Tehohoito on ollut äärirajoilla, nyt HUS tarttuu toimeen – lisää paikkoja pysyvästi kahden seuraavan vuoden aikana
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin mukaan tehohoidon kapasiteetin lisääminen on välttämätöntä aloittaa vuoden 2022 aikana. Tämä tarkoittaa merkittävää lisärekrytointia ja kouluttamista.
Koronapandemia on lisännyt tehohoidon tarvetta koko Suomessa. Kuva: Arash Matin / Yle
Otso Karhu
17.12. 05:45
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) hyväksyi torstaina valtuuston kokouksessa vuosien 2022–2024 talousarvion ja budjetin.
Samalla päätettiin tehohoitopaikkojen pysyvästä lisäämisestä.
Tehohoidon tarve on koronapandemian pahentuessa kasvanut koko maassa. Kuormitus on kuitenkin ollut suurinta HUSissa ja sen erityisvastuualueella, jolla
äärirajoja on kolkuteltu aivan viime aikoinakin.
HUSiin on tähän mennessä saatu lisäresurssia noin viiden tehohoitopaikan verran ja työ jatkuu.
– Uskoisin, että viimeistään vuonna 2023 ollaan tilanteessa, jossa nykyinen noin 70 tehohoitopaikan kapasiteetti nousee noin 20 prosenttia, HUSin vs. johtajaylilääkäri
Jari Petäjä sanoo.
Välttämätön työ tavoitteen eteen on aloitettava jo tulevan vuoden aikana. Tämä tarkoittaa merkittävää lisärekrytointia ja kouluttamista. Myös teho- ja leikkaussalihoitajien vakiosijaisten ryhmän muodostamista mietitään.
– Tehohoitohenkilöstön lisääminen on hyvin monimutkainen ja pitkäkestoinen asia. Rekrytoinnin lisäksi työnanantajan täytyy pitää kiinni henkilöstöstään, mikä tarkoittaa sitä, että pitää vaalia hyviä työelämäkäytäntöjä ja kehittää prosesseja, Petäjä sanoo.
Hän vakuuttaa, että HUSissa pystytään jo nyt tarjoamaan välttämätön tehohoito sitä tarvitseville ja siitä hyötyville potilaille.
– Emme voi ennakoida sitä, mitä omikronmuunnos aiheuttaa lopulta sairaalakysynnässä. Haluan kuitenkin rauhoittaa kansalaisia. Todennäköistä nimittäin on, että pääsemme siitäkin haasteesta yli, vaikka ei sitä voi väheksyäkään.
Erikoisalojen potilasjonot lähes tuplautuneet
HUS nimesi valtuuston kokouksessa isoimmiksi haasteikseen osaavan henkilökunnan riittävyyden, koronapandemian hoidon, muiden potilaiden hoidon turvaamisen, organisaatiomuutoksen läpiviennin, soteuudistuksen ja talouden tasapainon turvaamisen.
Ylilääkäri Petäjä haluaa muistuttaa, että aikuisten tehohoidosta riippuvaisen kirurgian jono ei ole erityisen paha, koska sairaanhoitopiirissä on ponnisteltu paljon sen eteen, että esimerkiksi sydänleikkaukset saadaan hoidettua.
– Koronapandemian ja monien muiden tekijöiden aiheuttama jonoutuminen on pääsääntöisesti muualla kuin tehohoitoriippuvaisessa kirurgiassa. Esimerkiksi tekonivelkirurgiaa vaativaa leikkausta voi joutua odottamaan tällä hetkellä yli vuoden, Petäjä sanoo.
HUSin mukaan yli kuusi kuukautta leikkausta odottaneita erikoisalojen potilaita oli lokakuussa 1 574, kun vastaava luku joulukuussa 2019, niin sanotussa normaaliajan tilanteessa, oli 984 potilasta.
HUS arvioi, että silmätautien osalta hoitotakuun ylittävien tilannetta pystytään korjaamaan vuoden loppuun mennessä, mutta muilla erikoisaloilla jonojen purku kestää pidempään.
Leikkausjonojen purkamisen haaste johtuu Petäjän mukaan siitä, että pandemian aikana tuotantovauhti jäi jälkeen ja kysyntä patoutui.
– Vaikka kiihdytämme toimintaa, meille tulevien lähetteiden määrä kiihtyy myös ja sitten meillä on myös jonossa olevia potilaita. Kaikkia työkaluja ostopalveluista lisätöihin käytetään, että päästäisiin tasavauhtiin ja purkamaan jonoja, Petäjä sanoo.
Työntekijöiden pysymistä ja rekrytointia pyritään tulevina vuosina tukemaan muun muassa palkankorotuksilla.
HUSin valtuusto päätti 20 miljoonan euron lisäyksestä kertaluontoisiin palkkalisäyksiin, palkkatasojen korotuksiin ja suoritepalkkiomallin laajentamiseen.
Palkkausta on tarkoitus parantaa etenkin niissä ammattiryhmissä, joissa työntekijöiden löytäminen on vaikeaa. Näitä ovat muun muassa vaativat hoitoalan tehtävät, välinehuoltajat ja sosiaalityöntekijät. Listalla on myös röntgen- ja laboratoriohoitajia ja fysioterapeutteja.
Kuntayhtymällä velkaa lähes miljardi euroa
Keväällä 2020 voimaan asetetun valmiuslain edellyttämät toimenpiteet ovat aiheuttaneet HUSille merkittävät taloudelliset tappiot. Suora valtiontuki sairaanhoitopiireille ei ole HUSin mukaan ollut riittävää.
HUS pyysi viime vuonna 407 miljoonaa euroa valtion avustuksia, niitä myönnettiin 176 miljoonaa euroa. Tästä syystä HUS joutui hakemaan 40 miljoonaa euroa lisää rahaa kunnilta.
HUS-kuntayhtymän rahavirta ensi vuodelle on 168,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Toiminnan ja investointien rahoitus on tarkoitus järjestää lainarahalla. Pitkäaikaista lainaa nostetaan ensi vuonna enintään 190 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 lopulla pitkäaikaista lainaa arvellaan HUS-kuntayhtymällä olevan 905,7 miljoonaa euroa.
Talousarvion tilikauden tulos on suunniteltu 15 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Ylijäämällä katetaan tilikaudelta 2019 syntynyt alijäämä.
HUSin ensi vuoden investointimenot ovat 287,7 miljoonaa euroa. Ne kohdennetaan vuosina 2022–2025 uusien Siltasairaalan ja Tammisairaalan rakentamiseen sekä Meilahden, Jorvin, Peijaksen ja Hyvinkään sairaaloiden uudistamiseen.
www.mtvuutiset.fi
www.aier.org
Ei pitäisi noin pieni edes rokottaa, jollei ole yksilötasolla jotain painavaa syytä.
www.iltalehti.fi
yle.fi
