Siis tuohan on nimenomaan se varsinainen polttoase. Jälkimmäisissä kranaatti levittää fosforiin uitettuja kankaanpaloja ympäriinsä tarkoituksena muodostaa nopeasti savuverho. Jälkimmäistä voi myös käyttää valaisuun, mikä myös palvelee logistisia tarkoituksia, kun voi korvata kaksi a-tarviketta yhdellä.
Kranaatinheittimistö
- Viestiketjun aloittaja Samses
- Aloitus PVM
Siis tuohan on nimenomaan se varsinainen polttoase. Jälkimmäisissä kranaatti levittää fosforiin uitettuja kankaanpaloja ympäriinsä tarkoituksena muodostaa nopeasti savuverho. Jälkimmäistä voi myös käyttää valaisuun, mikä myös palvelee logistisia tarkoituksia, kun voi korvata kaksi a-tarviketta yhdellä.
Eikö tuossa lue WP SMOKE
Videon tekstistä
The M110 155mm WP projectile is used for target marking, signaling, and screening purposes. The shells also have a secondary incendiary effect.
Lisäksi täällä
http://uxoinfo.com/blogcfc/client/includes/uxopages/Mulvaney_Details.cfm?Ord_Id=P010
Edelleen sitä mieltä että eka video on sitä savuttamista ja toiset jotain muuta.
Tiedän että noilla on "toissijainen polttovaikutus". Mutta kumman luulet tuottavan paremman polttovaikutuksen vihollisen jalkaväkeen. Tuon vasta maassa leviävän WP:n vaiko nuo mitkä polttaa suurimman osan palavasta aineesta ilmassa? Puhumattakaan siitä mahdollisuudesta mikä kummallakaan on osua vihollistaistelijaan sillä palavalla hitusella?
Joo, punainen, ei valkoinen. Multispektraalisavut
... onkohan meilla pysytty mukana kyydissa, vai onko jotain muaalimansodan aikuista "kaapin peralla"?
... onkohan meilla pysytty mukana kyydissa, vai onko jotain muaalimansodan aikuista "kaapin peralla"?
D
Deleted member 266
Guest
D
Deleted member 266
Guest
Mikähän v-ttu tätä uutta foorumisoftaa riivaa, kun ensin ei tule näkyviin lainkaan postausta ja sitten niitä onkin kaksi?
Ala valita; multa on viety hymiot ja kaikki tekstin tehostuskeinot [sopiva hymio tahan; buuhhh]
Voihan sen ottaa palautteenakin: liian rienaava kirjoitustyyli [leveasti hymyileva hymio]?
Noh, tämä oli huumoria.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Nyt on mustaa valkoisella, raskas vedettävä krh maksaa reilut 100 tonnia. Sivulla 42 lukee, että 8 120mm rihlattua heitintä sata miljoona jeniä eli 741K€. Voi myös olla kuusi, mutta sanoma pysyy.
Viimeksi muokattu:
D
Deleted member 266
Guest
Äkkiseltään tulkitsisin, että kaksi Brandtin rihlattua 120 mm heitintä sadalla miljoonalla jenillä budjettivuonna 2018:
kertakenttään
Ylipäällikkö
Sekin on mahdollinen. 16 Type 16 pstvaunua maksaa 5,5M€ per laaki. Type 10 psv 10M€.
Käytännössä yksioikeudella myyvä hovitoimittaja kuten meilläkin?
Näinhän se Japanissa tahtoo mennä....
Tarkkasilmäinen jäsen @Stokes on bongannut tämän, tosiaan nykyaikana hyvin oudolta vaikuttavan väitteen vanhasta SKK-lopputyöstä v:lta 1971. Johtuisiko siitä, että tuohon aikaan kevyiden heittimien kantama oli ulkomuistista 2.7 km ja raskaan 5.5 km. Eli puolet vähemmän kun nykyisin. Siten hajonta metreissäkin oli karkeasti puolet vähemmän samoin hyvin kylmän tai lämpimän ruudin aiheuttama virhe. Ei ole kotikirjastossa tuon ajan ohjesääntöjä niin ei voi tarkistaa, mitattiinko silloin ruudin lämpötilaa lainkaan. Tarkistusammunnassa virhe viimeistään poistui.
