Jos tuota ensi-iskua lähtee miettimään niin P-korean tänhetkinen kalusto ja miehitys on jokseenkin verrattavissa Irakiin ensimmäisen Persianlahden sodan alussa. Korealla noin 700 lentokonetta + helikopteria, Irakilla oli 500 mutta modernimpaa, IT-osastosta on vaikeampi löytää tietoa mutta käsittääkseni ovat samassa suuruusluokassa keskenään, jalkaväkeä Irakilla oli valmiina aseissa 650 000, Korealla 1 200 000, tykistö, panssarivaunut ja ballistiset ohjukset (mukaanlukien niihin mahdollisesti pakattavat kemialliset aseet) ovat myös käsittääkseni samassa suuruusluokassa, laivastoa ei Irakilla ollut lainkaan. Suoraa vertailua on tietenkin mahdoton tehdä mutta jos jotain osviittaa haluaa hakea niin tuossa olisi edes vähän tarttumapintaa.
Liittouma heitti Irakia vastaan yli 900 000 maasotilasta, 2250 lentokonetta, kaksi lentotukialus-ryhmää ja yli 3000 panssaroitua ajoneuvoa. Osa luvuista on varmasti pielessä, en löytänyt mitään näppärää lähdettä jossa olisi kokonaisvaahvuuksia listattu. Ensimmäiset 38 päivää oli pelkkää ilmaiskua joiden aikana pyrittiin tuhoamaan infrastruktuuria, sotilaskohteita ja erityisesti ballistisia ohjuksia ennen kuin ne ehditään laukaista. Ilmaherruus saavutettiin ensimmäisen viikon aikana.
Irakiin vartaamista haittaa täysin erilainen maasto ja ilmasto mutta tietyt tekijät ovat silti olemassa. Isojen joukkojen hallinta on haastavaa ja niitä on pakko ainakin valmiudessa pitää melko isoissa keskittymissä joita on ylivoimaisella aseistuksella helppo estää toimimasta tai viestimästä. Korean tapauksessa Pohjoisen tykistöä pystyisiin varmasti häiritsemään tehokkaasti omalla tykistötoiminnalla jota tukee täysin ylivertainen tiedustelu (dronet, miehitetyt lentokoneet, satelliitit, erikoisjoukot pimeänäkövälinein). Ballistiset ohjukset olisivat todennäköisesti korkealla prioriteetillä kuten Irakissakin oli, siellä noin kolmasosa ilmatoiminnasta oli ainakin jossain määrin sille priorisoitu. Maasto on Koreassa haastavampaa mutta sitä on vähemmän, tuhansia uhreja tuosta voisi kuitenkin ennakoida tulevan, riippuen vähän käyttävätkö perinteisiä taistelukärkiä vai hermokaasua ja onnistuuko THAAD niiden torjunnassa miten.
Koska olettaisin että yhtä isoja joukkoja ei ole mahdollista Korean suunnalle kerätä (jos Venäjä ja Kiina eivät osallistu) niin yhtä täydellistä hallintaa tuskin päästäisiin näkemään. Ilmavoimat voisi laskea heti alkuunsa pois pelistä, Tomahawkeilla pommitettaisiin vähääkään järkevämpien koneiden kentät + toimintainfra ja ilmassa partioisi koko ajan AWACS ja muutama ilmaherruushävittäjä. Maajoukkojen toiminta rajan lähellä olisi Pohjoiselle vähintään haastavaa sillä Etelän tykistö, vastatykistö ja tiedustelu olisi varmasti voimissaan. MLRS järjestelmillä pystyy etelästä lamauttamaan todella tehokkaasti laajoilta alueilta toiminnan siihen asti että ilmavoimat pääsevät laser+GPS-ohjattujen pommien kanssa tyhjentämään kaikkea mikä vaan havaitaan, tuota tosin haittaisi pahasti jos vuodenaika olisi sellainen että alueella on paljon pilviä. Kumpikaan puoli ei siis pääsisi vapaasti toimimaan ja Etelä on harjoitellut ja kalustettu paremmin tuliasemien vaihtoon ja vastatykistötoimintaan. Panssarivaunujen kanssa luvassa olisi puhdasta teurastusta, lennokeista Hellfiret ja A-10 koneet pystyisivät vähintään estämään pohjoisen panssareiden etenemisen alueelle ja myös todennäköisesti tuhoamaan tehokkaasti, viimeistään B-52/B-2 osasto huolehtisi pysäytetyn panssarijoukon tuhoamisesta.
