Professorit kritisoivat Uudenmaan eristämistä – ehdottavat vaihtoehdoksi riskiryhmäläisten evakuointia
Professori Martin Scheinin (oik.) ja apulaisprofessori Pauli Rautiainen hallituksen päätöstä eristää Uusimaa.
Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva, Satu Warma, Seppo Solmela / IS, Juha ROININEN / EUP-IMAGES
Julkaistu: 8:45
– Epidemia on jo täällä, THL:n Mika Salminen kommentoi Uudenmaan tilannetta.
PROFESSORI Martin Scheinin ja apulaisprofessori Pauli Rautiainen
kritisoivat perustuslakiblogissa hallituksen päätöstä eristää Uusimaa.
Professoreiden mukaan ”väestön eläessä tiheämmin ja eristyksen mukana tulevan ahdistuksen kasvaessa tartuttavuus eli R0-luku saattaa kasvaa.”
Pauli Rautiainen.
Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
– Puhumme esimerkiksi eläkeläispariskunnasta tai jotakin perussairautta kantavasta henkilöstä, jotka ilman laipiointia olisivat voineet järjestää elämänsä siten, että he pystyvät omalla autolla liikkuen asumaan vuoroin kerrostaloasunnossaan Helsingin keskustassa, vuoroin vapaa-ajan asunnollaan maaseudulla. Heidän oman valintansa mukainen elämäntapa mahdollistaisi tehokkaan eristäytymisen muista ihmisistä, kun taas viikkojen eristys kaupunkikotiin ei tule toimimaan yhtä tehokkaasti, he kirjoittavat.
Professoreiden mukaan hallitus altistaa pienemmän joukon sairastumisen ja kuoleman riskille, jotta voidaan suojella isompaa ihmisjoukkoa.
– Eikö yksikin valtiovallan tekemällä valinnalla aiheutettu kuolema ole liikaa? professorit tiivistävät kritiikkinsä.
Vaihtoehdoksi he tarjoavat riskiryhmäläisten evakuointia tai tehokkaita tukitoimia.
Martin Scheinin.
Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGES
Toinen toimintalinja olisi heidän mukaansa asettaa tarkempia, pistemäisiä liikkumisvapauden rajoituksia koko Uudenmaan eristämisen sijasta.
HELSINGIN yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti muistuttaa, että vastaavia ratkaisuja on tehty muuallakin.
– Kiinassa suljettiin Hubei. Jos näin ei olisi tehty, korona olisi levinnyt tehokkaammin. Italiassa suljettiin Lombardian alue. Niillä on ollut tehonsa. Ratkaisuja on pakko tehdä etukenossa, tärkeintä on, että ihmiset rajoittaisivat itse kontaktejaan ja liikkumistaan, jotta ihmishenkiä säästetään.
– Jos meillä olisi paremmin testaamista käytössä, meillä voisi olla luovia ratkaisuja. Tällä hetkellä joudutaan tekemään blokkiratkaisuja. Tässä joudutaan ruton ja koleran välillä valitsemaan.
THL:n Mika Salminen kritisoi vielä parisen viikkoa sitten alueiden täydellisiä sulkuja.
Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja, professori Mika Salminen sanoo, että Uudenmaan eristämisellä pystytään välttämään se, että uusimaalaiset säntäisivät pääsiäisenä muun Suomen lomakeskuksiin.
– Tässä piilee ehkä isoin leviämisen riski. En ole pätevä arvioimaan perustuslain seikkoja ja pystyn ottamaan kantaa vain tartuntojen leviämisen riskeihin, Salminen viestitti.
Salminen
kritisoi vielä parisen viikkoa sitten alueiden täydellisiä sulkuja ja katsoi, että silloin käytännössä ”henkilöt sulun sisällä sairastavat kaiken sen epidemian”.
– Noh, sulkuhan ei ole suinkaan täydellinen, töiden ja muiden hyvien syiden takia saa liikkua. THL on todennut, että rajoittamalla mahdollista tartunnan kantajien liikkumista Uudenmaan ulkopuolelle riski alueiden terveydenhuollon ylikuormittumiselle vähenee. Kasvaako riski Uudellamaalla? Enpä tiedä – epidemia on jo täällä, Salminen sanoo.
Professoreiden kritiikistä
kertoi aiemmin Helsingin Sanomat.
Salmisen mukaan ihmisten siirtyminen mökkipaikkakunnille voisi johtaa terveydenhuoltoresurssien ylittymiseen.
www.is.fi