kärsimykset ylittäisivät säädylliset rajat, neuvottelisivat poliitikkomme meille rauhan ja hyökkääjä saisi tahtonsa läpi. On muistettava, että kysymyksessä ei todennäköisesti olisi tarve vallata koko maatamme, vaan rajoitetumpi tavoite. Viime sotaan verrattuna oleellinen muutos olisi se, että ilmatila olisi lähes kokonaan hyökkääjän hallinnassa, joten se voisi vapaasti kohdistaa iskunsa minne tahansa. Omat mahdollisuudet iskeä hyökkääjän tukikohtiin olisivat rajoitetut. On naurettavaa vedota Afganistaniin ja käyttää sitä esimerkkinä taistelujen jatkamisesta vaikka maa on toisen osapuolen hallinnassa. Suomessa ei naisia ja lapsia vyötetä räjähteillä ja lähetetä räjäyttämään vihollissotilaita.

Muistakaa; kyse on kokonaismaanpuolustuksesta, miten Suomi väestöineen kestää meihin kohdistuvat iskut. Silloin puhutaan sotilaallisen puolustuksen lisäksi mm. huoltovarmuudesta, energian- ja sähkönjakelusta, kodinturvajoukoista ja sosiaali- ja terveyssektorin kestävyydestä sekä liikenteestä.

En usko, että herrat sieltä reservistä ehtisivät mukaan yhteenkään taisteluun, ennenkuin rauhanehdoista jo olisi sovitu!

On muutamia aiheita, joista ei Suomessa keskustella. Ja yksi on tuo siviilit sodan keskellä ja toinen on sotatoimien ajautuminen ja ohjautuminen asutuskeskuksiin ja niiden liepeille. Minusta näissä asioissa ei ole mitään epäselvyyttä. Jos avaat keskustelun ko. aiheista, niin vastaus on: älä vaivaa päätäsi, nämä asiat on SUUNNITELTU. Onnea vaan ja eikun suunnitelmat täytäntöön time crisis.

Reserviä ja reserviläisiä on aina ja koko itsenäisyytemme ajan pääasiassa aliarvioitu ja väheksytty. Sodan tullen sitten on kuitenkin reserviläisten pitänyt välttää sotimaan. Kuvaavaa on sekin, että vielä -30-luvulla armeijamme terävä pää oli varma, että Kannaksella taistelu olisi käytävä ammattisotilasvoimin, mieli siitä mitään tulla. No mistäpä taivastelijat olisivat tempaisseet TUOLLOINKAAN tarpeeksi ammattilaisia kehiin? Köndeä rukkaseen, pääasiassa reservi kävi perskohtaisesti ne taistelut. No, taisteluissa kävi aina miten kulloinkin kävi. Torjuntavoittoja ahnehdittiin valtaisasti, rauhanehdot määritteli silti se toinen osapuoli noin pääasiassa.

Tuo ilmatilan hallinta sitten. Ei se ilmatilan haltuunottaminen sentään ole temputon homma hyökkääjällekään. Se vaatii panostusta ja jopa sellaista panostusta, että ns. lähialueen infra saattaa osoittautua hyvinkin kriittiseksi tekijäksi. Toki tuo tilanne muuttuu, se on selvä. Viitteitä on mm. Ladoga-harjoituksien osalta - kenttäinfra yms. asiat on koeponnistettu ja kenties korjaavia temppuja tapahtuu.

 

[Taitolaji]

Vonka, en halveksi reserviläisiä, saati kantahenkilökuntaa. Olen johdonmukaisesti kirjoittanut, ettei nykyinen kokonaismaanpuolustuksemme kestäisi maahamme "tositarkoituksella" suoritettua sotilaallista iskua jollemme ole liittoutuneita. Valtionjohtomme ei lähtisi vaarantamaan yhteiskuntaamme ja sen jäsenten henkiä, jos ennalta tiedetään, että edessä on tappio. On kaksi vaihtoehtoa; myöntyvyyspolitiikka, jolla saattaisimme välttää meihin kohdistuvat vihamieliset toimenpiteet tai sotilaallinen liittoutuminen Naton kanssa. Omaan itsenäiseen (ilman muiden apua), uskottavaan puolustukseen meillä ei ole varaa, eikä tule olemaan!

