Presidentti Niinistö lähetti hallitukselle kirjeen, jossa ehdotettiin ”kriisinyrkin” perustamista – hallitus kieltäytyi kohteliaasti
HS:n tietojen mukaan hallitus valmistelee myös kokonaan uuden ryhmän perustamista. Sen tarkoitus olisi valmistella toimia kriisin jälkihoitoon.
Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin. Kuva: EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA
Marko Junkkari HS, Teemu Luukka HS, Tuomas Niskakangas HS
Julkaistu: 16:45
PRESIDENTTI Sauli Niinistö lähetti torstaina hallituksen keskeisille ministereille kirjeen, jossa ehdotettiin uuden johtoryhmän perustamista koronakriisin operatiiviseen johtamiseen.
HS:n tietojen mukaan hallitus vastasi presidentin ehdotukseen kielteisesti.
Sanna Marinin (sd) hallitus on sen sijaan laajentamassa nykyistä koronakoordinaatioryhmää. Ryhmän laajentamisesta on tarkoitus tehdä poliittiset päätökset ensi viikolla.
Hallitus valmistelee myös kokonaan uuden ryhmän perustamista. Sen tarkoitus olisi valmistella toimia kriisin jälkihoitoon.
”Suunnitella maan jälleenrakennusta”, eräs hallituslähde kertoo.
HALLITUKSEN presidentin kirjeeseen lähettämän vastauksen sävy oli tiettävästi kohtelias – mikä on ehkä syytä mainita sen vuoksi, että viime päivinä julkisuudessa kerrottu hallituksen ja presidentin yhteenotosta, jossa ”äänenpainot olisivat nousseet”.
Iltalehti kertoi lauantaina, että kriisiryhmä olisi ollut esillä perjantaina tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa eli niin sanotussa tp-utvassa.
Sekä presidentti Niinistö että pääministeri Sanna Marin kiistivät Twitterissä, että asiaa olisi millään tavalla käsitelty perjantaina tp-utvassa.
ASIA oli siis perjantain tp-utvan sijaan käsitelty jo edeltävänä päivänä torstaina presidentin ja hallituksen välisessä kirjeenvaihdossa.
Presidentti Niinistö ei kirjeessään tiettävästi esittänyt yksityiskohtia siitä, minkälainen uuden johtoryhmän pitäisi hänen mielestään olla.
Presidentillä ei ole valtaoikeuksiensa puitteissa virallista asemaa esittää tällaista. Koronakriisin hoitaminen on täysin hallituksen toimivaltaan liittyvä kysymys.
Ehdotusten tekeminen ja keskustelu asioista ei silti tietenkään ole kiellettyä myöskään presidentiltä.
PRESIDENTIN ehdotuksen taustalla on tiettävästi huoli siitä, että koronaviruksen kaltaisessa moniulotteisessa kriisissä operatiivinen johto pitäisi olla selkeämmin yhdessä paikassa.
Eikä ajatus ole yksin presidentti Niinistön.
Esimerkiksi hallituspuolue keskustassa on monia kansanedustajia, jotka ovat jo pari viikkoa voimakkaasti ajaneet uuden operatiivisen johtoryhmän perustamista.
He haluaisivat ryhmän johtoon jonkun kokeneen virkamiehen – esimerkiksi entisen pääministerin
Antti Rinteen (sd) entisen valtiosihteerin
Raimo Luoman tai jonkun kokeneen evp-upseerin.
Raimo Luoma kiistää Iltalehden väitteen, että hän olisi kieltäytynyt uuden ryhmän johdosta. Luoma kommentoi lauantaina HS:lle, ettei häntä ole edes tiedusteltu minkään uuden ryhmän johtoon.
UUTTA johtoryhmää on kutsuttu kaavailuissa nimellä ”kriisinyrkki”.
Se sijoitettaisiin valtioneuvoston kansliaan pääministerin alaisuuteen, ja sillä olisi operatiivinen vastuu hallituksen linjausten koordinoinnista eri ministeriöiden ja virastojen kesken.
Keskustalaiset perustelevat kriisinyrkin perustamista Helsinki-Vantaan lentokentän tapahtumilla.
HS:n taustakeskusteluissa heidän kanssaan nousi toistuvasti esille hallituksen epäonnistuminen lentokentän koronakaranteenin järjestämisessä. Ulkomailta palaavia suomalaisia ei ohjattu karanteeniin vaan heidät päästettiin vapaasti poistumaan kentältä joukkoliikennevälineillä.
Kyse ei ollut niinkään hallituksen tekemien linjausten puutteesta, vaan siitä, että niiden toteutus on pudonnut tältä osin eri ministeriöiden väliin. Jälkikäteen ministeriöt ovat syytelleet toisiaan, siitä kenelle ohjeistus lopulta olisi kuulunut.
Ongelmilta olisi vältetty, jos operatiivinen johto olisi ollut selkeämpi. Näin kriisinyrkkiä ajavat uskovat.
