Kranaatinheittimistö

Luin tuota AMOS-ketjua ja esille tuli, että yksi sen eduista suhteessa vedettävään on pidempi kantama. Siinä on pidempi piippu ja sen mahdollistaa lataus peräpäästä.

Ja tosiaan, näyttäisi, että AMOS kantama on n. 50% enemmän kuin perinteisellä.

Nyt sitten ihan tällainen yksinkertaisen ajattelijan kysymys: eikö myös vedettävä 120 voisi olla varustettu metrin pidemmällä putkella? Kranaatinheittimen varustukseen voisi sitten liittää latausta varten huipputeknisen lisävarusteen TST-PORRASJAKKARA-1M-ALUMIINI/VANERI-MUSTA.

81-millisiin ei varmaan tarvetta, kun keveys tärkeämpää ja tarvittu kantama lyhyempi.

Kai se voisi jossain määrin toimia, tosin tulinopeuden kustannuksella. Jos se ei laskis alle 8-10 laukausta minuutissa, voisi olla ihan ok. En sit osaa sanoa miten hyvin se oikeasti toimis. Melkein samalla vaivalla ja jakkaralla sinne nostais sen 40 kiloisen 160mm morkulan (köh! samalla vaivalla 12kg vs 40kg).
 
Kai se voisi jossain määrin toimia, tosin tulinopeuden kustannuksella. Jos se ei laskis alle 8-10 laukausta minuutissa, voisi olla ihan ok. En sit osaa sanoa miten hyvin se oikeasti toimis. Melkein samalla vaivalla ja jakkaralla sinne nostais sen 40 kiloisen 160mm morkulan (köh! samalla vaivalla 12kg vs 40kg).

Joo, tulinopeus voisi himpun laskea, mutta ei varmaan merkittävästi.

Tuota 160-millistähän on pohdittu. Olettaisin, että on taktisesti järkevämpää käyttää ennemmin 155-kenttätykkiä, joilla sitten kantomatka on kolminkertainen ja siten kykyä tukea joukkoja laajalla alueella.
 
Luin tuota AMOS-ketjua ja esille tuli, että yksi sen eduista suhteessa vedettävään on pidempi kantama. Siinä on pidempi piippu ja sen mahdollistaa lataus peräpäästä.

Ja tosiaan, näyttäisi, että AMOS kantama on n. 50% enemmän kuin perinteisellä.

Nyt sitten ihan tällainen yksinkertaisen ajattelijan kysymys: eikö myös vedettävä 120 voisi olla varustettu metrin pidemmällä putkella? Kranaatinheittimen varustukseen voisi sitten liittää latausta varten huipputeknisen lisävarusteen TST-PORRASJAKKARA-1M-ALUMIINI/VANERI-MUSTA.

81-millisiin ei varmaan tarvetta, kun keveys tärkeämpää ja tarvittu kantama lyhyempi.

AMOS kantama ei ole 50 % parempi.

Kantamat
AMOS/NEMO (3 m putki) 9,8 km (lähde Patrian MERHE brosyyri)
120 KRH 92 (2m putki) 7,5 km (7,8 km) (lähde PV) ja MERHE kranaattiakin pitäisi pystyä ampumaan tavallisesta heittimesta jolloin kantama melkein 9 km.

120 mm vedettävää heitintä (2m putki) ei voi enää pidentää ilman että tulitoiminta kärsisi. 120 KRH 92 varusteisiin kuuluu jo TST-PORRASJAKKARA-ALUMIINI.
 
AMOS kantama ei ole 50 % parempi.

Kantamat
AMOS/NEMO (3 m putki) 9,8 km (lähde Patrian MERHE brosyyri)
120 KRH 92 (2m putki) 7,5 km (7,8 km) (lähde PV) ja MERHE kranaattiakin pitäisi pystyä ampumaan tavallisesta heittimesta jolloin kantama melkein 9 km.

120 mm vedettävää heitintä (2m putki) ei voi enää pidentää ilman että tulitoiminta kärsisi. 120 KRH 92 varusteisiin kuuluu jo TST-PORRASJAKKARA-ALUMIINI.