Meillä on hyvä reservi, jota johtaa hyvät ammattisotilaat, mutta se ei elä tyhjiössä, eikä sen tavoitteena voi olla puolustaa ainoastaan itseään pitkin soita ja metsiä. Sen tehtävänä on puolustaa kansaa, ei maaperää. Baikalin kanssa olen samaa mieltä siitä, että aiheesta ei saa aikaan keskustelua, vaivautuneita ilmeitä kylläkin. Kysykääpä joltain johtavalta maanpuolustusasiantuntijalta!

 

[fulcrum]

Näissä kirjoituksissa unohtuu helposti kokonaisuus ja todellisuus. Suomea ei puolustettaisi siviilityhjiössä jossa vain sotilaamme operoisivat. Siinä vaiheessa kun siviiliväestömme kärsimykset ylittäisivät säädylliset rajat, neuvottelisivat poliitikkomme meille rauhan ja hyökkääjä saisi tahtonsa läpi. On muistettava, että kysymyksessä ei todennäköisesti olisi tarve vallata koko maatamme, vaan rajoitetumpi tavoite. Viime sotaan verrattuna oleellinen muutos olisi se, että ilmatila olisi lähes kokonaan hyökkääjän hallinnassa, joten se voisi vapaasti kohdistaa iskunsa minne tahansa. Omat mahdollisuudet iskeä hyökkääjän tukikohtiin olisivat rajoitetut. On naurettavaa vedota Afganistaniin ja käyttää sitä esimerkkinä taistelujen jatkamisesta vaikka maa on toisen osapuolen hallinnassa. Suomessa ei naisia ja lapsia vyötetä räjähteillä ja lähetetä räjäyttämään vihollissotilaita.

Muistakaa; kyse on kokonaismaanpuolustuksesta, miten Suomi väestöineen kestää meihin kohdistuvat iskut. Silloin puhutaan sotilaallisen puolustuksen lisäksi mm. huoltovarmuudesta, energian- ja sähkönjakelusta, kodinturvajoukoista ja sosiaali- ja terveyssektorin kestävyydestä sekä liikenteestä.

En usko, että herrat sieltä reservistä ehtisivät mukaan yhteenkään taisteluun, ennenkuin rauhanehdoista jo olisi sovitu!

Tämä "ilmaherruus menee viholliselle automaattisesti mikrosekunnissa" on jo niin väsynyt läppä ettei sitä melkein enää viitsisi edes kommentoida. Saattoi pitää paikkansa joskus 80-luvulla. Nykyään Suomella on Euroopan mittakaavassa vahvat ilmavoimat.

Aikatekijä ei ole myöskään yksiselitteinen. Muistamme että Natolta meni 2.5 kuukautta pommittaa Serbia taipuvaiseksi. Jos Suomen operaatio liittyy johonkin isompaan kv. kuvioon, aikaa ei ole välttämättä hyökkääjällä käytettävissä noin paljon. Toisaalta taas, jos hyökkääjällä on käytettävissä rajattomasti aikaa, niin mikään valmistautuminen ei auta vaan tappio on väistämätön.

 

[Vonka]

Valtionjohtomme ei lähtisi vaarantamaan yhteiskuntaamme ja sen jäsenten henkiä, jos ennalta tiedetään, että edessä on tappio.

Niinpä. Nato kykenisi siihen, vaikka ennalta tiedettäisiin, että edessä on tappio - ainakin täällä sodan etupellossa.

Naton etu olisi liittoutumisen sisältävien artikloiden pelotevaikutus. Varjonpuolella on myös tavaraa.

 

[aj77]

Jep. Täydellinen ilmaherruus ei todellakaan mene viholliselle joka ominvoimin tulee idästä. Tilastollinen mahdottomuus jo pinta-ala,it:n määrä,omat ilmavoimat ja vihollisen koneiden määrä joka paperilla on ihan eri kuin tosiasiassa. Mutta toisaalta jos laittaa itsensä Iivanan asemaan ,niin Iskanderit on se millä tälläistä pientä ja vittumaista pitää kurittaa. Jos vain riittää kykyä toimittaa sitä ohjusta kokoajan. Silloin puolustajan täytyy säästellä itseään,jotta voi ne NL:n suhoin rynnäkkökoneet torjua. Muutahan sieltä ei juuri ole tulossa vielä vuosikausiin vaikka kuinka propaganda jauhaisi globaalissa kentässä.

