Kranaatinheittimistö

[veffeade]

Tykistöä ja Krh:ta tuntamaton kysyy sekä esittää sekalaisia ajatuksia...


- Mikä on merkittävin ominaisuus tuossa KrH morkulan ulottuvuudessa ja osumistarkkuudessa?

- Jos ongelma on "kiinteä pyrstöohjaus", niin onko kyseessä se, jotta mitä pitempi AMET on, sen huonompi osumatarkkuus, johtuuko pyrstöstä vai rihlaamattomasta putkesta ?

Extended KrH:?:
* pitempi putki
* lisää ajopanosta
* tuo Strix tyyppinen ohjaus

=> Niin jotta miksi ihmeessä?. Eikös nykyinen kuitenkin ole ihan jees: Käyttö "etulinjan tahdissa ja tarpeen mukaan nopeasti" ...

Toisaalta ymmärrän, jotta asejärjestelmä ei saa painaa liikaa ja liiteltavuuden sekä ammustäytön tulee olla sujuvaa.

Tulee mieleen nuo Nakut 2.kapinan ajalta, nehän olivat keveitä ja siten liikuteltavia, käsittääkseni kohtuullisen tarkkoja lyhyeltä etäisyydeltä. Lisäksi ukko tai 2 kantaa 2-3 sylillistä ammuksia kerralla. Joo, tiedän on KrKK... joka käsittääkseni ei pysty sellaiseen "kaariammuntaan kuin aito KrH"...

 

[kertakenttään]

Tykistöä ja Krh:ta tuntamaton kysyy sekä esittää sekalaisia ajatuksia...


- Mikä on merkittävin ominaisuus tuossa KrH morkulan ulottuvuudessa ja osumistarkkuudessa?

- Jos ongelma on "kiinteä pyrstöohjaus", niin onko kyseessä se, jotta mitä pitempi AMET on, sen huonompi osumatarkkuus, johtuuko pyrstöstä vai rihlaamattomasta putkesta ?

Extended KrH:?:
* pitempi putki
* lisää ajopanosta
* tuo Strix tyyppinen ohjaus

=> Niin jotta miksi ihmeessä?. Eikös nykyinen kuitenkin ole ihan jees: Käyttö "etulinjan tahdissa ja tarpeen mukaan nopeasti" ...

Toisaalta ymmärrän, jotta asejärjestelmä ei saa painaa liikaa ja liiteltavuuden sekä ammustäytön tulee olla sujuvaa.

Tulee mieleen nuo Nakut 2.kapinan ajalta, nehän olivat keveitä ja siten liikuteltavia, käsittääkseni kohtuullisen tarkkoja lyhyeltä etäisyydeltä. Lisäksi ukko tai 2 kantaa 2-3 sylillistä ammuksia kerralla. Joo, tiedän on KrKK... joka käsittääkseni ei pysty sellaiseen "kaariammuntaan kuin aito KrH"...

Ametia saadaan lisää pidemmällä putkella, suuremmalla panoksella (metallurgia määrittää suurimman mahdollisen panoksen), rihlaamalla putki, käyttä rakettiavusteista ammusta tai perävirtausyksikköä (taitaa käydä vain rihlatun kranaateille). Tarkkuuteen vaikuttaa miehistön taito, säätiedon vanhuus, rihlaus, tulikomennon tarkkuus. Jos haet sanalla "ballistiikka" niin aika paljon löytyy. Eniten vaikuttaa inhimilliset tekijät: ase on tarkka, mutta käyttäjät eivät niin. Tekniikalla saadaan vähennettyä käyttäjistä johtuvaa epätarkkuutta esimerkiksi GPS-paikannuksella jne.

 

[veffeade]

Ametia saadaan lisää pidemmällä putkella, suuremmalla panoksella (metallurgia määrittää suurimman mahdollisen panoksen), rihlaamalla putki, käyttä rakettiavusteista ammusta tai perävirtausyksikköä (taitaa käydä vain rihlatun kranaateille). Tarkkuuteen vaikuttaa miehistön taito, säätiedon vanhuus, rihlaus, tulikomennon tarkkuus. Jos haet sanalla "ballistiikka" niin aika paljon löytyy. Eniten vaikuttaa inhimilliset tekijät: ase on tarkka, mutta käyttäjät eivät niin. Tekniikalla saadaan vähennettyä käyttäjistä johtuvaa epätarkkuutta esimerkiksi GPS-paikannuksella jne.

Kysymys taasen tietämättömältä:

- Missä kulkee raja, jotta liikkuva, ei suomalainen puolikiinteä 122mm on tehokkaampi kuin 120m KrH murkula?: AMET about sama, mites vaikutus. Onko eroa ammuksen vaikutusaluessa ja sirpaleiden määrässä?.

