Kranaatinheittimistö

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Samses
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Passi kirjoitti:
Onko muka näin?

Ei ne gazan pommitukset mielestäni eroa muista vastaavista. Vai kaikkiko maailmalla vain savuttelee?

Tässä videolla savutus kyseessä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Siis tuohan on nimenomaan se varsinainen polttoase. Jälkimmäisissä kranaatti levittää fosforiin uitettuja kankaanpaloja ympäriinsä tarkoituksena muodostaa nopeasti savuverho. Jälkimmäistä voi myös käyttää valaisuun, mikä myös palvelee logistisia tarkoituksia, kun voi korvata kaksi a-tarviketta yhdellä.
 
SJ kirjoitti:
Siis tuohan on nimenomaan se varsinainen polttoase. Jälkimmäisissä kranaatti levittää fosforiin uitettuja kankaanpaloja ympäriinsä tarkoituksena muodostaa nopeasti savuverho. Jälkimmäistä voi myös käyttää valaisuun, mikä myös palvelee logistisia tarkoituksia, kun voi korvata kaksi a-tarviketta yhdellä.
Klikkaa laajentaaksesi...


552d823f912d_sf_4.jpg



Eikö tuossa lue WP SMOKE

Videon tekstistä
The M110 155mm WP projectile is used for target marking, signaling, and screening purposes. The shells also have a secondary incendiary effect.

Lisäksi täällä
http://uxoinfo.com/blogcfc/client/includes/uxopages/Mulvaney_Details.cfm?Ord_Id=P010


Edelleen sitä mieltä että eka video on sitä savuttamista ja toiset jotain muuta.
 
Passi kirjoitti:
Eikö tuossa lue WP SMOKE

Videon tekstistä
The M110 155mm WP projectile is used for target marking, signaling, and screening purposes. The shells also have a secondary incendiary effect.

Lisäksi täällä
http://uxoinfo.com/blogcfc/client/includes/uxopages/Mulvaney_Details.cfm?Ord_Id=P010

Vastaava

Edelleen sitä mieltä että eka video on sitä savuttamista ja toiset jotain muuta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tiedän että noilla on "toissijainen polttovaikutus". Mutta kumman luulet tuottavan paremman polttovaikutuksen vihollisen jalkaväkeen. Tuon vasta maassa leviävän WP:n vaiko nuo mitkä polttaa suurimman osan palavasta aineesta ilmassa? Puhumattakaan siitä mahdollisuudesta mikä kummallakaan on osua vihollistaistelijaan sillä palavalla hitusella?
 
Joo, punainen, ei valkoinen. Multispektraalisavut
... onkohan meilla pysytty mukana kyydissa, vai onko jotain muaalimansodan aikuista "kaapin peralla"?
 
Mikähän v-ttu tätä uutta foorumisoftaa riivaa, kun ensin ei tule näkyviin lainkaan postausta ja sitten niitä onkin kaksi?
 
veeteetee kirjoitti:
Mikähän v-ttu tätä uutta foorumisoftaa riivaa, kun ensin ei tule näkyviin lainkaan postausta ja sitten niitä onkin kaksi?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ala valita; multa on viety hymiot ja kaikki tekstin tehostuskeinot [sopiva hymio tahan; buuhhh]
 
Voihan sen ottaa palautteenakin: liian rienaava kirjoitustyyli [leveasti hymyileva hymio]?
 
Nyt on mustaa valkoisella, raskas vedettävä krh maksaa reilut 100 tonnia. Sivulla 42 lukee, että 8 120mm rihlattua heitintä sata miljoona jeniä eli 741K€. Voi myös olla kuusi, mutta sanoma pysyy.
 

Liitteet

Viimeksi muokattu:
Äkkiseltään tulkitsisin, että kaksi Brandtin rihlattua 120 mm heitintä sadalla miljoonalla jenillä budjettivuonna 2018:
1514534536655.webp
 
Stokes kirjoitti:
Sivu 41: "...lähtönopeuden riippuvuus ruudin lämpötilasta on pieni, lähes merkityksetön."
Ei pidä paikkaansa ainakaan siinä mielessä mitä nykyisin pidetään merkityksellisenä. Ruudin lämpötilan vaikutus ampumaräisyyteen tehtävän korjauksena on huomattava mikäli ampumaetäisyys on pitkä ja ruuti kovin lämmintä tahi kylmää.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tarkkasilmäinen jäsen @Stokes on bongannut tämän, tosiaan nykyaikana hyvin oudolta vaikuttavan väitteen vanhasta SKK-lopputyöstä v:lta 1971. Johtuisiko siitä, että tuohon aikaan kevyiden heittimien kantama oli ulkomuistista 2.7 km ja raskaan 5.5 km. Eli puolet vähemmän kun nykyisin. Siten hajonta metreissäkin oli karkeasti puolet vähemmän samoin hyvin kylmän tai lämpimän ruudin aiheuttama virhe. Ei ole kotikirjastossa tuon ajan ohjesääntöjä niin ei voi tarkistaa, mitattiinko silloin ruudin lämpötilaa lainkaan. Tarkistusammunnassa virhe viimeistään poistui.
 
Kyllä vaikutus on ollut huomatta myös vuonna -71.

Tuolloin ammutujen kranaattien arvoja lasketaan nykyisin tasomittarilla TU640G tai vastaavalla numeerisella taulukolla TU640N joista voidaan huomata että ruudin lämpötilan vaikutus ampumaetäisyyteen prosentteina eli ns A-korjaukseen voi olla merkittävä.

Mittaria laadittaessa on muuten ollut vallalla käsitys siitä, että ruudin lämpötilan vaikutus on samanlainen -10 ja +10 celsiuksen lämpötiloissa vain etumerkkiä vaihtaen. Näin ei kuitenkaan ole ja uudemman ampumatarvikkeen mittarissa on erikseen kohdat + ja - lämpötiloille. Merkitys on luonnollisesti hyvin pieni mutta ammunnan täydellisen valmistelun nimissä pienetkin seikat on syytä ottaa huomioon koska niistä voi kumuloitua suurikin virhe.

Hajonta ei ole kaksinkertaistunut vaikka ampumaetäisyys niin onkin melkein tehnyt. Niin kutsutut "uudet" (80-luvulla käyttöön otetut) 81 ja 120 KRH:n sirpalekaranaatit ovat monilta ominaisuuksiltaan merkittävästi vanhoja parempia, samoin on panosjärjestelmän laita ja siksipä hajonta ei ole kasvanut ampumaetäisyyden suhteessa. 46 vuotta em. diplomityön jälkeen topografinen ja ballistinen valmistelu on tarkempaa erinäisistä syistä johtuen, niinpä hajontakin on pienempi.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top