 

[Kapiainen]

Vonka, en halveksi reserviläisiä, saati kantahenkilökuntaa. Olen johdonmukaisesti kirjoittanut, ettei nykyinen kokonaismaanpuolustuksemme kestäisi maahamme "tositarkoituksella" suoritettua sotilaallista iskua jollemme ole liittoutuneita. Valtionjohtomme ei lähtisi vaarantamaan yhteiskuntaamme ja sen jäsenten henkiä, jos ennalta tiedetään, että edessä on tappio. On kaksi vaihtoehtoa; myöntyvyyspolitiikka, jolla saattaisimme välttää meihin kohdistuvat vihamieliset toimenpiteet tai sotilaallinen liittoutuminen Naton kanssa. Omaan itsenäiseen (ilman muiden apua), uskottavaan puolustukseen meillä ei ole varaa, eikä tule olemaan!

Meillä on hyvä reservi, jota johtaa hyvät ammattisotilaat, mutta se ei elä tyhjiössä, eikä sen tavoitteena voi olla puolustaa ainoastaan itseään pitkin soita ja metsiä. Sen tehtävänä on puolustaa kansaa, ei maaperää. Baikalin kanssa olen samaa mieltä siitä, että aiheesta ei saa aikaan keskustelua, vaivautuneita ilmeitä kylläkin. Kysykääpä joltain johtavalta maanpuolustusasiantuntijalta!

Ymmärrän näkemyksesi ja huolesi kokonaismaanpuolustuksemme kestävyydestä - erityisen hyvin ymmärrän sen, että siviiliväestön tukalat olot poikkeustilanteessa luovat todennäköisesti melkoisen paineen päättäjille taipua hyökkääjän vaatimuksiin vaikka armeijamme sinänsä olisikin siinä vaiheessa taistelukykyinen.

Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miten NATO-jäsenyys ja NATO ehkäisisi siviiliväestön tukalan tilanteen? Mielestäni käytännössä ei mitenkään. Siviiliväestön tila kun on tehtävissä nopeasti hyvin tukalaksi katkomalla sähköt, vedet ja lamauttamalla tietoverkot - kuten olet itsekin useammassa keskustelussa ihan oikein todennut. Hankaluus tässä nyt vaan on se, että sähkönjakelu, vedenjakelu, tietoverkot jne on saatavissa kyykkyyn kutakuinkin yhtä helposti olimme me NATO-maa tai emme..ja toisaalta NATO ei myöskään tuossa tilanteessa pysty meille sähköverkkoa, vedenjakelua jne saamaan käyntiin yhtään sen nopeammin kuin me siihen itse pystymme..

Toki voidaan ajatella, että Venäjä pelkaisi NATO:n kostoiskua niin paljon ettei se uskaltaisi toimia NATO-Suomea vastaan lamauttamalla sähkö, vesi- ja tietoliikenneinfraa....mistä voit olla varma että se Venäjää pelottaisi.....tai kuinka paljon tuossa tilanteessa NATO pelkäisi Venäjän vastareaktiota?!? Ottaen huomioon mm. sen miten riippuvaiseksi läntinen Eurooppa on tekemässä..ja on jo tehnytkin..itsensä Venäläisen energian saannista.. NATO:n isku Venäjälle ja vastineeksi siitä "energiahanat" Eurooppaan kiinni...

Ei tämä ole niin yksinkertainen kuvio, että Venäjä pelkää NATO:a ja siksi se ei koskaan toimisi NATO-maata vastaan..koska eivät he NATO:a pelkää..ja mitä enemmän NATO ajaa asevoimaansa Euroopassa alas, sitä vähemmän Venäläiset sitä kunnioittavat, saati pelkäävät..ikävä kyllä!

 

[kaislajääkäri]

Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni. Olen antanut itseni kuulla, että varuskuntien karsimissuunnitelmia laadittaessa osa sotilaista olisivat olleet valmiita luopumaan Sodankylästä joidenkin muiden varuskuntien sijaan juurikin sen vuoksi, että aluetta olisi mahdoton/epätarkoituksenmukaista puolustaa, Ja ennen kuin joku lausuu viisauden ettei maata varuskunnista käsin puolusteta, niin toki on niin tietyillä varuskunnilla koulutetaan juuri sen alueen puolustukseen kykeneviä joukkoja.

