Kranaatinheittimistö

Näin niin kuin jääkäripuolen tyyppinä, jätän tän vaan tähän. En tiedä, onko tämä jo käsitelty, mutta sotahistoriallisesti, mikä on A-menetelmä suhteessa muihin tj-menetelmiin? Yleinenkin? Milloin siitä on luovuttu?
JR 49:n historiateos, kirjoittaja eversti Järvinen, rykmentinkomentaja asemasodan ajalta:
"Onnettomuus kranaatinheitinkurssin ammunnoissa. Yksi ammus putosi tulenjohtopaikalle, 5 miestä kuoli ja 1 haavoittui. Syynä heittimen pohjalevyn vajoaminen.
Ei huolimattomuutta syynä. Ammuntaa harjoiteltiin ns A-menetelmällä. Siinä heitin, tulenjohtue ja maali ovat samalla linjalla.
Heittimen tuliasema jäätyneellä suolla. Suon pinta oli kestänyt hyvin useita laukauksia. Kun komennettiin kolmen laukauksen sarja, antoi maapohja perään. Putki nousi pystympään ja ampumamatka lyheni.
Kolmas laukaus keskelle tulenjohtuetta."
@Stokes ?
 
Viimeksi muokattu:
Täällä on parempiakin krh-tietäjiä mutta yritetään. Vähän joutuu kyllä tulkitsemaan:
Homma alkoi aina sillä, että arvioitiin suunta tulenjohtopaikalle. Sitten lähdettiin mittaamaan sinne 100 m pitkin askelin, joiden tarkka pituus ja suunta mitattiin.
Kun tulenjohtopaikalle päästiin, oli tiedossa tarkka matka tuliasema-tulenjohtopaikka sekä se paljonko tjp sijaitsi sivulle (vasen tai oikea) tästä alkuperäisestä arvioidusta suunnasta.
Tämä tuliaseman tai sen aikaisen käytännön mukaan perusheittimen ja tjp:n välinen vektori on nimeltään kanta (ohjesääntö puhuu matkasta mutta tarkoittaa samaa).

Tähän asti on varmaa tietoa mutta arvataan tuon A:n tarkoittavan arviomenetelmää, jossa mitataan ainoastaan kannan pituus mutta ei askelten suuntia. Käytäänössä nopea tapa eikä vaadi mitään laskuja. Tähystysetäisyyteen eli matkaan tjp-maali lisätään kannan pituus ja tulikomennon ampumaetäisyys on siinä. Sivusuunta on suoraan tämä arvioitu suunta perusheitimeltä tjp:lle. Käytännössähän useinmiten kaikki kolme eivät ole samalla linjalla, jolloin tuli poikkeaa sivusuunnassa. Tulenjohtaja korjaa tulen maaliin ja siirtyy vaikutusammuntaan.

Sodanaikainen ohjesääntö ehkä selventää asiaa.
 

Liitteet

  • KrhO_1939.pdf
    412.9 KB · Luettu: 3
Ukonjumalan Kumivasara etenee Ruåtsissa: http://www.fmv.se/sv/Nyheter-och-press/Nyheter-fran-FMV/Sista-pusselbiten/
selbiten

Huvudnavigering:

Sista pusselbiten
Hoppa till nyhetslistan

Pågående:00:00:00/Total tid:00:00:00

x

Stridsfordon 90 + granatkastarfunktion = sista pusselbiten för att fullt ut mekanisera den mekaniserade bataljonen. Nu är den på väg att realiseras. Se videoklipp från ett av proven FMV gör.
Med en granatkastare på ett Stridsfordon 90-chassi får personalen en snabbrörlig pjäs där man kan jobba skyddat. Sista pusselbiten för att fullt ut mekanisera den mekaniserade bataljonen är på väg att realiseras.