T: Kutsuivat ensin Ylämyllylle tykistöön: Mietin ja totesin kutsuntamajurille (?), jotta joko Parolaan panssariin tai sitten sivariin. Onneksi oli ymmärtäväinen ensimmäinen esmies...

 

[kertakenttään]

Kysymys taasen tietämättömältä:

- Missä kulkee raja, jotta liikkuva, ei suomalainen puolikiinteä 122mm on tehokkaampi kuin 120m KrH murkula?: AMET about sama, mites vaikutus. Onko eroa ammuksen vaikutusaluessa ja sirpaleiden määrässä?.

T: Kutsuivat ensin Ylämyllylle tykistöön: Mietin ja totesin kutsuntamajurille (?), jotta joko Parolaan panssariin tai sitten sivariin. Onneksi oli ymmärtäväinen ensimmäinen esmies...

AMET 7km 120 ja 14km 122, kranaatin paino 12kg vs 22kg, r-aine 2-3kg vs 3,5-4 kg. 122 millinen tuottaa siis enemmän ja isompia sirpaleita kuin 120 millinen luonnollisen sirpaloitumisen kautta. Esimerkiksi 120 millisen ranskalaisen rihlatun heittimen maksimiametti on 12km rakettiavusteisella kranaatilla, jonka paino on 18kg. Tilastomatematiikka on kova näissä hommia, koska aika moni ilmiö noudattelee Gaussin käyrää ja muita tilastollisia juttuja.

 

[veffeade]

AMET 7km 120 ja 14km 122, kranaatin paino 12kg vs 22kg, r-aine 2-3kg vs 3,5-4 kg. 122 millinen tuottaa siis enemmän ja isompia sirpaleita kuin 120 millinen luonnollisen sirpaloitumisen kautta. Esimerkiksi 120 millisen ranskalaisen rihlatun heittimen maksimiametti on 12km rakettiavusteisella kranaatilla, jonka paino on 18kg. Tilastomatematiikka on kova näissä hommia, koska aika moni ilmiö noudattelee Gaussin käyrää ja muita tilastollisia juttuja.

Siis: SA:n KrH:t liikkuvina ja "sopivan pieninä" etulinjajoukkojen kukana ja isommat putket sitten tukemaan. Ts. KrH on riittävän hyvä asejärjestelmä jo nyt?...

 

[kertakenttään]

Siis: SA:n KrH:t liikkuvina ja "sopivan pieninä" etulinjajoukkojen kukana ja isommat putket sitten tukemaan. Ts. KrH on riittävän hyvä asejärjestelmä jo nyt?...

Kyllä näin voisi sanoa. Suuri tulinopeus kompensoi tykistöä pienempää tulen tehoa. Esimerkiksi krh ampuu 12 kertaa minuutissa ja tykistö 6 kertaa eli ensimmäisen 20 sekuntin aikana 12-putkinen KRHK on ampunut 48 kranaattia ja 18-putkinen PSTO 36 kranaattia. KRH:lla on käsittääkseni helpompaa ampua ryöppynä, sanotaan vedettävillä vaikka 3 kertaa niin komppanian ryöpyssä tulee samalla sekunnilla 36 kranaattia maahan. 7,3km kantamalla raskas kranaatinheitin pystyy tukemaan 44 neliökilometrin kokoista aluetta. Kranaatinheitin on yksi harvoja aseita, jotka ovat teknisesti niin yksinkertaisia ja tehokkaita ettei niitä ole tarvinnut suuresti muuttaa melkein sataan vuoteen. Esimerkiksi Suomen käyttämän suuntain on Tampellan kehittämä 30-luvulla ja Ruotsiin jatkosodan aikana myydyt 120mm heittimet ovat edelleen käytössä. "Riittävän hyvä"... mutta mahdollisuuksia on parempaankin uusilla ampumatarvikkeilla ja sytyttimillä. Tai sitten ihan rypäleammuksilla.

 

[Einomies1]

Olen ihmetellyt että miksi suomeen ei ole hankttu Bofors Strix-ammusta kun heittimet on meillä niin kovassa huudossa? Lieko sitten heikko suorituskyky vai mikä? Ammus ollut tuotannossa jo yli 20 v. vaan onko enää...?

MAT-120 ammuksia tuli suomeen tiettävästi sen reilut 100 kpl ennenkuin tuotanto ajettiin alas Epsanjassa ja meillä koitti rypäle-fobia....harmi.

 

[Mustaruuti]

Olen ihmetellyt että miksi suomeen ei ole hankttu Bofors Strix-ammusta kun heittimet on meillä niin kovassa huudossa? Lieko sitten heikko suorituskyky vai mikä? Ammus ollut tuotannossa jo yli 20 v. vaan onko enää...?