 

[Kapiainen]

Ja ennen kuin joku lausuu viisauden ettei maata varuskunnista käsin puolusteta, niin toki on niin tietyillä varuskunnilla koulutetaan juuri sen alueen puolustukseen kykeneviä joukkoja.

Kaikesta huolimatta rohkenen sanoa ettei maata varuskunnista tosiaan puolusteta - tarkoitan silltä sitä, ettei JPR sinänsä tuota mitään sellaista joukkoa, jota ei voitaisi kouluttaa jossain muualla jos JPR olisi päätetty panna pakettiin. Jos niin olisi käynyt, ei se mielestäni olisi tarkoittanut sitä että Pohjois-Suomen puolustamiseen ei olisi enää varauduttu.

 

[baikal]

Minä oletin ja luulin itseasiassa pitkään, että Sodankylän varuskunta lakkautetaan ja toimintojen osat siirtyisivät Kainuun Prikaatiin ja jotkut osat joihinkin muihin paikkoihin, kuten Rovaniemelle jne. Pohjoisimman Suomen rekrytointipohja alkaa olla melko nirkosilla, jossain kohtaa on selvää, että Rovaniemi ja KaiPr tulevat ns. hoitamaan homman, vahvasti epäilen näin käyvän. Eikä siinä auta mitään se, että ollaan julistauduttu arktisen sodankäynnin lippulaivaksi. Rovaniemi ja KaiPr ovat ihan tarpeeksi arktisia nekin.

 

[Benelli]

On muutamia aiheita, joista ei Suomessa keskustella. Ja yksi on tuo siviilit sodan keskellä ja toinen on sotatoimien ajautuminen ja ohjautuminen asutuskeskuksiin ja niiden liepeille. Minusta näissä asioissa ei ole mitään epäselvyyttä. Jos avaat keskustelun ko. aiheista, niin vastaus on: älä vaivaa päätäsi, nämä asiat on SUUNNITELTU. Onnea vaan ja eikun suunnitelmat täytäntöön time crisis.

Baikal on keskustellut aiheesta väärässä paikassa.
Tuossa on kolme vaihtoehtoa: Evakuointi, kaupungin julistaminen avoimeksi ja kaupungin valtauksen ja piirityksen estäminen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Avoin_kaupunki

On kyllä totta että käytännön harjoituksia aiheesta pitäisi olla enemmän ja myös alemmilla portailla.

On naurettavaa vedota Afganistaniin ja käyttää sitä esimerkkinä taistelujen jatkamisesta vaikka maa on toisen osapuolen hallinnassa. Suomessa ei naisia ja lapsia vyötetä räjähteillä ja lähetetä räjäyttämään vihollissotilaita.

Ei se perinteinen vastarintatoiminta ja sissisotakaan mitään herkkua ole.

 

[Samses]

Minä oletin ja luulin itseasiassa pitkään, että Sodankylän varuskunta lakkautetaan ja toimintojen osat siirtyisivät Kainuun Prikaatiin ja jotkut osat joihinkin muihin paikkoihin, kuten Rovaniemelle jne. Pohjoisimman Suomen rekrytointipohja alkaa olla melko nirkosilla, jossain kohtaa on selvää, että Rovaniemi ja KaiPr tulevat ns. hoitamaan homman, vahvasti epäilen näin käyvän. Eikä siinä auta mitään se, että ollaan julistauduttu arktisen sodankäynnin lippulaivaksi. Rovaniemi ja KaiPr ovat ihan tarpeeksi arktisia nekin.

Ei Lapin väestön määrällä rekrytointipohjana ole sinänsä merkitystä (lukuunottamatta joitakin special caseja tyyliin JPr:n sissikomppaniassa palvelee paljon saamelaisia). Kyllä suuri osa JPr:n varusmiesaineksesta on ollut Oulun seudulta tähän astikin, ihan varuskunnan perustamisesta asti jolloin pataljoona polki pyörällä Sodankylään Pohjanmaalta.

Edit: niin ja Kajaani muuten ei ole arktinen. Sijaitsee Oulunkin eteläpuolella.

