D
Deleted member 266
Guest
Mikähän v-ttu tätä softaa vaivaa, kun välillä näkyy toivottu AMOS ja välillä ei-toivottu kaljupäinen swedu? Kokeillaan vielä kerran, s-na!
Kranaatinheittimistö
- Viestiketjun aloittaja Samses
- Aloitus PVM
A-menetelmästä en ole kuullutkaan, tutkin asiaa.
Jäätyneen suon päältä ampumisessa piilee suuri vaara; pinta on jäässä ja kestää jonkin verran kunnes pettää. Tulos on kuvatun kaltainen ja siksi nykyisiä heitinmiehiä asiasta aivan erityisesti varoitetaankin. Samoin voi käydä muutenkin mikäli ammutaan roudan päältä mutta vaikutus on pienempi kun maa ei annan samalla tavalla yhtäkkiä periksi.
81 KRH:n uudemman ampumatarvikkeen tasomittari TU650G:ssa on taulukko "maaperäkorjaukselle" joka kuitenkin on tyhjä. Onkohan joskus ollut ajatus siitä että maaperä vastimen alla vaikuttaisi jollain tavalla A-korjaukseen eli niihin systemaattisiin tekijöihin jotka vaikuttavat pidentävästi tai lyhentävästi ammuksen lentorataan?
Onneksi ruåtsalaiset sodat käydään tasaisella asfaltilla
Mitä nuo ammukset vaunun takana maassa ovat ja miksi niitä säilytään näin kenttämiehen näkökulmasta katsottuna holtittomasti?
En ole kuullut minäkään, mutta ilmeisesti JR49:n silloinen komentaja Järvinenkään ei ollut epäsuoran miehiä. Käsitteet voivat silloin olla mitä vain, mutta kyseeseen tulee joko jonkinlainen arviomenetelmä tai sitten kannan määrittäminen ampumalla. Ja tämä kanta on sitten tosiaan kiinteä perusheittinen (eli tuliaseman) ja tulenjohtopaikan välinen matka. Jälkimmäinen sikäli sopii huonommin, että siihä ei tarvitse ampua tjp:n yli kuten arviomenetelmässä. Oheisena ohjesäännön tuntemat krh:n ampumamenetelmät siihen asti, kun tykkimiehet Nenosen johdolla puuttuivat peliin Asemasodan aikana. Ja aiheuttivat kulttuurien törmäyksen joka näkyi hyvin 1900-luvun jälkipuoliskolla ja oikeastaan vielä tälläkin forumilla.
D
Deleted member 266
Guest
Täysin inerttejä latareita, joita säilytetään asiaankuuluvan holtittomasti
, kulloisenkin tarpeen mukaan.Edit: kuvaa kun zoomaa, huomaa sinisen värityksen ja INERT-tekstin, omituinen muoto kertoo, että kyse on perutusta MOCA-kuorma-ammusprojektista (Instalaza MAT-120).
Last edited by a moderator:
JR49
Respected Leader
Ei ollut tosiaan, vaan kivääripuolen miehiä alusta loppuun.
Vaan historiateoksen kirjoittamiseen on osallistunut iso toimituskunta, jonka joukossa on mm. kolme kadettiupseeria, korkea-arvoisimpana eversti Tapio Peitsara. Muut sodan aikaisia reserviläisiä.
Esipuheessa: "Havaitut selvät erehdykset ja virheet on korjattu."
Vuonna 1953 kuolleen Järvisen tekstiosuus on julkaistu hänen kuolemansa jälkeen, mutta uskoisin silti, että koska veteraanit ovat kirjoittaneet rykmentin veteraaneille, niin jonkinlainen pohja tuolle käsitteelle A-menetelmä olisi.
Muuten olisi haukivuorelaisilta tullut palautetta...
Mielenkiinnolla odotan, löytääkö @Stokes jotain.
Patu
Kenraali
Bugi foorumisoftassa. Itselläni esiintyy Chromella mutta ei Firefoxilla.
D
Deleted member 266
Guest
Chromellapa niin
Tykistön ja kranaatinheittimistön kulttuurien erilaisuus ja siitä johtuva törmäily johtuu sangen monesta seikasta, ei ainoastaan ampumamenetelmiin tai sen sellaisiin liittyvistä poikkeavuuksista joita ei enää ole ollut vuosikymmeniin.