Lars_Taraldsson_230.jpg
Den här vagnen kommer ge en helt annan tillgänglighet till granatkastarunderstöd än tidigare. Det säger FMV:s projektledare Lars Taraldsson. En pluton kan gruppera på två minuter och vara beredda att omgruppera och förflytta på en minut efter sista eldöppnande. Med Granatkastarpansarbandvagn 90 (Grkpbv90) kommer Försvarsmakten att bli betydligt snabbare och få högre tillgänglighet än med de dragna pjäserna man har idag.

Vid en koll in i vagnen kan man konstatera att all hanteringen av ammunitionen är manuell. Den plockas fram, sätts i ladd-mekanismen för att sedan skjutas upp och droppas i eldrörets mynning.

– Den här enkelheten är en stor fördel. Inga datorer som behöver uppdateras och det bygger på standardammunition vilket gör att det fungerar i alla lägen. Skulle det behövas går det även att rikta manuellt och ladda utifrån, säger FMV:s projektledare Lars Taraldsson.

Arbetsmetodprov_460.jpg
Projektledaren lars Taraldsson, provledaren Lars Bergqvist och Tomas Hedström pratar arbetsmetodprov.

Förutom föraren är det tre i vagnen som jobbar med att ladda, rikta och skjuta. För att kunna skapa en så bra miljö som möjligt har projektet gjort arbetsmetodprover där man studerar arbetsmomenten inne i vagnen. Man tittar bland annat på om det går att hålla de tider som är satta som krav.

– Det är trångt, men jag tycker att vi ändå så långt har fått till en bra miljö för att sköta hanteringen inne i vagnen. Det kan komma att behövas mindre justeringar, exempelvis att flytta något som sitter i vägen för ett visst arbetsmoment, säger Lars Taraldsson.

Samarbete kapar ledtider
Från kontraktsskrivning till leverans av de första fyra vagnarna är det bara drygt två år. Under den tiden ska chassina uppgraderas till dagens nivå och den nya granatkastarfunktionen tas fram, byggas på och testas. Hur går det här till?

– Samarbete är nyckeln. Vi i projektet jobbar väldigt nära beställaren Försvarsmakten och industrin. Genom att gemensamt ta snabba beslut direkt i anslutning till de tester vi gör kan vi kapa en del ledtider, säger Lars Taraldsson.

Laddning_460.jpg
Hanteringen av ammunitionen i Grkpbv90 är manuell. Enkelheten och användningen av standardammunition gör att det är få saker som kan krångla.

En förutsättning för den mycket snäva tidplanen var det faktum att det fanns 40 stridsfordon 90-chassin tillgängliga. De var tänkta för påbyggnad med svensk-finska Amos-pjäser men projektet avbeställdes 2008.

Delar sammanfogas till helhet
Förutom chassin som har stått i malpåse i många år använder projektet befintlig rikt-utrustning och ammunition. På det ska industrin bygga ett torn som är tillräckligt bra och sedan sy ihop allt till en fungerande helhet med ett skjutande system som fungerar som det ska.

– Vi från FMV och Försvarsmakten ser till att den befintliga utrustningen är intakt. Sedan lägger vi lite mer tid på tester av det här än vi skulle ha gjort om vi hade köpt ett komplett system inklusive ny ammunition, säger Lars Bergqvist från FMV Test & evaluering.

Magasin_460.jpg
Magasin.

På ett år är man en bra bit på väg, men ännu är det en del kvar innan man kan ge klartecken att starta produktionen.

– Vi ska göra en del tester med den slutliga konfigurationen för att se att konstruktionen lever upp till de krav vi ställer. Det handlar bland annat om att vagnen ska vara säker att köra och att jobba i, säger Lars Taraldsson.
 

Sivulla on muuten video laitteesta

@veeteetee, tuossa mjölnerissä on ilmeisesti kranaatit sekä tornissa jotka täytetään tornin takaa keskeltä ja otetaan ulos sivuilta. Lisäksi tuossa on lisäksi tilaa lisäkranaateille, eli esim. pidemmille Strixeille vaunun takaosassa. Ilmeisesti AMOS FIN vaunussa on kranaatit vain tornissa?
Tuo CV90 on tietysti isompi kuin AMV, joten ratkaisut ammusten osalta ovat ymmärrettävästi erilaisia.
 