 

[Benelli]

Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miten NATO-jäsenyys ja NATO ehkäisisi siviiliväestön tukalan tilanteen? Mielestäni käytännössä ei mitenkään. Siviiliväestön tila kun on tehtävissä nopeasti hyvin tukalaksi katkomalla sähköt, vedet ja lamauttamalla tietoverkot - kuten olet itsekin useammassa keskustelussa ihan oikein todennut. Hankaluus tässä nyt vaan on se, että sähkönjakelu, vedenjakelu, tietoverkot jne on saatavissa kyykkyyn kutakuinkin yhtä helposti olimme me NATO-maa tai emme..ja toisaalta NATO ei myöskään tuossa tilanteessa pysty meille sähköverkkoa, vedenjakelua jne saamaan käyntiin yhtään sen nopeammin kuin me siihen itse pystymme..

Pakolaisten vastaanottaminen, humanitäärinen apu, ohjustorjunta, ilmatorjunta, ilmapuolustus, jne.

 

[Taitolaji]

Jutun lopputulema: Asvelvollisuuteen perustuvat puolustusvoimat yhdistettynä Naton jäsenyyteen taakaavat uskottavan puolustuksen.

Näinhän näilläkin sivuilla on moneen otteeseen todettu!


http://www.hs.fi/kotimaa/Komentaja+Puheloinen+Suomi+puolustaisi+itseään+Natossakin/a1382078414031

Komentaja Puheloinen: Suomi puolustaisi itseään Natossakin


Puolustusvoimien komentaja pitää 230 000 sotilaan reserviä miniminä myös Natossa
19.10.2013 7:21 2



Pekka Hakala

Helsingin Sanomat

Sami Kero HS

Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen uskoo, että Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueella sotilasharjoitukset lisääntyvät.

• 

Kuka
Venäjäntaitoinen Harvard-mies
Ari Tapani Puheloinen, 61, valittiin Suomen puolustusvoimien komentajaksi 2009. Viisivuotiskausi päättyy ensi vuonna.

Toimi apulaissotilasasiamiehenä Moskovassa 1986–1990.

Opiskeli varttuneiden vaikuttajien tutkimusohjelmassa Harvardissa Yhdysvalloissa 1996–1997 ja laati tutkimuksen Venäjän geopoliittisista intresseistä Baltiassa.

Panssariprikaatin komentaja 1999–2000. Puheloinen on suomentanut venäläisten T-72-panssarivaunujen manuaalit.

Jopa on sotaisa syksy!

Nato ja sen rauhankumppanit Suomi mukaan lukien järjestivät Itämerellä merisotaharjoituksen, sitten Suomi, Ruotsi ja Norja pitivät yhdessä Yhdysvaltain ja Britannian kanssa pohjoisessa ilmaharjoitukset. Ensi kuussa Naton nopean toiminnan joukot harjoittelevat Puolassa ja Latviassa.

Suurin meteli nousi kuitenkin äskeisestä Venäjän ja Valko-Venäjän Zapad-harjoituksesta, jossa virallisen ilmoituksen mukaan puolustettiin 12800 sotilaan voimin Valko-Venäjää terrorismilta. Läntiset tarkkailijat väittivät, että todellisuudessa väkeä oli mukana yli 70000 Kuolaa ja Karjalan kannasta myöten eikä harjoitusmaalina ollut terroristiryhmä vaan Nato.

Mitä tästä sanoo puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen?

"Harjoittelu kuuluu sotilaalliseen toimintaan", Puheloinen vastaa työhuoneessaan Helsingin Kasarmintorin etelälaidalla. "Pohjois-Euroopan ja Itämeren piirissä harjoitukset lisääntyvät. Tai ainakaan en olisi hämmästynyt, jos näin kävisi."

Puheloinen laskee kahvikuppinsa neuvottelupöydälle ja aloittaa jäsennellyn perustelunsa siitä, miksi näin käy. Sotilaalliset tekijät Pohjois-Euroopassa ovat komentajan mukaan yhteydessä Euroopan kokonaistilanteeseen.

"Euroopassa vallitsee edelleen Nato-Venäjä- ja Venäjä-Nato-asetelma, vaikka 1990-luvulla toisin luultiin. Ei voi puhua vastakkainasettelusta, mutta intressit kohtaavat huonosti."

Samaan aikaan Natossa ja Venäjällä on tapahtunut suuria muutoksia.