Jäljelle jäisi kysymysmerkkinä laivasto ja erityisesti sen sukellusveneet, lisäksi Pohjoisella ilmeisesti on suuruusluokkaa 100 000 paremmin koulutettua sotilasta joiden ensisijainen tehtävä on rantautua taustaan ja aiheuttaa siellä hämminkiä. Pinta-aluksilla tuskin pääsevät paljoa tekemään, ne havaitaan satelliiteista ja lentokoneisiin asennetuista over-the-horizon tutkista nopeasti ja pystytään tuhoamaan tehokkaasti mm. helikoptereilla ja rynnäkkökoneilla. Sukellusveneillä pystyisivät periaatteessa pahaankin jälkeen isoille laivaston aluksille tosin Pohjoinen todennäköisesti pyrkisi operoimaan länsipuolella kun Etelä ja kaverit pitäisivät isot alukset syvissä vesissä länsipuolella joissa niitä on helpompi puolustaa. Kovinkaan pitkään ei sukellusveneetkään pystyisi operoimaan sillä niiden tukikohdat ja satamat olisivat varmasti ensimmäisen aallon kohteina, niillä saisi toimitettua yhden lastin ukkoja Etelän taustalle ja kertaalleen torpedolastin, sen jälkeen ei saisi lisää aseita, polttoainetta ja joukkojen lastaaminen kyytiin olisi haastavaa.
Maajoukkojen kanssa tosiaan noin isojen miesmäärien liikuttaminen havaitaan jo melko aikaisin ja niiden liikkeellelähtö, liikkuminen ja muu toiminta pystyttäisiin varsin tehokkaasti estämään, rajan lähellä tykistöllä (mm. MLRS) ja kauempana risteilyohjuksilla. Auto ei liiku jos polttoaine on lentänyt ilmaan, auto on lentänyt ilmaan, sillat puuttuvat jne. ja 100 000 ukon marssittaminen pidempiä matkoja suorastaan kerjää tykistöä osakseen. En mitenkään usko että Pohjoinen pääsisi maajoukoilla Souliin asti, edes ryhmittämällä kaiken yhteen läjään ja etenemällä uhreista välittämättä ja vaikka Etelän + USA:n vastaus viipyisikin pari tuntia. A-10:t joita on valmiiksi Soulin lähistöllä tekee suojaamattomiin pehmeisiin kohteisiin niin uskomatonta jälkeä ettei siitä kertakaikkiaan pääse läpi. Standardi ammuslataus noilla on 5:1 Armor-piercing incendiary : High explosive incendiary, mikään ei estä lataamasta vaikka vastakkaisessa suhteessa ammuksia ja 65kpl/s taivaalta satava 378g(!) kranaatti pyyhkäisee varsin tehokkaasti vähintään kulkuvälineet alta. Periaatteessa etenevä joukko pystyisi puolustautumaan MANPADSeilla noita vastaan mutta käytännössä A-10 on ainakin Irakissa ottanut Iglasta suoran osuman pyrstöön ja lensi silti sujuvasti kotiin.
TL;DR
Perinteisellä joukoilla sidotaan voimaa ja kalustoa mutta saadaan vähän tulosta, tuhansia tai kymmeniä tuhansia siviiliuhreja ballistisilla ohjuksilla. Laivasto ja taustaan sukellusveneillä laskettavat erikoisjoukot ovat kysymysmerkki.