Ennen, kun tykistöllä ja KRH:lla oli omat tulenjohtajansa, tavattiin sanoa että tykistön tulenjohtaja osaa tehdä TJP:llä kaikki tulenjohtamiseen liittyvät monimutkaisetkin seikat, KRH:n tulenjohtaja sitävastoin vain yksinkertaisimmat eikä niitäkään kovin hyvin. Rauhan ajan koulutuksesta johtuen on kuitenkin niin, että vain KRH:n tulenjohtaja pääsee tulenjohtopaikalle hengissä.
Kranaatinheittimistö on jalkaväkeä ja kranaatinheitin on jalkaväen raskas tulitukiase. Siksi KRH taistelee kuten jalkaväki johon nykyisin tulenjohtoporraskin aivan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kuuluu. Ampumamenetelmien kehittämisestä lankeaa suuri kiitos tykistölle, siitä saa heittimistö olla kiitollinen. Ilman Nenosta ei heittimiä olisi hankittu niin aikaisin kuin nyt tapahtui, ilman yhteistoimintaa tykkiväen kanssa ei KRH olisi osa epäsuorantulen järjestelmää vaan enemmän tahi vähemmän miinanheitin tai trenchmortar. Yhtälailla on hyvä että tykistö on omaksunut jalkaväeltä niitä keinoja ja toimintapoja jotka ovat välttämättömiä hengissä säilymiselle ja tätä kautta tehtävän toteuttamiselle taistelukentällä.
Tekemistä kuitenkin vielä on, puoli ja toisin luonnollisestikin. Mentaliteettien eroista kertovat seuraavat tarinat jotka ovat totisinta totta:
Tykistössä ammattisotilaaksi opiskeleva tulenjohtaja saa tehtäväkseen lamauttaa keskellä suota oleva vihollisen komentopaikka jota kuvaa 1x1 m punainen muovi. Maali näkyy erittäin hyvin, se saadaan paikannettua tarkasti ja nopeasti. Hirsillä linnoitetusta tulenjohtoasemasta lähtee tulikomento jossa kuitenkin on muotovirhe. Paikalla oleva everstiluutnantti keskeyttää toiminnan, haukkuu kaikki paikalla olijat kouluttajineen ja vaatii korjaamaan tehdyn virheen. Tunnin kuluttua kranaatit räjähtävät maalialueella kunhan ensin on väitelty tulenjohtosäännöistä ja niiden pohjana olevasta ampumaopista.
Jalkaväessä ammattisotilaaksi opiskeleva tulenjohtaja saa tehtäväkseen lamauttaa keskellä metsää oleva vihollisen komentopaikka jota kuvaa mustasta muovista rakennetut "vaunut". Maali ei näy kovin hyvin ja niinpä paikannus ei ole ihan CAT 3 (tai tarkka vanhoilla termeillä sanottuna). Tulikomennossakin on virhe joka kuitenkin osataan tulkata tuliasemissa. Kranaatit räjähtävät 5 minuuttia tehtävän annon jälkeen maalin alueella ja korjauskomennon jälkeen iskemät ovat maalin keskipisteessä. Paikalla ollut everstiluutnantti kehuu tulenjohtajan ja kouluttajan maasta taivaisiin korostaen että vain lopputulos ratkaisee.
JR49
Respected Leader
Puhutaanko nyt tällä hetkellä vallitsevista mentaliteettieroista, lähimenneisyyden tilanteesta vai vielä kaukaisemmista ajoista?
Tuettavan tahon edustajana olen lähinnä kiinnostunut siitä nopeudesta ja tarkkuudesta, jolla tulenjohtajani olisi saanut murkulaa maaliin.
Miten krh-puolen jv-taistelutaitojen kouluttamista ja omaksumista on kehitetty, sanotaanko viimeisen 20 vuoden aikana? 90-luvulta täytyy sanoa, että kun krh:n pojat olivat meidän jääkärien mukana aina, niin paljon oli hakusessa ihan etenemismuodoista lähtien. SavPr kyseessä.
RUK:sta myös muistan khr:n poikien hämmästyksen mm. kun joutuivat/pääsivät meidän mukana yöllä säännölliseen tiedustelupartioon jne.
Toki tilanne normalisoitui loppuun mennessä, mutta joskus muistan ajatelleeni, että he olivat vielä muutamaa kuukautta ennen kotiutumistaan kovin paimennettavia kun puhutaan heidän varsinaisen ammattialansa ulkopuolisista asioista.
Tiedostan, että puhun hyvin vanhoista asioista.