"Afganistanin jälkeen Natossa ei ole kovin paljoa mielenkiintoa siihen, että osallistuttaisiin isoihin kriisinhallintatehtäviin. Uusi orientoituminen on käynnissä, ja Nato painottaa artikla 5:n merkitystä eli oman alueen puolustusta. Tästä on osoituksena se, että Baltian maiden ja Puolan suuntaan on tehty puolustussuunnittelua."

"Venäjällä on käynnissä sotilaallisen suorituskyvyn ja aktiviteetin kasvu", Puheloinen sanoo. "Esimerkiksi pari vuotta sitten julkaistu materiaaliohjelma on kooltaan 550 miljardia euroa tällä vuosikymmenellä. Vaikka se toteutuisi vain osittain, niin se on merkittävä satsaus."

"Toisin sanoen molemmilla puolilla on käynnissä selvä muutosprosessi. Siitä voidaan olla monta mieltä, kuinka nopeasti ja tehokkaasti tämä toteutuu, mutta suunta on selvä."

Suomessa on parhaillaan meneillään puolustusvoimauudistus, jossa sodanajan reservi supistetaan 350000 sotilaasta 230000:een, rauhanajan henkilöstöä leikataan 15 prosenttia ja budjetti supistuu kymmenyksellä vuoteen 2015 mennessä. Ensi vuoden puolustusbudjetti on 2,3 miljardia euroa.

Tästä ei reservi voi Puheloisen mukaan pienentyä ellei puolustusvoimien ykköstehtävästä eli koko maan puolustamisesta aiota luopua. Onnistuisiko se ammattiarmeijalla?

"Se maksaa noin yhdeksän miljardia vuodessa jo pelkästään henkilöstökuluina", Puheloinen vastaa. "Laskelmia on tehty, ei arvioita vaan laskelmia."

Vuosikymmenen jälkipuoliskolla puolustusvoimien nyt supistuvia määrärahoja on Puheloisen mukaan ruvettava hiljalleen korottamaan.

"Meidän on huolehdittava siitä, ettei tule mitenkään arvuuttelun kohteeksi, miten Suomi kykenee turvallisuudestaan huolehtimaan", Puheloinen sanoo. "Liittoutumattomana tai liittoutuneena."

Nato-jäsenyys ei Puheloisen mukaan puolustusbudjettia pelastaisi. Hän muistuttaa viime vuoden puolustuspoliittisesta selonteosta, jossa vaaditaan, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei saa muodostua esteitä.

"Mitä liittoutumisvaihtoehdon uskottavuuteen vaikuttaa se, jos puolustusvoimat ei materiaalin puolesta kykene tehtäviinsä? Ideahan ei ole, että liittoutuman kyseessä ollessa kansainvälinen yhteisö ottaisi jonkin maan puolustuksen hoitaakseen, vaan sillä on tukeva rooli. Varsinkin Suomen kaltaisen vauraan maan kyseessä ollessa."

Ulkona Fabianinkadulla puhaltaa hyytävä syystuuli. Puolustusratkaisunsa Suomi varmaan voi valita itse, muttei ilmastoaan. Juuri nyt ei uskoisi, että mannerjäätiköt sulavat.

"Asiantuntijoita kuultuani arvioni on, että jää sulaa nopeammin kuin yleisesti luullaan", Puheloinen huomauttaa. Hän uskoo arktisen alueen merkityksen kasvavan nopeasti.

"Tämä näkyy esimerkiksi kiinnostuksena Arktisen neuvoston jäsenyyteen. Kiina, Japani, Etelä-Korea, Singapore ja Intia on otettu tarkkailijajäseniksi, mikä merkitsee globaaleja intressejä."

Siis että puolustusbudjettia pitäisi kasvattaa, koska mannerjää sulaa?

"Ilmastonmuutos arktisella alueella ei ole sotilaallisen turvallisuuden kysymys", Puheloinen vastaa. "Toivottavasti alue kehittyy yhteistyön alueena."

Pohjoismainen puolustusyhteistyö on joka tapauksessa lisääntynyt viime vuosina nopeasti, ja siltä odotetaan vähintäänkin kustannussäästöjä.

"Se vaatii kärsivällisyyttä", Puheloinen sanoo pohjoismaisesta yhteistyöstä. "Tärkeintä on, että yhteistyö on joustavaa."