Samaa olen ihmetellyt ja kysynytkin tällä foorumilla. Suorituskyvyssä ilmeisesti ongelmia. Ilmeisesti se ohjaustoiminta esim. ei riittävän hyvä.

 

[Samses]

Olen ihmetellyt että miksi suomeen ei ole hankttu Bofors Strix-ammusta kun heittimet on meillä niin kovassa huudossa? Lieko sitten heikko suorituskyky vai mikä? Ammus ollut tuotannossa jo yli 20 v. vaan onko enää...?

MAT-120 ammuksia tuli suomeen tiettävästi sen reilut 100 kpl ennenkuin tuotanto ajettiin alas Epsanjassa ja meillä koitti rypäle-fobia....harmi.

Strixin tuotekehitys muistaakseni lopetettiin 2000-luvun alussa. Svedut ei itsekään ole/olleet siihen tyytyväisiä.

 

[SJ]

Olen ihmetellyt että miksi suomeen ei ole hankttu Bofors Strix-ammusta kun heittimet on meillä niin kovassa huudossa? Lieko sitten heikko suorituskyky vai mikä? Ammus ollut tuotannossa jo yli 20 v. vaan onko enää...?

MAT-120 ammuksia tuli suomeen tiettävästi sen reilut 100 kpl ennenkuin tuotanto ajettiin alas Epsanjassa ja meillä koitti rypäle-fobia....harmi.

Ammuksen kyky löytää maali oli rajoittunut. En ole varma, että oliko vika sensorissa, vai ammuksen kyvyssä hakeutua sen kanteen. Mahdollisesti ongelmia oli myös peitteisen maaston kanssa.

 

[kertakenttään]

Ammuksen kyky löytää maali oli rajoittunut. En ole varma, että oliko vika sensorissa, vai ammuksen kyvyssä hakeutua sen kanteen. Mahdollisesti ongelmia oli myös peitteisen maaston kanssa.

Suurin fiba ammuksessa oli juuri sen hakupään toimivuus pohjoisen olosuhteissa. Sateella, sumussa, matalalla olevat pilvet tarkoittavat, että ammus ei löydä yksinkertaisesti maaliinsa tai saa herätteen liian myöhään eikä ehdi hakeutua kohdilleen.

 

[SJ]

Suurin fiba ammuksessa oli juuri sen hakupään toimivuus pohjoisen olosuhteissa. Sateella, sumussa, matalalla olevat pilvet tarkoittavat, että ammus ei löydä yksinkertaisesti maaliinsa tai saa herätteen liian myöhään eikä ehdi hakeutua kohdilleen.

Pitäisi vissiin kehittää Bonuksen kaltainen ammus, joka mahtuu 120 milliseen ammukseen.

 

[Deleted member 266]

STRIX edusti 80-luvun teknologiaa eli se on totaalisen "obsolete". Yksi ongelman lähde on, että toimintaperiaatteensa takia STRIX on erittäin herkkä lähtönopeusvirheille: ohjelmointivaiheessa sille kerrotaan ballistiset datat ml. lähtönopeus ja mikäli lähtönopeus heittää liian paljon (yli 1,5 m/s tms) niin määritellyllä aktivoitumishetkellä se ei olekaan oletuskorkeudella (400 m tms) ja maalin havaittuaan se laskeekin ohjausgeometriansa pieleen, tuloksena huti eli "jo jo, men det var nära det" på svenska. Niinpä 12 cm GrK/41D:llä ammutaan useampikin vakauttamislaukaus ennen STRIXiä, jotta vastalevyn maahanpainumisen aiheuttama v0-vaihtelu loppuisi. Joskus vuosituhannen vaihteessa Patria Vammas tekikin 120KRH92-vastalevystä sweduversion, joka MSS Kvarnin testeissä oli täysin ylivoimainen; paha vaan, että samaan aikaan Ruotsi lopetti uskottavan puolustuksen ja hankinta jäi toteuttamatta.

Kaiken huipuksi taisi käydä niin, että STRIXin suuntaa ohjaavien ruutirakettien "bäst fore"-päiväys meni ohi.

Yhdessäkään näkemässäni STRIX-ammunnassa osumis-% ei ole ollut kuin 50% paikkeilla, ei edes AMOS-vaunulla, jossa tuo lähtönopeushajonta kyllä on hallinnassa.

KORJAUS: liikaa on AMOS-projektijuomaa virrannut näköjään eli muisti pätkii; AMOSilla osumis-% oli 90+, hinattavilla noin 50%.

 

[Isäm Maam Puolustaja]

Ruotsalaisten tekemä video, jossa CV90 AMOS ampuu useampaa(18?) maalia Strixillä. Kaikki paitsi yksi osuu, kaikki maalit ovat paikallaan olevia. Panssarivaunua esittävissä maaliteltoissa ilmeisesti, joku lämmitin sisällä. Ainakin joku johto menee telttoihin sisään.