Viimeksi muokattu:
Esimerkkini ovat vuodelta 2017. On selvää, ettei tykistö mitenkään voi kilpailla KRH:n kanssa nopeudessa. Vastaavasti KRH ei voi kilpailla tykistön kanssa kantamassa tai tulen tehossa. Siksi molempia tarvitaan, joskus toista enemmän kuin toista ja päinvastoin
Riippuu joukosta, suunnitellusta SA-tehtävästä ja ikävä kyllä kouluttajastakin. Kiväärijalkaväen taitoihin ei päästä parhaalla tahdollakaan, muuten jäisi ns. leipätyö liian vähälle. Kuitenkin esimerkiksi edesmenneen PKARPR:n sissikranaatiheitinjoukkueet olivat niin tiukassa iskussa että moni huonommin koulutettu kiväärijoukkue hävisi 6-0 oli kyse sitten asekäsittelystä, liikkumisesta tms.
Kulttuurierot siis elää ja voi hyvin...Tykistön ja jalkaväen henkilökunta koulutetaan eri sotilasoppilaitoksissa, jotka tosin nykyisin kuuluvat samaan Maasotakouluun. Kun forumin seuraajista harva edustaa epiksen osaamista, saa tällaisen esimerkin kertomalla kannatusta ainakin sotilasfarssien ystäviltä. Yhtä mieltä voidaan olla siitä, että tulenjohtueen kouluttajan tulisi ainoana opastaa tarvittaessa tulenjohtajaa sekä ammunnanjohtajan vastata turvallisuudesta. Ja muiden paikallaolijoiden olla hiljaa ja pitää ajatuksensa ominaan. Korkeat esimiehet voivat haukkua alaisensa seuraavassa harjoituspuhuttelussa, jos aihetta tuntuisi olevan... Ikävää, etä tällaista edellen tapahtuu.
Voisi tähän esittää toisenlaisenkin näköäkohdan. Sodassa tietty toimitaan noin. Varusmieskoulutuksessa mahdollisesti samoin, tosin jotkut saattaisivat epäillä virheellisen toiminnan jäävän varusmiehen alitajuntaan, Siksi niitä myös usein perataan auki koulutusmielessä. Mutta sen sijaan henkilökuntaa opetettaessa pitäisi vaatia oikeita suorituksia. Miten he niitä pystyvät varusmiehiltäkään vaatimaan jos eivät itsekään osaa. Tulikomennon oikea muoto kuulostaa byrokratialta mutta ampuma-arvojen laskimet eivät osaa nielaista kuin oikeiamuotoista dataa. Jälkimmäisen esimerkin 5 min aika on myös todella lyhyt, jos tulikomennossa on ollut vikaa. Olisikohan hämminki selvitetty erotuomariyhteyttä hyväksi käytäen?
kertakenttään
Ylipäällikkö
Eivät, mutta korostavat kohdan jota eivät osaa lukea.
Suomen Sotilaskin näyttää huomanneen, että tulenjohtajien koulutus RUK:ssa tapahtuu nykyisin kiväärikomppaniassa.
https://l.facebook.com/l.php?u=http...ltstz86n9EbmvVYidXyGit76vu8vDglFu6zfhrLXLbYs-
https://l.facebook.com/l.php?u=http...ltstz86n9EbmvVYidXyGit76vu8vDglFu6zfhrLXLbYs-
Hämminki selvitettiin puhtaasti tulitoimintaupseerin toimin. Kuten kertakenttään totesikin, osaa ammunnanhallintajärjestelmä AHJO korostaa kohdan jossa virhe on ja useimmissa tapauksissa virheellinen tulikomento on tulkattavissa ilman virheen mahdollisuutta. 5 minuuttia ei edes ole nopea, tulisihan KRHK:n toteuttaa uusi tulikomento muistaakseni 1:30 sen saapumisesta joten tulkkaamiseen olisi periaatteessa aikaa kolme ja puoli minuuttia eikä tekemistä ollut paria välilyöntiä ja DEL-näppäimen painamista enempää.
Joskus tuliasemaerotuomari saattaa vielä haluta varmistuksen tulenjohtoerotuomarilta siitä miten ja mitä nyt oikein halutaankaan ampua mutta esimerkissä näin ei tehty. Tässä jos missä on nimenomaan kyse kulttuurieroista tykistön ja heittimistön välillä; vielä aivan hiljattain eräillä tykistön vanhemmilla herroilla ei ollut mieluisampaa tekemistä kuin julkisesti nolata virheellisen tulikomennon lähettäjää, hänen kouluttajaansa ja ao. tulenjohtoerotuomaria. Meillä KRH:ssa tällaista ei ole ollut ainakaan samassa mittakaavassa vaan on ollut jopa kunnia-asia toteuttaa sellainenkin tulikomento jonka pääasiallinen sisältö on ollut suunnilleen "Ampukaa niin saatanasti Vattulan tienristeykseen!!"