Juuri Tanskan ja Norjan Nato-jäsenyyden takia monet näkevätkin pohjoismaisen yhteistyön savuverhona liukumiselle läntiseen puolustusliittoon. Onko näin?

Puheloinen on kotoisin Etelä-Karjalasta, mutta vastaus on savolainen:

"Pohjoismaisen sotilaallisen yhteistyön päämääränä on pohjoismainen sotilaallinen yhteistyö."

 

[Kapiainen]

Pakolaisten vastaanottaminen, humanitäärinen apu, ohjustorjunta, ilmatorjunta, ilmapuolustus, jne.

Humanitääristä apua Suomi saa EU-jäsenenä Eurooppalaisilta NATO-mailta jo muutenkin, pakolaisten kohdalla sama juttu - ohjustorjunta, ilmatorjunta ja ilmapuolustus ei sekään ratkaise ongelmaa, koska isku siviili-infran lamauttamiseksi tulisi joka tapauksessa yllättäen = tuskin asejärjestelmät olisi riittävässä valmiudessa. Se on toki selvää, että sitten kun järjestelmät saadaan alueelle ja toimintakuntoisiksi niin tilanne muuttuu jonkin verran - mutta siinäkin pitää muistaa, että mitään "sateenvarjoa" ei mikään järjestelmä kykene luomaan ilmasta tulevaa uhkaa vastaan - eli siis koetan sanoa että NATO-Suomen sähköt, vedet ja tietoliikenne on katkottavissa kutakuinkin yhtä helposti kuin "NATOttomankin" Suomen.

 

[Taitolaji]

Humanitääristä apua Suomi saa EU-jäsenenä Eurooppalaisilta NATO-mailta jo muutenkin, pakolaisten kohdalla sama juttu - ohjustorjunta, ilmatorjunta ja ilmapuolustus ei sekään ratkaise ongelmaa, koska isku siviili-infran lamauttamiseksi tulisi joka tapauksessa yllättäen = tuskin asejärjestelmät olisi riittävässä valmiudessa. Se on toki selvää, että sitten kun järjestelmät saadaan alueelle ja toimintakuntoisiksi niin tilanne muuttuu jonkin verran - mutta siinäkin pitää muistaa, että mitään "sateenvarjoa" ei mikään järjestelmä kykene luomaan ilmasta tulevaa uhkaa vastaan - eli siis koetan sanoa että NATO-Suomen sähköt, vedet ja tietoliikenne on katkottavissa kutakuinkin yhtä helposti kuin "NATOttomankin" Suomen.

Totta, mutta Nato-Suomi pystyy iskemään takaisin hyökkääjän tukikohtiin, lentokenttiin asemiin ja asutustaajamiin hyökääjä omalla alueella, eli sinne mistä iskut tulevat. Natoton Suomi ei tähän kykene, otamamme vain vastaan iskuja, vastaan iskuja, vastaan iskuja, vastaan iskuja.........

 

[baikal]

Taitolaji. Meinaatko, että Suomi heittäisi poliittisesti arveluttavan nopan ja lähtisi läimimään ohjustimia pitkin uralia? Meinaatko, että Venäjä häviää tuosta vierestä sillä, että liitymme Natoon? Eppäillä tuota soppii. Kyllä se suht vankasti tuossa körnöttää, saattaa monen muun valtion olemassaolo olla ennemmin nirkosissa, kuuluipa Natoon eli ei.

Taitolaji: sinun teesisi ovat muuten historiasta tuttuja. Ne ovat kuin -20-luvun reunavaltiopolitiikkavouhkaa, jota "rauhaa rakasteleva" Ståhlberg ajoi vimmaisesti esikuntineen. Onneksi Ruotsi tuolloin melkoisella petoksella vieroitti Suomen tuosta ja heitti täkyseksi Pohjoismaisen yhteistyön teeman. Sitä sitten tavoiteltiin kuin pula-ajan lapset leipäkakkua. Ja tyhjä käsi oli lopun perin kädessä, kun erilaiset järjestelyt realisoituivat -39.