OK. No se on hyvä, että TST-JAKKARA oli jo käytössä :)
 
OK. No se on hyvä, että TST-JAKKARA oli jo käytössä :)

(Röllivaroitus)
Kaiken uhallakin: entä jos putkea jatkettaisiin vähän ja kehitettäisiin putkelle kiipeämiseen TST-LISÄPORRASJAKKARA-ALUMIINI.

Takaisin ruotuun. Noilla torniheittimillä ulottuvuus on hiukan pidempi. Hintakin on toki suolainen. Ihanan kallista.
 
AMOS kantama ei ole 50 % parempi.

Kantamat
AMOS/NEMO (3 m putki) 9,8 km (lähde Patrian MERHE brosyyri)
120 KRH 92 (2m putki) 7,5 km (7,8 km) (lähde PV) ja MERHE kranaattiakin pitäisi pystyä ampumaan tavallisesta heittimesta jolloin kantama melkein 9 km.

120 mm vedettävää heitintä (2m putki) ei voi enää pidentää ilman että tulitoiminta kärsisi. 120 KRH 92 varusteisiin kuuluu jo TST-PORRASJAKKARA-ALUMIINI.

Olettaen että kantamat ovat oikein (9,8 km vs 7,5 km), niin Elon laskuopin mukaan ympyrän ala on 2*pii*r, jolloin perusheitin kykenee tuliasemasta X vaikuttamaan noin 47 km2 alueelle ja AMOS noin 61 km2 alueelle. Eli siinä mielessä pienikin kantaman lisäys on toki oikein tervetullut.
 
OT: Jep. Jos asetutaan asemiin - ja asemiin asettumista on syytä harkita tarkkaan, kun sitä epäsuoraa tosiaan piisaa, prikaatissa orgaanisena mm. raketinheitinpatteristo - niin ohjesääntökin sanoo että vähintään 100 metriä metsän sisään. Siis vähintään.

Itse palvelin KRH -komppaniassa. Yhdellä viimeisistä leireistä, meillä oli kolmen päivän "liikkuvuuskokeilu". Käytännössä olimme koko kolmen vuorokauden ajan liikkessä Bandvagn:eillä ympäri harjoitusaluetta. Radion kautta tuli käsky mihin ajaa ja mihin ampua. Ajettiin asemiin ja ammuskeltiin kovilla isku ja taas heittimet mukaan ja liikkeelle. Saavuimme seuraavaan paikkaan, johon jonkunmoinen kaivuri oli tehnyt valmiiksi tuliasemat. Nukuimme bankuissa sen mitä siinä pystyi. Ainoastaan kuskeja vaihdettiin hyvin nukkuneisiin turvallisuussyistä. Sen verran harjoitusta oli helpotettu ja tehty turvalliseksi, että ammukset olivat tuliasemassa odottamassa, niitä ei kuljetettu mukana. Ruokailujen ajaksi komppania pysähtyi ja porukka pystyi jalottelemaan ja käymään paskalla.

Käytännössä kahden vuorokauden kohdalla porukka oli sen verran tokkurassa, että hätinä komppania sai heittimiään pystyyn ja suunnattua samaan suuntaan. Jälkeenpäin meille näytettiin käyriä tulenavausnopeudesta ja osumatarkkuudesta. Ei niissä hurraamista ollut.

Tuon harjoituksen jälkeen itselleni iskostui mieleen, että jos vihollisosasto on motorisoitu, niin sitä vastaan pitäisi olla myös motorisoitua epäsuoraa.

Tuossa harjoituksessa, KRH -komppanialta yksinkertaisesti vaan loppui kunto ja toimintakyky laski sille tasolle, että vaikea kuvitella, että siitä olisi ollut enää merkittävää hyötyä.

Jonkinmoisia AMOS ja NEMO systeemit jotka suunnataan automaattisesti olisivat mielestäni toimiva ratkaisu. Ja JV joukkueisiin CG:t. Joita voi käyttää moneen tarkoitukseen ja kaikki joukkueessa voivat tarvittaessa JG:llä tussauttaa. En oikein jaksa uskoa siihenkään, että joku erillinen PST tai heitin "partio" on toimivaa taktiikkaa nykypäivänä.