Pääministeri Marin myönsi eduskunnassa 26. maaliskuuta, ettei Helsinki-Vantaan lentokentällä ole annettu ulkomailta palaaville riittävän selkeitä ohjeita. Perjantaina valtioneuvoston turvallisuusjohtaja
Ahti Kurvinen vakuutti,
että ulkomailta palaavat kansalaiset joutuvat kahdeksi viikoksi karanteenimajoitukseen.
PÄÄMINISTERI Sanna Marinin ja hallituksen näkemys on se, että keskellä kriisitilannetta ei pidä lähteä perustamaan ylimääräisiä ja uusia ”ad-hoc” komentokeskuksia.
Hallituksen näkemyksen mukaan nykyinen malli on vastuiltaan selkeä. Valtioneuvosto päättää linjauksista, joiden toteuttaminen ja toimeenpano on sitten asiasta vastaavien ministeriöiden, virastojen ja virkamiesten vastuulla.
Hallituksen koronavirustoimia koordinoi tällä hetkellä pääministerin valtiosihteerin
Mikko Koskisen johtama Covid-19-ryhmä, johon kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoministeriön, sisäministeriön, valtiovarainministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäälliköt ja valmiuspäälliköt.
Lisäksi ryhmässä on valtioneuvoston turvallisuusjohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija ja valtioneuvoston viestintäjohtaja.
HALLITUKSEN näkemyksen mukaan ministeriöiden kansliapäälliköiden mukanaolo ryhmässä takaa sen, että valtioneuvoston linjaukset välittyvät ministeriöihin.
Erillisen kriisinyrkin perustamisen jälkeen nämä käskyvaltasuhteet eivät olisi hallituksen mielestä yhtä selkeitä.
Ensi viikolla nykyistä koordinaatioryhmää on tarkoitus laajentaa ottamalla mukaan muidenkin ministeriöiden valmiuspäälliköt sekä eräitä valtioneuvoston kanslian virkamiehiä.
Samalla olisi tarkoitus kaikkien ministeriöiden valmiuspäälliköistä luoda tälle koordinaatioryhmälle jonkinlainen alatyöryhmä.
AKUUTIN koronakriisin hoitamisen lisäksi hallitus kaavailee siis myös aivan uuden ryhmän perustamista. Tästä hallitus on HS:n tietojen mukaan keskustellut myös presidentin kanssa.
Tämän uuden ryhmän tarkoitus olisi ryhtyä valmistelemaan keinoja, joilla Suomi selviää koronakriisin jälkeen.
Onhan kriisin myötä odotettavissa syvä taantuma, konkursseja ja työttömyyttä.
Tämän jälkihoitotyöryhmän koostumuksesta ei ole vielä päätöksiä. Se on kuitenkin tarkoitus saada kasaan suhteellisen nopeasti.
HS:N TIETOJEN mukaan presidentin kriisinyrkki-ehdotuksessa ei ole kyse vain akuutista kriisistä, vaan taustalla on pidempään esillä ollut kysymys siitä, miten kriisitilanteessa maata tulisi johtaa.
Jo ennen koronakriisiä Niinistö on ainakin tunnustellut mahdollisuutta jonkinlaisen ”nyrkin” eli erillisen turvallisuusneuvoston perustamiseen.
Pääministeripuolue Sdp on suhtautunut tällaiseen tarpeettomana. Myös eduskunnan puhemies
Matti Vanhanen (kesk) on pitänyt nykyistä valtioneuvoston roolia korostavaa mallia riittävänä.
MYÖS TOINEN Iltalehden lauantaisen uutisen väite on kiistetty usealta taholta. Sen mukaan Sdp olisi lähettänyt presidentin kansliaan pyynnön, jossa presidenttiä kehotettiin pysymään valtiosäännössä ja pysymään poissa hallituksen toimivaltaan kuuluvista asioista.
Presidentin kanslia kertoo, että mitään viestiä Sdp:ltä ei ole saapunut.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne ja puoluesihteeri
Antton Rönnholm kiistävät myös viestin lähettämisen
”Sdp ei ole puolueena eikä tietojeni mukaan kukaan henkilökään lähettänyt yhtään mitään viestiä”, Rinne sanoo.
”Ei ole virallisesti käsitelty tällaista asiaa eikä ole mitään viestiä lähetetty”, Rönnholm sanoo.
Kiistäminen ei tarkoita sitä, etteikö jonkinlaista ajatustenvaihtoa olisi asiasta käyty Sdp:n edustajan ja Niinistön välillä esimerkiksi puhelimitse.
Rinne ja Rönnholm vaikenevat siitä, millaisia keskusteluja kriisitilanteen johtamisesta on käyty matkan varrella. Sdp:n linjaa he eivät kiistä.
”En kommentoi puoluehallituksen keskusteluja. Totta kai tässä tilanteessa on puhuttu kaikesta, mitä koronaan liittyy”, Rönnholm sanoo.
”Historiallisesti olemme olleet pääministeri- ja parlamentarismilinjalla, mutta nyt en tiedä, mihin tämä juoru perustuu.”
HS:n tietojen mukaan hallitus valmistelee myös kokonaan uuden ryhmän perustamista. Sen tarkoitus olisi valmistella toimia kriisin jälkihoitoon.
www.hs.fi