 

[Kapiainen]

Totta, mutta Nato-Suomi pystyy iskemään takaisin hyökkääjän tukikohtiin, lentokenttiin asemiin ja asutustaajamiin hyökääjä omalla alueella, eli sinne mistä iskut tulevat. Natoton Suomi ei tähän kykene, otamamme vain vastaan iskuja, vastaan iskuja, vastaan iskuja, vastaan iskuja.........

Et kai tosissasi usko, että NATO alkaisi heittelemään pommeja ja ohjuksia Venäläisiin tukikohtiin ja taajamiin jos Venäjä päättäisi laittaa jonkun pienen, NATO:n (USA:n) kannalta merkityksettömän pikkuvaltion kyykkyyn?!?!
Lyön ison summan vetoa vaikka heti, että jos Venäjä laittaa esimerkiksi Viron kyykkyyn, ei esimerkiksi Pietariin tai vaikkapa Venäjän länsiosien sotilastukikohtiin osu ensimmäistäkään ohjusta tai pommia - ei niin yhden yhtä!

Maailma on inhottava paikka siinä vaiheessa kun sitä aletaan tarkastelemaan suurvaltapolitiikan silmin. Pienet maat, joilla ei ole tarjota mitään merkityksellistä vastineeksi "suojelusta", eivät sitä suojelua tosipaikassa saa. Se nyt vaan on niin, että USA ei lähde Venäjän kanssa otteluun periaatteen vuoksi Viron (tai Suomen) takia. Kyllä se ikävä kyllä niin on, että Baltia ja Suomi on Venäjän etupiirissä ja esim NATO-Virolla voi jenkit varsin mukavasti käydä kauppaa Venäläisten kanssa.. Minusta, Taitolaji, ajattelet tässä kohtaa hyvin naiivisti maailmanmenosta, kun ajattelet että NATO (ja USA) puolustaisi voimakkaasti itselleen merkityksettömiä pikkumaita vain siksi että ne ovat "saman kerhon jäseniä" - ei se niin mene, se ei vaan mene.

Edelleenkään en tällä tarkoita sitä, etteikö NATO-jäsenyydestä voisi olla meille hyvinkin etua monissa yksityiskohdissa - mutta ei se jäsenyys todellakaan takaa sitä, että NATO (USA) puolustaisi meitä kaikin keinoin ihan vain siksi että olemme "samassa kerhossa" - etuja saadaan, mutta se miten käy jos ottelu Venäjän kanssa sattuu kohdille, riippuu täysin siitä mikä on maailmanpoliittinen tilanne suurvaltojen välillä sillä hetkellä - todennäköisimmin nämä meidän ja Viron kaltaiset pikkumaat eivät ole muuta kuin kauppatavaraa suurvaltojen välillä. Näin sen takia, että Venäjän ja USA:n intressit näyttävät menevän sellaiseen suuntaan että kumpikin haluaa visusti pysyä poissa toisen tieltä siellä missä toisella on etuja tavoiteltavanaan - koska tämä takaa kummallekin vapaat kädet siellä missä he niitä haluavat.

 

[Taitolaji]

Ja höpö höpö pojat!

Ensinnäkin, ei pelkästään Suomeen iskettäisi, ja kyllä, jos Suomi Naton liittolaisena joutuisi iskujen kohteeksi, Nato auttaisi tuhoamaan tukikohdat joista iskuja tehtäisiin ja kolmanneksi, olette kirjoituksillanne kovaa vauhtia mitätöimässä syyt ylläpitää asevelvollisuutta ja alentamassa puolustusvoimat (kuten jostain olen lukenut) Suomen kalleimmaksi kuntokouluksi.

Venäjä ei nyt, eikä myöhemmin käy Naton tai Natomaiden kimppuun, lopputulos olisi maailmanlaajuinen katastrofi! Poikkeuksena olisi sellainen Natomaa, joka vastoin Naton omia periaatteita ja tervettä järkeä ärsyttäisi suurta naapuriaan. Esimerkkinä Gerorgia (jos se olisi ollut Naton jäsen).

 

[baikal]

Kyllä on sanottava, että Taitolaji ja minä edustamme niin erilaista kantaa, niin erilaisia näkemyksiä, näemme niin erilaisina esim. suurvaltojen väliset asiat ja näiden kylmän etupolitiikan, että en katso olevan minkäänlaista hedelmää keskustelun jatkamiselle. Ei rusinan vertaa. No, joskus on näin.