Mutta, miksi syntyi näin suuri ero sinällään varsin samanlaisten pohoismaiden kesken?
Keväällä 2020 Ruosissa luotettiin siihen että heillä terveydenhuolto kykenee pitämään koronatilanteen hallinnassa, voittamaan pandemian ja hoitamaan kaikki koronapotilaat...
- ei myöskään haluttu sulkea yhteiskuntaa ja aiheuttaa siten suuria tappioita maan (kansan)taloudelle..
- aivan samalla tavalla pandemiaa (ja covid-19 viiruksen vaaroja) vähättelivät myös Trump, Bolsonaro, Johnson, Putin jne.
Ruotsissa, kuten myös Suomessa salmiset ja kumppanit, ajattelivat keväällä 2020, että tartunnan saaneita oli jopa 20-kertainen määrä testeissä löytyneisiin positiivisiin tapauksiin nähden. Tämä siis vaiheessa, jossa jo oli testejä käytössä, ja niitä käytettiin myös siten, että todellisten tapausten määrä olisi pitänyt kyetä arvioimaan ainakin suurin piirteen. Tämä johtui siitä, että Tegnell, Salminen, Vallance Britanniasta ja Hollannin pääepidemiologi suunnittelivat keskenään tartuntojen kautta saatavaa laumasuojaa, koska eivät uskoneet, että rajoitustoimilla saataisiin epidemiaa hillittyä (vaikka tuolloisilla varianteilla R_0 oli vain 2.5 hujakoilla), ja ainakin meillä jotkut terveysviranomaiset tuumivat, ettei rokotteita tule vielä moneen vuoteen. Tätä keväällä 2020 ajatusta tukemaan sitten omaksuttiin valikoiden erilaisia näkemyksiä jotka strategiaa tukivat, ja ohitettiin tutkimustulokset ja näkemykset, jotka olivat niiden kanssa vastakkaisia (aivan kuin rokotevastustajat nykyään - ja vieläkin terveysviranomaiset Suomessa näyttävät toimivan näin mm. Israelin rokotesuojan hiipumisen suhteen).
Esimerkkinä päätettiin, että todellisia oireettomia ja hyvin lieväoireisia tartuntoja oli esim. 20-kertainen määrä havaittuihin verrattuna. Ollenkaan ei näyttänyt häiritsevän se, että kun kiellettiin ilmavälitteisten tartuntojen mahdollisuus (ainakin muistaakseni Asko Järvinen - eihän tämä nyt mikään tuhkarokko ole), se oli ristiriidassa tuon massiivisten piilotartuntojen määrän kanssa.
25.4.2020:
Perjantaina tartuntoja oli Suomessa todettu 4395, kuolemantapauksia 177. Todellinen tartuntojen määrä on Salmisenkin mukaan kuitenkin monikymmenkertainen. Salminen korostaa, että THL:n omat tutkimukset muun muassa vasta-ainetestien pohjalta ovat vielä kesken, mutta ulkomailta saatujen tietojen perusteella tartuntoja on Suomessa jo kymmeniätuhansia.
– (Havaitsemattomien tartuntojen) määrän on oltava monikymmenkertainen. Tarkkoja lukuja on vaikea antaa, mutta se on mahdollista, Salminen toteaa.
Koronavirusepidemian tautihuippu iskee Suomeen aikaisintaan syksyllä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen arvioi MTV Uutiset Livelle. Aiemmin THL arvioi tautihuipun iskevän Suomeen toukokuussa, mutta epidemian hidas eteneminen on yllättänyt.
www.mtvuutiset.fi
Hieman intoa hillitsi sitten se, että serologisissa tutkimuksissa löytyi muistaakseni toukokuussa 2020 vain 0.26% tartunnan saaneita HUS-alueella, mikä oli vain n. 3-kertaisesti tms. löydettyjen tartuntojen määrään nähden.