Mjölnerin osalta tietoni ovat vajavaiset ts. sillä tasolla mitä tuo video näyttää; selvästikin kyse on vasta käsittelymalliksi rakennetusta a-varastontapaisesta (kaikki lukot, kannet jne. puuuttuvat).

AMOS-FIN:issä a-tarvikkeet ovat rungossa olevassa ammusvarastossa, mutta sisäkuvien julkaisu on Pv:ien yksinoikeus, joten skippaan.

Tvärtom, AMV on sisätiloiltaan isompi kuin CV90;), siksipä pääosa ammuksista Mjölnerissä on tornissa; voi olla veivaamista sivua käännettäessä, jos vaunu on vähänkään kenollaan ja ammuksia täynnä oleva peräreppu painaa:eek:

STRIX on tilaongelma: pakkaukset ovat pienen norsun kokoisia, eivätkä sovi oikein minnekään. No, onneksi "bäst före datum" häämöttää mokoman härpättimen osalta;)
 

Ja kuten kuvasta näkyy, jokainen laukaus on omassa tuubissaan, jonka tumppihylsy ja sitä pitelevä salpa sulkevat. Ammukset on siis eristetty toisistaan ja vaijerijousipakettien varassa lepäävä varastolaatikko puolestaan on liitetty ulkoilmaan, jolloin lisäpanosten palaminen ei korvenna miehistöä.

Monissa vaunuasenteissa lattiaheittimissä laukaukset ovat avoimissa telineissä lisäpanokset paljaina ja pienikin kipinä takaa, että ruumiita tulee.
 
Onko oikeasti niin että edes tornin suuntausta ei ole toteutettu sähköisesti? Siis tuossa ruotsalaisten laitteessa.
 
Yksi STRIX pakkaus avattavana: sisältönä on joko taistelukärki (pansarsprängvinggranat 94) & rakettimoottori (banmotor) tai kolme ulosheitto-osaa (utskjutningsdel). Pienin mahdollinen kuljetuskombinaatio siis on 3+1 pakkausta = 4 möhköä vaunun sisätiloissa.
PRKL, näitä ylimääräisiä kuvia ei näköjään saa pois Deletellä?1515830706521.png
 
Last edited by a moderator:
Käviköhän niin että Kontti-Nemon markkinat lakkasivat olemasta alkuvuoden AMV/UAE-uutisten myötä? Vientilupa alueelle voi jatkossa olla tiukassa.
 
Mjölnerin osalta tietoni ovat vajavaiset ts. sillä tasolla mitä tuo video näyttää; selvästikin kyse on vasta käsittelymalliksi rakennetusta a-varastontapaisesta (kaikki lukot, kannet jne. puuuttuvat).

AMOS-FIN:issä a-tarvikkeet ovat rungossa olevassa ammusvarastossa, mutta sisäkuvien julkaisu on Pv:ien yksinoikeus, joten skippaan.

Tvärtom, AMV on sisätiloiltaan isompi kuin CV90;), siksipä pääosa ammuksista Mjölnerissä on tornissa; voi olla veivaamista sivua käännettäessä, jos vaunu on vähänkään kenollaan ja ammuksia täynnä oleva peräreppu painaa:eek:

STRIX on tilaongelma: pakkaukset ovat pienen norsun kokoisia, eivätkä sovi oikein minnekään. No, onneksi "bäst före datum" häämöttää mokoman härpättimen osalta;)

Mjölnerin torni kääntyy sivuun vain 30 astetta. Isommat suunnanmuutokset tehdään vaunua kääntämällä.
 
Onneksi ruåtsalaiset sodat käydään tasaisella asfaltilla:D
 

Liitteet

  • 1515850795833.png
    1515850795833.png
    8.9 MB · Luettu: 73
Last edited by a moderator:
Back
Top