Kannattaa myös katsoa mitä puhuttiin, kun britit teki samoin. Moni toimittelija naureskeli ja tyrmäsi brittien aikeet silloin. (Brittejä pitää aina mollata koska brexit).Yleisesti ottaen lääkkeen valmistaja antaa ohjeet joiden perusteella sitten lääkettä käytetään.
Kun käytöstä saadaan kokemuksia, kehitetään erilaisia annostus versioita erilaisiin tilanteisiin ja käyttö saattaa eri tilanteissa olla hyvinkin erilaista.
Koronarokotteet ovat kuitenkin uusia tuotteita ja kovin syvällistä ymmärrystä käytöstä ei vielä ole, kokemuksista puhumattakaan, joten ihmettelen mihinköhän THL:n päätös pohjaa?
Lisäksi luottamusta ei kasvata tieto, että THL:n on toiminut enemmän COVID-19 kriisin aikana hallinnollisella/poliittisen perusteella kuin tieteellisellä pohjalla.
Lisään vielä, etten epäile mitää salaliittoa, vaan ihan perinteistä kädettömyyttä ja kyvyttömyyttä.
Tässä asiantuntijoiden mietteitä silloin.
Loogista, mutta ei tutkittua
Pfizerin koronarokotteen myyntilupa on annettu nimenomaan sellaiseen käyttöön, jossa rokotteen toinen annos annetaan kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä.Toistaiseksi on hyvin vähän näyttöä siitä, mitä vaikutusta koronarokotteen tehoon on sillä, jos toinen annos annetaankin vasta 12 viikon eikä kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta.
– Mutta jos yhdellä koronarokoteannoksella saadaan jo hyvää suojaa ja toisaalta kahdella annoksella saadaan erittäin hyvää suojaa, on kansanterveydellisesti ymmärrettävää, että nyt Britanniassa kokeillaan tuota ensimmäistä vaihtoehtoa.
– On kuitenkin paljon selvempää ja perustellumpaa toimia sen mukaan, mitä on tutkittu, Rämet toteaa.
– Jos Suomessa haluttaisiin muuttaa annostelua, tulisi se mielestäni tehdä tutkimusasetelmassa eli verrata keskenään eri annostelun saaneita suojavaikutuksen suhteen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek toteaa, että Suomessa rokotussuosituksia tehdään tutkimusnäytön pohjalta.
– Jos näyttö puuttuu, täytyy olla tosipainavat syyt, että tehdään myyntiluvasta poikkeavia suosituksia.
Toisen annoksen antamisen lykkääminen Britanniassa perustuu Nohynekin mukaan siis loogiseen ajatteluun ja mallintamisen avulla tehtyihin skenaarioihin, eikä laajaan tehotutkimusnäyttöön siitä, mitä todella tapahtuu.
Emme tiedä, kuinka pitkään tämä yhden rokoteannoksen antama suoja pysyy. Suoja voi olla nopeasti hiipuva, Nohynek toteaa.
– On myös spekuloitu, että tällainen hiipuva suoja voisi jopa altistaa vakavammalle taudille.
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/cfdbe648-9df7-491b-86d4-ab26f98030c0