 

[Deleted member 266]

Filmissä seikkailee AMOS PT1, joka Pv:ien XA-alustalla tekemien testien jälkeen myytiin Ruotsiin FMV:lle ja josta norjalaismalliselle CV90-alustalle asennettuna tuli heidän SSG120-projektissaan ("SplitterSkyddad Granatkastare") tuli "GrkPbv CV90120". Ammuntapaikka näkyy olevan Markstridskolan Kvarn, jossa on erillinen katsomolla varustettu STRIX-ampumakenttä. Maalit lämmitetään hakupään speksin mukaisiksi, mitä joku voisi kutsua jopa huijaukseksi. Ss-ammuntojen vaatimaton maalivaikutus selittyy sillä, että varomääräysten takia ammukset ovat rikkitäytteisiä JVA1557-kuoria, eivät siis räjähtäviä.

 

[Einomies1]

Tuossa uusi ja kompakti lavetti ja kuljetusväline 120mm heittimelle:

Ajoneuvossa 22 laukausta ja peräkärryssä 52 laukausta= 74 laakia ja kulkee maasturi-kärry yhdistelmällä!
TJ-tietokone härpättimineen (paikannin, laskin ym.) kulkee mukana ja putki vastimineen liikkuu lavetille hydrauliikan avulla. Olisiko tuo kova paketti uuteen, liikkuvaan taistelutapaan meillä?
Tuskin maksaa maltaita...

 

[Raveni]

Tämä on varmasti hintavampi mutta myöskin hyvä vaihtoehto:

 

[SJ]

Tuossa uusi ja kompakti lavetti ja kuljetusväline 120mm heittimelle:

Ajoneuvossa 22 laukausta ja peräkärryssä 52 laukausta= 74 laakia ja kulkee maasturi-kärry yhdistelmällä!
TJ-tietokone härpättimineen (paikannin, laskin ym.) kulkee mukana ja putki vastimineen liikkuu lavetille hydrauliikan avulla. Olisiko tuo kova paketti uuteen, liikkuvaan taistelutapaan meillä?
Tuskin maksaa maltaita...

Valmistajasta päätellen tuon pitäisi mahtua jonkinlaiseen lentovehkeeseen, eikä sillä ole oikeastaan muuta pointtia, kunhan se kelpaa terrorisminvastaiseen sodankäyntiin. Meillä on heittimiä jo valmiiksi, meillä on myös tekoja ja maastokuorma-autoja joillekin joukoille jo valmiiksi, ja loput joukot käyttävät siviilistä otettavia kuorma-autoja, pakuja sekä traktoreita noiden kuljettamiseen. Eli miksi maksaa tuollaisesta hirvittävän kalliiksi tehdystä systeemistä, kun meillä pärjättäisiin sillä, että hankitaan ne paikannusjärjestelmät olemassa oleviin heittimiin. Tai jos on rahaa mitä törsätä, niin hankitaan jotakin sirpalesuojattua.

 

[ctg]

By integrating many small sensors into light mortar systems, Picatinny engineers are developing a technology for use on all U.S. military mortar systems to give Soldiers faster, more accurate mortar fire.

The Weaponized Universal Lightweight Fire-Control, known as WULF, couples many small sensors together to create a robust, lightweight pointing device that will increase mortar fire.

An average gun crew is expected to have the 81mm system aimed on target from a dismantled state in four minutes 30 seconds. With WULF, the setup time for the 81mm mortar systems is cut to one minute. The time between shots is reduced from 20 seconds to one or two seconds, increasing the repeatability of shots.

Fire control involves a computer, a pointing device, and gunner’s display to assist in aiming the weapon system.

http://armytechnology.armylive.dodl...y-engineers-use-advanced-sensor-technologies/

 

[Mustaruuti]

Luin tuota AMOS-ketjua ja esille tuli, että yksi sen eduista suhteessa vedettävään on pidempi kantama. Siinä on pidempi piippu ja sen mahdollistaa lataus peräpäästä.

Ja tosiaan, näyttäisi, että AMOS kantama on n. 50% enemmän kuin perinteisellä.

Nyt sitten ihan tällainen yksinkertaisen ajattelijan kysymys: eikö myös vedettävä 120 voisi olla varustettu metrin pidemmällä putkella? Kranaatinheittimen varustukseen voisi sitten liittää latausta varten huipputeknisen lisävarusteen TST-PORRASJAKKARA-1M-ALUMIINI/VANERI-MUSTA.

81-millisiin ei varmaan tarvetta, kun keveys tärkeämpää ja tarvittu kantama lyhyempi.