Ruotsissa taas kehiteltiin teoriaa siitä, että piilotartuntoja kyllä on vaikka kuinka, mutta vain pieni osa kehittää vasta-aineita tartunnan saatuaan. Nämä sitten kuitenkin olisivat immuuneja uutta tartuntaa vastaan, mikä selittyisi T-soluimmuniteetilla. Kesällä 2020 ruotsalainen tutkimusryhmä sitten intoa puhkuen löysikin isolta osalta väestöä T-solureaktiivisuutta SARS-CoV-2 kohtaan, mutta sivuutti täysin jo aiemmin tehdyt T-solututkimukset, kuten esim. Singaporesta jo ennen SARS-CoV-2-epidemiaa kerättyjen näytteiden 50% T-solureaktiivisuuden, josta oli suljettu pois sekä SARS-CoV-1 -spesifiset että nk. common cold koronavirusten (hCoV, eli nuo neljä "flunssa"koronavirusta) ristiinreaktiivisuudet. Eli ristiinreaktiivisuutta voi väestössä olla monista eri syistä - sitä voi syntyä esim. eläinkontaktista - mutta on sitten ihan toinen juttu, onko se suojaavaa SARS-CoV-2-infektiota kohtaan. Oli tai ei, kyseinen reaktiivisuus ei ole ainakaan välttämättä osoitus siitä, että väestöimmuniteettia olisi saatu piilotartunnoista.
Artikkelista viime vuoden marraskuulta, jossa muistellaan Tegnellin ja kumppanien touhuja keväällä 2020:
Tegnell arvioi toukokuun alussa, että jopa nelisenkymmentä prosenttia Tukholman väestöstä olisi saanut immuniteetin virusta vastaan.
– Syksyllä tulee toinen aalto.
Ruotsissa on korkea immuniteetti ja uusien tartuntojen määrä on todennäköisesti melko alhainen, Tegnell arvioi
Financial Timesin haastattelussa.
– Mutta Suomessa on hyvin alhainen immuniteetti. Joutuuko Suomi sulkeutumaan jälleen kokonaan?
Ruotsissa koronavirustartuntojen määrä on kasvussa. Myös Suomessa koronavirustartunnat ovat lisääntyneet, joskin länsinaapuria maltillisemmin.
www.is.fi
Suomessa (ja pienen hapuilun jälkeen myös Norjassa) valittiin toisenlainen taktiikka pandemian ehkäisemiseksi.. Yhteiskunta suljettiin ja asetettiin rajoituksia liillumiseen jne.
- toki Suomen terveydenhuollossa tiedettiin ettei meillä ole yhtä hyviä resursseja pandemiaa vastaan kuin esim. Ruotsissa.
- meillä oltiin myös 3-4 viikkoa jäljessä muun maailman koronatilanteen kehittymisestä.. Silläkin oli oma merkityksensä.
- ennen kuin korona ehti levitä täydellä voimalla Suomeen päästiin näkemään kuinka ihmisiä sairastui ja menehtyi massoittain Italiassa sekä monissa muissa maissa. (helmi-maaliskuu 2020)
- ehkä meillä oli myös tuuria siinä ettei poliitikot lähteneet peesailemaan Ruotsin mallia.. nimittäin sekään vaihtoehto ei ollut kaukana. (nonet ehdottelivat/vaativat sitä tässäkin topic'issa)
Ennen kaikkea meillä terveydenhuollon asiantuntijat olivat heti alkuvaiheissa (kevät 2020) huomattavasti varovaisemia koronan suhteen kuin ruotsalaiset kollegansa.
Senkin voi huomioida ettei koronaan varautunisesta aiheutunut mitään ylitsepääsemättömiä taloudellisia vaikutuksia...eikä myöskään Ruotsi (tai USA, Britit, Venäjä jne.) mitenkään hyötyneet ns. "yhteiskunnan avcimuudestaan, koronan uhalla".
Onnea tosiaan oli, että Suomeen ulkomailta palaavat toivat sitä vähemmän, ja se alkoi levitä meillä hitaammin kuin monissa muissa länsimaissa, sillä Suomi hidasteli täysin tarpeettomasti rajakontrollinsa kanssa. Samoin muiden rajoitustoimien, esim. ravintolasulkuhan toteutettiin vasta lauantaina 4.4.2020, kun ensin oli jahkailtu pitkä tovi, ja sitten vasta pitkällä viiveellä sulku toteutettiin. Luottokorttitilastojen perusteella suuri osa Suomalaisista oli omaehtoisesti rajoittanut ravintolassa käyntejään jo tuota edeltävän kahden viikon aikana, ostosmäärien tipahtaessa n. 60% edeltävästä tasosta. Sulku leikkasi sitten jäljellä olevasta puolet pois, jättäen n. 20%.
Laumasuoja tartunnoilla oli strategiana STM:ssä, hallituksessa ja THL:ssä ennen kuin kansalaisten paine ja siihen sillä kertaa reagoiva mediakin sai mielet muuttumaan. Muuten olisi mitä ilmeisemmin menty Ruotsin linjalla - jossa itse asiassa toteutettiin Suomea pääosin tiukemmat rajoitustoimet ainakin OurWorldInDatan indeksin perusteella - mutta vain muutamaa viikkoa myöhemmin. Peruskoulut tosin Ruotsissa pidettiin avoinna, mutta silloisilla heikommin leviävillä varianteilla niiden merkitys olikin luultavasti pienempi kuin usein ajateltiin.
Maaliskuun 2020 puoliväliin mennessä päätettiin sitten luopua Ruotsin alkuperäisen mallin mukaisesta vain lievästi rajoitetusta leviämisestä, kun tätä ennen mm. Marin oli joutunut nikottelemaan tiedotustilaisuuksissa kysymyksiin Suomen strategiasta, ja koulut päätettiin sulkea - ja pitkällä viiveellä vihdoin ravintolatkin. Tegnell yritti tuolloin vielä saada Salmista takaisin omalle linjalleen:
Tegnell lähetti maaliskuun puolivälissä Ruotsin terveysviranomaisen Folkhälsomyndighetenin pääjohtajalle Johan Carlsonille sekä Mika Salmiselle seuraavan sähköpostin:
”Yksi asia olisi pitää koulut auki, jotta laumasuoja saavutettaisiin nopeammin.”
Tähän Salminen vastasi muutamassa minuutissa:
”Tätä mekin olemme miettineet. Mutta sillä välin lapset levittävät edelleen tartuntaa...”
Seuraavan päivän sähköpostissa Salminen jatkoi, että THL:n mallinnuksessa, jos koulut pidettäisiin auki, vanhusten ”attack rate” laskisi noin 10 prosenttia.
Attack ratella Salminen tarkoittaa sitä prosentuaalista osuutta väestöstä, jotka kuuluvat riskiryhmään ja johon tauti tarttuu tietyn ajanjakson aikana.
”Ehkä 10 prosenttia on sen arvoista?” vastasi Tegnell Salmiselle.
Mika Salminen pysyi THL:n kannassa maaliskuussa, että koulut kannattaa sulkea koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.
www.iltalehti.fi
Olisi hyvä, että joku vuotaisi nuo kevään 2020 keskustelut. Kuka käänsi lopulta Suomen linjan ainakin osittain laumasuojan tavoittelusta rajoittavammaksi? Krista Kiuru ehkä? Ketkä harasivat vastaan viimeiseen asti? Lintilä nyt ainakin, mutta ketkä THL:stä ja muista terveysviranomaisista?
25.4.2020 - eli samana päivänä kuin lainaus ylempänä, jossa Salminen arveli piilotartuntoja olevan monikymmenkertainen määrä (ja kuten aiemmasta postauksestani havaitaan, hän on nykyisin aivan toista mieltä, ja arvioi piilotartunnat jopa hieman vähäisemmiksi kuin minä - eli terveysviranomaisemme pysyvät valitsemassaan mielipiteessä tiukasti kuin rokotevastaiset, mutta ehkä jo vuosi tai puolitoista riittää, että tutkimustiedot tavoittavat heidät, ja lopulta kääntävät pään):
Suomessa koronaviruksen tautihuippua joudutaan vielä odottamaan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusosaston johtaja
Mika Salminen kertoo
Ylen Ykkösaamussa.
– Se on kaukana edessä, Salminen sanoo.
MTV:lle Salminen sanoo epidemian huipun koittavan Suomessa vasta syksyllä.
Salmisen mukaan rajoitustoimet ovat jarruttaneet epidemiaa vielä enemmän kuin mihin pyrittiin.
– Se on se huono puoli tässä hidastumisessa. Hyvä puoli tietysti on se, että meidän terveydenhuolto ei missään vaiheessa ole ylikuormittunut.
Suomessa koronavirusepidemian tautihuippua joudutaan odottamaan vielä pitkään, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen sanoi Ylen Ykkösaamussa ja MTV:llä.
www.is.fi
7.5.2020:
Hetemäen raportissa suositellaan strategiseksi tavoitteeksi hallittua, mutta ei liian voimakasta epidemian hidastamista. Pääministeri Marin ei ole kiistänyt tätä virkamiesten esittämää linjaa.
– Kun valtaosalla väestöä on ainakin osittainen suoja, vuosittain tartunnan saa varsin pieni joukko, raportissa todetaan.
Osa asiantuntijoista on tulkinnut strategiasuosituksen viittaavan siihen, että Suomessa tavoiteltaisiin nyt laumaimmuniteettia eli niin sanottua laumasuojaa. Esimerkiksi kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin kirjoittaa Twitterissä näin:
– Hetemäen ryhmän raportti on suuri pettymys. Oikeus elämään ja muut ihmisoikeudet ovat nyt vaarassa. Laumasuojaa ei edes mainita, mutta se esitetään olettamuksena, jonka varaan strategia rakennetaan.
THL:n Salminen kiistää tämän tulkinnan.
– Kukaan ei sinänsä tavoittele väestöimmuniteettia. Se on vain luonnollinen ilmiö, joka syntyy, jos on syntyäkseen. Tällä vauhdilla se ei nyt synny edes. Arvio on se, että tämän epidemian kanssa joudutaan aika monta vuotta tavalla tai toisella elämään. Jos siinä matkalla syntyy osalle väestöä immuniteetti, ei se haittaa sinänsä.
Sitä, kuinka kauan väestöimmuniteetin syntyminen kestäisi, on Salmisesta vaikea arvioida.
– Kaikki riippuu siitä, mitä tässä syksyn mittaan tapahtuu. Ja riippuu siitä, minkälaisia rajoitustoimia joudutaan ottamaan ehkä uudelleen käyttöön. Ei siihen pysty antamaan mitään arviota. Jos ei mitään rajoitustoimia olisi, se syntyisi tietysti nopeammin, mutta silloin vauriot olisivat niin pahoja, ettei niitä voida tietenkään kestää. Siksi tämä voimakas jarruttaminen on koko ajan tarpeen.
Jos kaikki menee hyvin, rokote voisi olla Salmisen mukaan valmiina parissa vuodessa. Tämän jälkeen rokotetta täytyy valmistaa ja jakaa ympäri maailmaa.
Myös Hetemäen raportissa todetaan: ”
Tällä hetkellä optimistisimmatkin arviot ovat, että rokotetta todennäköisesti joudutaan odottamaan vuosia, eikä sen onnistuneesta kehittämisestä ole takeita.”
Osa asiantuntijoista, kuten rokotetutkimuskeskuksen johtaja
Mika Rämet ja Helsingin yliopiston virologian professori
Kalle Saksela, ovat kuitenkin arvioineet, että rokote voisi olla valmis käyttöön jo t
ämän vuoden aikana.
Saksela sanoi keskiviikkona IL-TV:n Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa, ettei allekirjoita Salmisen pessimistisempää arvioita rokotteen saatavuuden aikataulusta.
– Meillä on jo rokotteita, joista tiedeyhteisö sanoo, että ne hyvin todennäköisesti toimivat ja erittäin suurella todennäköisyydellä ovat turvallisia, Saksela totesi.
Miksi THL:n arvion mukaan rokotteen saamiseen voi mennä pari vuotta?
– Yhtään valmista koronavirusrokotetta ei ole. Rokotekehityksen tilaa seurataan luonnollisesti jatkuvasti. Toistaiseksi mikään rokoteaihio ei ole ihmisillä osoittautunut turvalliseksi, immunogeeniseksi tai suojan antavaksi, Salminen sanoo.