Kyllä vaikutus on ollut huomatta myös vuonna -71.
Tuolloin ammutujen kranaattien arvoja lasketaan nykyisin tasomittarilla TU640G tai vastaavalla numeerisella taulukolla TU640N joista voidaan huomata että ruudin lämpötilan vaikutus ampumaetäisyyteen prosentteina eli ns A-korjaukseen voi olla merkittävä.
Mittaria laadittaessa on muuten ollut vallalla käsitys siitä, että ruudin lämpötilan vaikutus on samanlainen -10 ja +10 celsiuksen lämpötiloissa vain etumerkkiä vaihtaen. Näin ei kuitenkaan ole ja uudemman ampumatarvikkeen mittarissa on erikseen kohdat + ja - lämpötiloille. Merkitys on luonnollisesti hyvin pieni mutta ammunnan täydellisen valmistelun nimissä pienetkin seikat on syytä ottaa huomioon koska niistä voi kumuloitua suurikin virhe.
Hajonta ei ole kaksinkertaistunut vaikka ampumaetäisyys niin onkin melkein tehnyt. Niin kutsutut "uudet" (80-luvulla käyttöön otetut) 81 ja 120 KRH:n sirpalekaranaatit ovat monilta ominaisuuksiltaan merkittävästi vanhoja parempia, samoin on panosjärjestelmän laita ja siksipä hajonta ei ole kasvanut ampumaetäisyyden suhteessa. 46 vuotta em. diplomityön jälkeen topografinen ja ballistinen valmistelu on tarkempaa erinäisistä syistä johtuen, niinpä hajontakin on pienempi.
Tuolloin ammutujen kranaattien arvoja lasketaan nykyisin tasomittarilla TU640G tai vastaavalla numeerisella taulukolla TU640N joista voidaan huomata että ruudin lämpötilan vaikutus ampumaetäisyyteen prosentteina eli ns A-korjaukseen voi olla merkittävä.
Mittaria laadittaessa on muuten ollut vallalla käsitys siitä, että ruudin lämpötilan vaikutus on samanlainen -10 ja +10 celsiuksen lämpötiloissa vain etumerkkiä vaihtaen. Näin ei kuitenkaan ole ja uudemman ampumatarvikkeen mittarissa on erikseen kohdat + ja - lämpötiloille. Merkitys on luonnollisesti hyvin pieni mutta ammunnan täydellisen valmistelun nimissä pienetkin seikat on syytä ottaa huomioon koska niistä voi kumuloitua suurikin virhe.
Hajonta ei ole kaksinkertaistunut vaikka ampumaetäisyys niin onkin melkein tehnyt. Niin kutsutut "uudet" (80-luvulla käyttöön otetut) 81 ja 120 KRH:n sirpalekaranaatit ovat monilta ominaisuuksiltaan merkittävästi vanhoja parempia, samoin on panosjärjestelmän laita ja siksipä hajonta ei ole kasvanut ampumaetäisyyden suhteessa. 46 vuotta em. diplomityön jälkeen topografinen ja ballistinen valmistelu on tarkempaa erinäisistä syistä johtuen, niinpä hajontakin on pienempi.
D
Deleted member 266
Guest
Hollantilaisten krh-onnettomuus Malissa 2016:
Pitkä lista syitä, joitten takia a-tarvike petti:
Ja täällä koko rapsa englanniksi:
https://www.onderzoeksraad.nl/uploa...gelse-samenvatting-rapportage-mali-171214.pdf
Opiksi ja ojennukseksi.
Pitkä lista syitä, joitten takia a-tarvike petti:
Ja täällä koko rapsa englanniksi:
https://www.onderzoeksraad.nl/uploa...gelse-samenvatting-rapportage-mali-171214.pdf
Opiksi ja ojennukseksi.