Johannes
 
Luin hiljan yhden tutkimuksen, jonka mukaan AMOS-komppania on liikkuvampi ja paremmin suojattu, kuin vedettävillä heittimillä kulkeva KRHK, mutta vedettävä on tulivoimaisempi, vaikka täällähän asia onkin ollut jo tiedossa. Nytpähän asiaa sit ihan tutkittu.
 
Luin hiljan yhden tutkimuksen, jonka mukaan AMOS-komppania on liikkuvampi ja paremmin suojattu, kuin vedettävillä heittimillä kulkeva KRHK, mutta vedettävä on tulivoimaisempi, vaikka täällähän asia onkin ollut jo tiedossa. Nytpähän asiaa sit ihan tutkittu.

En usko.

Oma esimerkkini yllä. Väitän, että viikon tohinan jälkeen AMOS/NEMO ampuu edelleen samaan tahtiin ja yhtä tarkasti, mutta se vedettävä heitinkomppania ammuskelee mihin ja milloin sattuu.

Johannes
 
Sen verran harjoitusta oli helpotettu ja tehty turvalliseksi, että ammukset olivat tuliasemassa odottamassa, niitä ei kuljetettu mukana. Ruokailujen ajaksi komppania pysähtyi ja porukka pystyi jalottelemaan ja käymään paskalla.
Nykyaikana pyritäänkin siihen että asemassa saavutaan "valmiiseen pöytään", eli kaikki A-tarvikkeesta lähtien on valmiina ja mikään muu ei liiku kuin X-tuliannosta per heitin, heitin ja miehet.. Majoituskin on omassa asemassa.

Nopeaa siirtymistä, erittäin hyvällä valmistelulla.. Valitettavasti tämä ei tosin onnistu edes kevyillä heittimillä jos käytössä on polkupyörät...:(
 
Luin hiljan yhden tutkimuksen, jonka mukaan AMOS-komppania on liikkuvampi ja paremmin suojattu, kuin vedettävillä heittimillä kulkeva KRHK, mutta vedettävä on tulivoimaisempi, vaikka täällähän asia onkin ollut jo tiedossa. Nytpähän asiaa sit ihan tutkittu.

Paljonkos niitä Amos:eja oli siinä komppaniassa? Meinaan, että ajoneuvoja on hankittu kokonaista 18 kappaletta ja taitavat mennä yhdelle tai kahdelle prikaatille (koska kolmannella on teka heittimet), niitä ei siis riitä montaa per pataljoona. Ja kun putkien määrä on mitä on, niin onko se sitten ihme, jos tulivoima on heikompi?

Mutta kuten Johannes kertoi, niin heittimissä on eroja miehistön jaksamisella. Etenkin jos Amos miehistöjä on kahta vuoroa varten.
 
En usko.

Oma esimerkkini yllä. Väitän, että viikon tohinan jälkeen AMOS/NEMO ampuu edelleen samaan tahtiin ja yhtä tarkasti, mutta se vedettävä heitinkomppania ammuskelee mihin ja milloin sattuu.

Johannes

Jos sitä AMOS-komppaniaa on siinä vaiheessa enää jäljellä. Kaikki vaunut ei voi ampua koko ajan tukka putkella tulivalmisteluja lukuun ottamatta vaan jonkun pitää olla lataamassa kranaatteja. Jos yksikin vaunu tuhoutuu tai menee korjaamolle niin tulivoima laskee roimasti. Entäpä, jos KRHK on ratkaiseva elementti ja vedettävä tuhoaa kaiken, mutta AMOSet kutittelee, koska liian vähän putkia ja viikon jälkeen vedettävät on lepäämässä ja AMOS isänmaassa lepäämässä.

Edit: 3 vaunua
 
K
Jos sitä AMOS-komppaniaa on siinä vaiheessa enää jäljellä. Kaikki vaunut ei voi ampua koko ajan tukka putkella tulivalmisteluja lukuun ottamatta vaan jonkun pitää olla lataamassa kranaatteja. Jos yksikin vaunu tuhoutuu tai menee korjaamolle niin tulivoima laskee roimasti. Entäpä, jos KRHK on ratkaiseva elementti ja vedettävä tuhoaa kaiken, mutta AMOSet kutittelee, koska liian vähän putkia ja viikon jälkeen vedettävät on lepäämässä ja AMOS isänmaassa lepäämässä.

Edit: 3 vaunua

Onko sitä KRHK:aa viikon jälkeen olemassa? Tuhottu/korjattava AMOS on ilman muuta vaikeasti korvattavissa, miten on "tavallisten" putkien ja ennen kaikkea äijien suhteen jos tulee tappioita? Miten tavalliset heittimet kestävät vastamurkulaa?

Maallikon näkökulmasta kahdella silmällä näkee paremmin kuin yhdellä. Jos AMOS/NEMOja on enemmän, niin ei nyt sentään heitetä kaivoon niitä perinteisiä putkia, nehän ovat käyttökelpoisia ja toimivia värkkejä. Murkulaa pitää vain olla riittävän paljon. Tosuttelijan hartaana toiveena on saada mahdollisimman tarkkaa ja kovaa epäreilua tulta avuksi silloin kun keltsit puskevat iholle.

Muuten olen sitä mieltä, että 500 000:ssa on 270 000 tarpeellista komponenttia enemmän kuin 230 000:ssa.
 
Itse palvelin KRH -komppaniassa. Yhdellä viimeisistä leireistä, meillä oli kolmen päivän "liikkuvuuskokeilu". Käytännössä olimme koko kolmen vuorokauden ajan liikkessä Bandvagn:eillä ympäri harjoitusaluetta. Radion kautta tuli käsky mihin ajaa ja mihin ampua. Ajettiin asemiin ja ammuskeltiin kovilla isku ja taas heittimet mukaan ja liikkeelle. Saavuimme seuraavaan paikkaan, johon jonkunmoinen kaivuri oli tehnyt valmiiksi tuliasemat. Nukuimme bankuissa sen mitä siinä pystyi. Ainoastaan kuskeja vaihdettiin hyvin nukkuneisiin turvallisuussyistä. Sen verran harjoitusta oli helpotettu ja tehty turvalliseksi, että ammukset olivat tuliasemassa odottamassa, niitä ei kuljetettu mukana. Ruokailujen ajaksi komppania pysähtyi ja porukka pystyi jalottelemaan ja käymään paskalla.

Käytännössä kahden vuorokauden kohdalla porukka oli sen verran tokkurassa, että hätinä komppania sai heittimiään pystyyn ja suunnattua samaan suuntaan. Jälkeenpäin meille näytettiin käyriä tulenavausnopeudesta ja osumatarkkuudesta. Ei niissä hurraamista ollut.

Tuon harjoituksen jälkeen itselleni iskostui mieleen, että jos vihollisosasto on motorisoitu, niin sitä vastaan pitäisi olla myös motorisoitua epäsuoraa.

Tuossa harjoituksessa, KRH -komppanialta yksinkertaisesti vaan loppui kunto ja toimintakyky laski sille tasolle, että vaikea kuvitella, että siitä olisi ollut enää merkittävää hyötyä.

Jonkinmoisia AMOS ja NEMO systeemit jotka suunnataan automaattisesti olisivat mielestäni toimiva ratkaisu. Ja JV joukkueisiin CG:t. Joita voi käyttää moneen tarkoitukseen ja kaikki joukkueessa voivat tarvittaessa JG:llä tussauttaa. En oikein jaksa uskoa siihenkään, että joku erillinen PST tai heitin "partio" on toimivaa taktiikkaa nykypäivänä.

Johannes
Saman voi varmasti yleistää vedettävän tykistön puolelle.

Tämä kokemuksesi oli kuitenkin täysin vailla vihollistoimintaa ja tappioita. Jo valmiiksi loppuunajetun KRHK:n niskaan kun ammutaan tykistön tai RAKHn isku, niin taistelukyky lienee käytännössä nolla.

Motorisoidun kaluston lisäksi apua saataisiin lukumäärästä, jota ei enää ole.
 
Kokeiluharjoituksia, jollaisesta Johannes kertoi, on järjestetty ainakin 70-luvulta lähtien. Tulokset olivat useinmiten juuri sellaisia, kuten Johannes kuvasi. Niitä
ei kuitenkaan saa ylitulkita. Harjoitusjoukko oli vielä itsekin koulutettavana ja väsyneenä puutteellinen osaaminen aiheuttaa tietenkin virheiden kasautumista.
Varusmiesten suorituksia arvioitaessa on myös huomioitava, että kaikkien motivaatio ei ole Talvisodan tasoa. Jokaiselle tuttu esimerkki on intin Cooperin koe:
nuorten miesten kunto ei ole niin huono, kuin tuloksista voisi päätellä.

Klassinen esimerkki yksilön suorituskyvystä on Clauzewitzin kolme tasoa: 1. äärimmäinen ponnistus 2. äärimmäinen ponnistus poikeustilanteessa rauhan oloissa;
esim. hyökkääjä murtautuu maalintekoon jalkapallo-ottelun lisäajan viime minuutilla ja 3. äärimmäinen ponnistus sodassa, jossa on kuolemanvaara. Sotakokemuk-
set osoittivat tämän todeksi, esim Summassa ennen suurhyökkäystä.
 
Tää menee nyt aika vahvasti sotilaspsykologian puolelle. Sanotaanko, että kyllähän viime sodista selvittiin eikä siellä ollut telahaupitseja tai AMOSia. Miten kuvittelette, että jalkaväki voi taistella tuolla logiikalla? Sille tulee epistä niskaan ja vihollinen kurkkuun, mutta silti sen on kyettävä taistelemaan. Moottorisoidaan jalkaväki tai 3D-tulostimella tehdään robottisotilaita. Tai ylipäätään kaikki joukot ja aselajit.
 
Viime sodissa sitä ja tätä... Niistä viime sodista on kulunut jo tovi ja tekniikka ja taktiikka kehittyy... Ikävä tosia asia on että viime sodissa siellä kentällä oli 700000 sotilasta. Nyt on tavoitteena saada se 230000 äijää sinne. Viime sodissa puolustettiin koko maata kirjaimellisesti, saksan hoitaessa pohjoinen kun ei suomen voimat olisi sinne riittäneet. Nytkin puolustetaan koko maata... Se tarkoittaa että sen pienemmän poppoon on pystyttävä samaan kuin melkein kolmekertaa suuremman. Jos nyt halutaan -40 lukuun verrata. Se on toki mahdollista mutta vaatii liikkuvuutta, tilannetietoa, todella hyvää johtamista, sekä aivan oman luokan tulivoimaa. Käsi ylös jos joku on sitä mieltä että meillä on nuo osa-alueet kunnossa? Edes yksikin noista? Ei, ei ole. Onko rahaa laittaa? No ei ole. Tuleeko sitä rahaa? No ei ole tulossa.

Mitä kranaatinheittimiin tulee niin niiden olemassa olo, teho sekä selviytymiskyky on avainasemassa. Amos ja nemo ovat yksi ratkaisu hommaan kunhan niitä on riittävästi tai sitten on vanhoista saatava enemmän irti. Nopeampaa liikettä, tulenavausta ja poistumista. Tarkempaa tulta. Miten ei harmainta aavistusta ja jos mietitään niin tuollainen heitin sitoo enemmän porukkaa kuin nemo tai amos niin se taistelevista joukoista pois.
 
Koska nykyinen armeijamme koko on pieni niin kysyn.
Minkälaiset tulivoima ero syntyy jos verrataan sitä, että laitetaan koko KRH komppania (sama väki määrä) taistelemaan Amos ja Nemo vaunuilla.
Mikä on putkimäärä ero? Onko huollossa eroa? Mitä muita käytännön eroja on?
 
Viime sodissa sitä ja tätä... Niistä viime sodista on kulunut jo tovi ja tekniikka ja taktiikka kehittyy... Ikävä tosia asia on että viime sodissa siellä kentällä oli 700000 sotilasta. Nyt on tavoitteena saada se 230000 äijää sinne. Viime sodissa puolustettiin koko maata kirjaimellisesti, saksan hoitaessa pohjoinen kun ei suomen voimat olisi sinne riittäneet. Nytkin puolustetaan koko maata... Se tarkoittaa että sen pienemmän poppoon on pystyttävä samaan kuin melkein kolmekertaa suuremman. Jos nyt halutaan -40 lukuun verrata. Se on toki mahdollista mutta vaatii liikkuvuutta, tilannetietoa, todella hyvää johtamista, sekä aivan oman luokan tulivoimaa. Käsi ylös jos joku on sitä mieltä että meillä on nuo osa-alueet kunnossa? Edes yksikin noista? Ei, ei ole. Onko rahaa laittaa? No ei ole. Tuleeko sitä rahaa? No ei ole tulossa.

Mitä kranaatinheittimiin tulee niin niiden olemassa olo, teho sekä selviytymiskyky on avainasemassa. Amos ja nemo ovat yksi ratkaisu hommaan kunhan niitä on riittävästi tai sitten on vanhoista saatava enemmän irti. Nopeampaa liikettä, tulenavausta ja poistumista. Tarkempaa tulta. Miten ei harmainta aavistusta ja jos mietitään niin tuollainen heitin sitoo enemmän porukkaa kuin nemo tai amos niin se taistelevista joukoista pois.

Niin, mutta onko ihmisten psyyke muuttunut? En nyt puhunutkaan tekniikasta vaan henkisestä jaksamisesta.
 
Viime sodissa sitä ja tätä... Niistä viime sodista on kulunut jo tovi ja tekniikka ja taktiikka kehittyy... Ikävä tosia asia on että viime sodissa siellä kentällä oli 700000 sotilasta. Nyt on tavoitteena saada se 230000 äijää sinne. Viime sodissa puolustettiin koko maata kirjaimellisesti, saksan hoitaessa pohjoinen kun ei suomen voimat olisi sinne riittäneet. Nytkin puolustetaan koko maata... Se tarkoittaa että sen pienemmän poppoon on pystyttävä samaan kuin melkein kolmekertaa suuremman. Jos nyt halutaan -40 lukuun verrata. Se on toki mahdollista mutta vaatii liikkuvuutta, tilannetietoa, todella hyvää johtamista, sekä aivan oman luokan tulivoimaa. Käsi ylös jos joku on sitä mieltä että meillä on nuo osa-alueet kunnossa? Edes yksikin noista? Ei, ei ole. Onko rahaa laittaa? No ei ole. Tuleeko sitä rahaa? No ei ole tulossa.

Mitä kranaatinheittimiin tulee niin niiden olemassa olo, teho sekä selviytymiskyky on avainasemassa. Amos ja nemo ovat yksi ratkaisu hommaan kunhan niitä on riittävästi tai sitten on vanhoista saatava enemmän irti. Nopeampaa liikettä, tulenavausta ja poistumista. Tarkempaa tulta. Miten ei harmainta aavistusta ja jos mietitään niin tuollainen heitin sitoo enemmän porukkaa kuin nemo tai amos niin se taistelevista joukoista pois.

Heittimille järjestyy tarvittaessa vaikka pari miehistöä. Miehiä meillä riittää. Armeijan kutistaminen on ollut silkkaan tyhmyyteen pohjaava ideologinen ratkaisu. Osa Suomea viimeiset 20 vuotta riivannutta lyhytnäköisyyden ja historiattomuuden aikaa.

Perinteiset heittimet, murkulat ja tarvittavat viesivälineet ovat halpaa kuin saippua, kunhan ne hankitaan syvän rauhan aikana. Kulkupelit löytyvät tarvittaessa siviilistä. Tällaisen kaluston varastointi ei maksa juuri mitään eikä miehistön kouluttaminen syö juurikaan kalustoa tai aiheuta ylläpitokuluja.
 
Back
Top