Salminen toteaa, että aikaisinta tietoa tästä tulee
syksyllä, jolloin yhtä rokoteaihiota kokeillaan pienehköllä ihmismäärällä. Tämän jälkeen seuraa vielä pitkä tie.
THL:n johtaja Mika Salminen sanoo Iltalehden haastattelussa, ettei väestöimmuniteettia tällä vauhdilla Suomeen synny.
www.iltalehti.fi
30.8.2021:
– Kun epäilin maan hallituksen strategiassaan tukeutuvan laumaimmuniteettiin, vastasi Voipio-Pulkki: ”Meitä on eduskunnassa kielletty käyttämästä sitä sanaa,” Häkämies kirjoittaa.
Häkämiehen mukaan hänelle jäi käsitys, että sanaa oli kielletty käyttämästä, mutta että se oli toimintalinja, johon STM alkuaikoina tukeutui. Häkämiehen mukaan virallinen linja muuttui myöhemmin hybridistrategiaksi, jossa painotettiin taudin hallintaa.
Liisa-Maria Voipio-Pulkin mukaan Jyri Häkämiehen esiin nostamassa kokouksessa ei ”koronaepidemian hillinnän osalta tullut muistikuvani mukaan esille ratkaisevasti uutta”.
www.iltalehti.fi
Koko epidemian ajan meillä ei ole ymmärretty sitä, että helpointa, halvinta ja terveysturvallisinta olisi pitää tartunnat mahdollisimman matalina. Tällöin testauskustannukset ja niiden vaatimat resurssit olisivat pienimmät, kuolemat ja elimistön vauriot vähäisimmät, ja tarvittavat maan sisäiset rajoitukset vähäisimmät. Tämä vaatisi sen, että rajakontrolli olisi mahdollisimman tiukkaa, ja kun rajojen vuotaminen on ensin torpattu, sitten jäljityksellä ja paikallisilla ravintola ym. -rajoituksilla painettaisiin tartunnat hyvin minimiin, kuten kesällä 2020. Tämän toteuduttua voidaan maan sisäisistä rajoituksista luopua - kunhan rajakontrolli pidetään edelleen yhtä tiukkana. Jos ja kun alueellisia tartuntaketjuja jälleen ilmestyy, ensin mittava jäljitys ja tartuntaketjujen eristäminen, ja jos ei riitä, niin kyseiselle alueelle rajoitukset (kuten ravintoloihin vain rokotuspassilla - ja tarvittaessa lyhytaikaisesti ei edes sillä), kunnes tartunnat on taas painettu alas - minkä jälkeen voi lystin pito maan sisäisesti jatkua.
Kun lastenkin rokotehyväksynnät ja rokotukset on toteutettu, ja erilaisilla velvotteilla saatu rokotuskattavuus niin suureksi kuin mahdollista - ja pidetty huolta rokotesuojan tasosta antamalla väestölle boostereita 5-6 kk toisen annoksen jälkeen (kuten esim. Tanskassa juuri aloitettiin, siis koko väestölle - vaikka Tanskassa on Suomea selvästi korkeampi rokotekattavuus ja myöskin tartunnoista saatu immuniteetin taso), voi olla aika varovaisesti avata maahantulorajoituksia, ja antaa rokotevastustajille heidän hinkumansa ensimmäinen tapaaminen deltan kanssa.
Tällöinkin on huomioitava ensin muutama seikka: onko Suomessa jätetty tekemättä suojatoimia, jotka monessa muussa maassa on tehty - kuten vaikkapa koko terveydenhoito- ja vanhustenhoitohenkilöstön velvoittaminen rokotuksiin, ja työntekijöiden sekä opiskelijoiden oikeus olla joutumatta terveyttä vaarantaviin olosuhteisiin rokotteesta kieltäytyjien joukossa? Onko kolmannet annokset jaettu kaikille, joilla suoja on hiipunut? Onko uutta tietoa pysyvistä elimistövaurioista tullut, ovatko terveysviranomaiset ne huomioineet, ja onko kansa edes näistä tietoinen, eli onko tutkimuksista meillä uutisoitu?
www.worldometers.info