D
Deleted member 266
Guest
Tyrväällä kehitetty Patrian 120 krh-ammusperhe ennen tuoteoikeuksien luovuttamista Nammolle 2014:
kehitetty Patrian 120 krh-ammusperhe ennen tuoteoikeuksien luovuttamista Nammolle 2014:Käytäntöjä rauhanajan ammuntojen suorittamisessa ei kannata verrata sá-suoritevaatimuksiin, jotka ovat ulkomuistista aika samat tykistölläkin. Tykistön kovapanosammuntojen tuliasemat eivät ole tulenjohtopaikan viereisen mäen takana vaan voivat sijaita 15 km päässä, joten vaara-alueet ovat laajat, paukut voimakkaita eikä silti ketään ole kuollut sodan jälkeisissä kovapanosammunnoissa.
Miten viestisi sisältö liittyy tulenannon nopeuteen? Tuliasemien ja tulenjohtopaikan etäisyys ei vaikuta muuhun kuin lentoaikaan ellei tulikomentoa viestitetä huutamalla ja se taas, ystävä hyvä, ei ole nykyaikaa edes meillä KRH:ssa.
Rauhanajan käytännöt ovat sikäli merkityksellisiä että ne luovat asevelvollisille ja osalle henkilökunnastakin perustan toiminnasta myös SA-tilanteessa kun muusta ei kokemusta ole. SOTA/RAUHA -näppäintä ei ole muualla kuin johtamiskontissa ja sekin tarkoittaa vain valojen toimintatapaa.
Rauhanajan käytännöt ovat sikäli merkityksellisiä että ne luovat asevelvollisille ja osalle henkilökunnastakin perustan toiminnasta myös SA-tilanteessa kun muusta ei kokemusta ole. SOTA/RAUHA -näppäintä ei ole muualla kuin johtamiskontissa ja sekin tarkoittaa vain valojen toimintatapaa.
2S4 Tulppaani. Naapuri on valinnut tämän alustan tehostettuun verkkosodankäyntiin.
https://www.armyrecognition.com/wea...mm_self-propelled_mortar_armored_vehicle.html
D
Deleted member 266
Guest
Aiemmin tässä vitjassa oli juttua Tampellan / Soltamin 160 mm krh:stä ja erästä muuta dokumenttia haettaessa vastaan tuli tämäkin, suomenkielinen tuliasematoiminnan ohje Koeaseman koeammuntapöytäkirjan n:o 37/63 liitteenä:
Pöytäkirjassa 59/55 mainitaan tulinopeudeksi vain 2 h (!) harjoitelleen varusmiesryhmän voimin 5 ls / 1 min 43 eli 3 ls / min. Ne eivät ole olleet mitään Niko-Petteri Pulla-Nönnösiä nuo 60-luvun maalaispojat, ammus kun painaa reilut 43 kg. Nykynäkökulmasta mielenkiintoista on, että varusmiesten käyttäminen ei-sotavarusteen esittelemiseen ei ollut mikään ongelma; koetapa tänään. Eikä ole ohjekaan monisanaisuudella tai turhilla varoituksilla koristeltu. Voisi syväjohtajilla olla haastetta tänä päivänä saada sama suorite aikaiseksi
EDIT: korjattu aikaa 1:35=1:43, muistin väärin, ja lisätty pöytäkirjan n:o 59/55.
Pöytäkirjassa 59/55 mainitaan tulinopeudeksi vain 2 h (!) harjoitelleen varusmiesryhmän voimin 5 ls / 1 min 43 eli 3 ls / min. Ne eivät ole olleet mitään Niko-Petteri Pulla-Nönnösiä nuo 60-luvun maalaispojat, ammus kun painaa reilut 43 kg. Nykynäkökulmasta mielenkiintoista on, että varusmiesten käyttäminen ei-sotavarusteen esittelemiseen ei ollut mikään ongelma; koetapa tänään. Eikä ole ohjekaan monisanaisuudella tai turhilla varoituksilla koristeltu. Voisi syväjohtajilla olla haastetta tänä päivänä saada sama suorite aikaiseksiEDIT: korjattu aikaa 1:35=1:43, muistin väärin, ja lisätty pöytäkirjan n:o 59/55.
Last edited by a moderator: