Kranaatinheittimistö

Niin, mutta onko ihmisten psyyke muuttunut? En nyt puhunutkaan tekniikasta vaan henkisestä jaksamisesta.
Siihen ei oikein mittaria löydy... Sen näkee vasta sitten kun se paikka tulee että miten nyky suomalainen pärjää... Toisaalta sota on muuttunut hektisemmäksi ja toisaalta et ole missään turvassa. Se rasittaa korvien väliä aikatavalla kun olet alituiseen maalitauluna.
 
Heittimille järjestyy tarvittaessa vaikka pari miehistöä. Miehiä meillä riittää. Armeijan kutistaminen on ollut silkkaan tyhmyyteen pohjaava ideologinen ratkaisu. Osa Suomea viimeiset 20 vuotta riivannutta lyhytnäköisyyden ja historiattomuuden aikaa.

Perinteiset heittimet, murkulat ja tarvittavat viesivälineet ovat halpaa kuin saippua, kunhan ne hankitaan syvän rauhan aikana. Kulkupelit löytyvät tarvittaessa siviilistä. Tällaisen kaluston varastointi ei maksa juuri mitään eikä miehistön kouluttaminen syö juurikaan kalustoa tai aiheuta ylläpitokuluja.
parimiehistöä olisi varmasti tervetullutta koska väsynyt heitinmies on turvallisuus riski myös omille joukoille ja toiminnalle. Se vain lisää tukijoukkojen määrää entisestään. Ongelmaa ei ole jos myös niitä +35vuotiaita kelpuutetaan muuksikin kuin siltavahdeiksi. Populaahan suomessa on enemmän kuin koskaan eli siitä se ei jää kiinni. Tosin siviilissäkin tarvitaan ihmisiä enemmän kuin ennen.
 
Eikö väsynyt huollon kuski, lentäjä, sinkomies, komppanian päällikkö tai tutkaoperaattori ole vaarallinen? Ei me kaikkiin hommiin voida laittaa kaksoismiehitystä. Korvataan sitten reservistä kun mies tippuu rivistä, jos korvataan. Kannattaa lukea Komppania pienoisyhteiskuntana ja miettiä niitä lukuja.
 
Eikö väsynyt huollon kuski, lentäjä, sinkomies, komppanian päällikkö tai tutkaoperaattori ole vaarallinen? Ei me kaikkiin hommiin voida laittaa kaksoismiehitystä. Korvataan sitten reservistä kun mies tippuu rivistä, jos korvataan. Kannattaa lukea Komppania pienoisyhteiskuntana ja miettiä niitä lukuja.
Ei tietenkään ole mutta lähinnä tarkoitin että missä se riski aiheuttaa eniten vahinkoa... Jos se heittimen suuntaaja tekee virheen ja se satsi tippuu omaan ryhmitykseen eikä vihollisen niin se sattuu. Sama se on lentäjillä... Sadanmiljoonan kone jos tulee tantereeseen lentäjän virheen takia kun tämä ei ole nukkunut niin... Jos se rynnäkkökiväärillä varustettu vartio mies ampuu aaveita niin se ei vahinkona ole ihan yhtä suuri.

edit: Sota ylipäätään on sellaista että siinä täytyisi joukkoja kierrättää tiuhaan että taisteluteho säilyy...
 
Viimeksi muokattu:
Tätä varten on koulutus, jotta tommoset yksinkertaiset suoritteet pystyy tekemään vaikka unissaan. AHJO laskee arvot ja loput on mekaanista suorittamista.
 
Hyvä jos homma on oikeasti hoidossa.
 
Kyllähän se on sanottu avoimesti että isoa reserviä käytetään rotaatiomaisesti ja joissakin järjestelmissä jopa useita miehistöjä.
Itse sota vain kestänee viikkoja tai kuukausia joten suuri osa kokee sen paikallisjoukkojen koulutuskeskuksissa.
 
Perinteiset heittimet, murkulat ja tarvittavat viesivälineet ovat halpaa kuin saippua, kunhan ne hankitaan syvän rauhan aikana. Kulkupelit löytyvät tarvittaessa siviilistä. Tällaisen kaluston varastointi ei maksa juuri mitään eikä miehistön kouluttaminen syö juurikaan kalustoa tai aiheuta ylläpitokuluja.

Näin luulisi asian olevan!
Todellisuudessa kuitenkin jo 25 v sitten alettiin maavoimien varauksista listimään jv-prikaateja. Ei auttanut, vaikka yritettiin argumentoida juuri kuten JOKO, että
eivät joukot siellä Sl:n tietokoneissa paljon maksa ja iso osa kalustosta tulee siviilistä ressujen tavoin. Kalustoa voisi mahdollisesti pahana päivänä saada lisääkin,
mutta kerran purettua joukkoa materiaaleineen ei enää uudelleen pystytetä. Tämä johtuu tietysti siitä, että tilalle on ostettava niin kallista uutta kalustoa.

Silloin kyse oli joukoista, joiden jv aseet olivat ns. pitkiä kivääreitä (vm 1891). Pahat kielet nimesivät ne Prikaati 91:ksi, kun silloinen kovin kärki oli Prikaati 90.
Jv-pataljoonilla tosin oli niissäkin paremmat pelit. Päättäjiä vaan rupesi hirvittämään, kun aina enemmän ja enemmän II MS kalustoa meni poistoon. Siis massa-
vanheneminen 25 v sitten. Ratkaisuna oli sitten maavoimien radikaali pienentäminen. Ja päätös tehtiin PV:ssä ajan tavan mukaan siitä enempää tiedottelematta.

Maavoimat ei vaan ole pärjännyt resurssikilpailussa. Kaikesta ei voi syyttää poliitikkoja kyllä sotilaat itse saavat vaikuttaa, miten potti jaetaan.
 
Näin luulisi asian olevan!
Todellisuudessa kuitenkin jo 25 v sitten alettiin maavoimien varauksista listimään jv-prikaateja. Ei auttanut, vaikka yritettiin argumentoida juuri kuten JOKO, että
eivät joukot siellä Sl:n tietokoneissa paljon maksa ja iso osa kalustosta tulee siviilistä ressujen tavoin. Kalustoa voisi mahdollisesti pahana päivänä saada lisääkin,
mutta kerran purettua joukkoa materiaaleineen ei enää uudelleen pystytetä. Tämä johtuu tietysti siitä, että tilalle on ostettava niin kallista uutta kalustoa.

Silloin kyse oli joukoista, joiden jv aseet olivat ns. pitkiä kivääreitä (vm 1891). Pahat kielet nimesivät ne Prikaati 91:ksi, kun silloinen kovin kärki oli Prikaati 90.
Jv-pataljoonilla tosin oli niissäkin paremmat pelit. Päättäjiä vaan rupesi hirvittämään, kun aina enemmän ja enemmän II MS kalustoa meni poistoon. Siis massa-
vanheneminen 25 v sitten. Ratkaisuna oli sitten maavoimien radikaali pienentäminen. Ja päätös tehtiin PV:ssä ajan tavan mukaan siitä enempää tiedottelematta.

Maavoimat ei vaan ole pärjännyt resurssikilpailussa. Kaikesta ei voi syyttää poliitikkoja kyllä sotilaat itse saavat vaikuttaa, miten potti jaetaan.


No järjestelmä kyllä mahdollistaa nopeasti joukkojen luonnin, nämä voidaan perustaa paperille, hankkia varusteet ja harjoittaa kertauksissa, kyse on vain rahasta.
Jos kyseessä ei ole uusi joukkotyyppi se tulee ulos ihan samasta joukkotuotannon reservistä.

Kulloisistakin joukkotyypeistä voikin sitten vääntää maailman tappiin, itse kaipaan lisää kevyen jalkaväen eli oikeiden jääkärien luontia.

Pasit ottaisin pois alueellisilta, tilalle kevyesti panssaroitua maastoautoa, tekaa ja mönkijää, oikeita jääkäripataljoonia.



Pasit ja ällitällit siirretään operatiivisiin moottoroiduiksi taisteluosastoiksi mekanisoitujen tueksi.

Kalustoa saadaan riittämään esimerkiksi siirtymällä 12 putkiseen patteristoon, tulen teho pitäisi säilyä samana parantuneen tilannekuvan ansiosta, plussana logistiikan vapautuminen.
 
Itse palvelin KRH -komppaniassa. Yhdellä viimeisistä leireistä, meillä oli kolmen päivän "liikkuvuuskokeilu". Käytännössä olimme koko kolmen vuorokauden ajan liikkessä Bandvagn:eillä ympäri harjoitusaluetta. Radion kautta tuli käsky mihin ajaa ja mihin ampua. Ajettiin asemiin ja ammuskeltiin kovilla isku ja taas heittimet mukaan ja liikkeelle. Saavuimme seuraavaan paikkaan, johon jonkunmoinen kaivuri oli tehnyt valmiiksi tuliasemat. Nukuimme bankuissa sen mitä siinä pystyi. Ainoastaan kuskeja vaihdettiin hyvin nukkuneisiin turvallisuussyistä. Sen verran harjoitusta oli helpotettu ja tehty turvalliseksi, että ammukset olivat tuliasemassa odottamassa, niitä ei kuljetettu mukana. Ruokailujen ajaksi komppania pysähtyi ja porukka pystyi jalottelemaan ja käymään paskalla.

Käytännössä kahden vuorokauden kohdalla porukka oli sen verran tokkurassa, että hätinä komppania sai heittimiään pystyyn ja suunnattua samaan suuntaan. Jälkeenpäin meille näytettiin käyriä tulenavausnopeudesta ja osumatarkkuudesta. Ei niissä hurraamista ollut.

Tuon harjoituksen jälkeen itselleni iskostui mieleen, että jos vihollisosasto on motorisoitu, niin sitä vastaan pitäisi olla myös motorisoitua epäsuoraa.

Tuossa harjoituksessa, KRH -komppanialta yksinkertaisesti vaan loppui kunto ja toimintakyky laski sille tasolle, että vaikea kuvitella, että siitä olisi ollut enää merkittävää hyötyä.

Jonkinmoisia AMOS ja NEMO systeemit jotka suunnataan automaattisesti olisivat mielestäni toimiva ratkaisu. Ja JV joukkueisiin CG:t. Joita voi käyttää moneen tarkoitukseen ja kaikki joukkueessa voivat tarvittaessa JG:llä tussauttaa. En oikein jaksa uskoa siihenkään, että joku erillinen PST tai heitin "partio" on toimivaa taktiikkaa nykypäivänä.

Johannes


Pitää muistaa että kyllä niillä vastapuolenkin kavereilta loppuu jossain vaiheessa kunto.
 
Siihen ei oikein mittaria löydy... Sen näkee vasta sitten kun se paikka tulee että miten nyky suomalainen pärjää... Toisaalta sota on muuttunut hektisemmäksi ja toisaalta et ole missään turvassa. Se rasittaa korvien väliä aikatavalla kun olet alituiseen maalitauluna.

Kyllä olen sitä mieltä, että vaikka nykynuorisoa moititaan vaikka miksi kermaperseiksi, niin kun tulee tosi tilanne, kuolemanvaara, joka jatkuu ja jatkuu ja vaihtoehtoja ei ole, kermaperseestäkin voi jollakin aikavälillä kuoriutua tappaja. Ihminen muuttuu äärioloissa..poistaa tunne-elämän, kun kokee sen vain olevan rasite.
Ne posttraumaattiset (vaimitäneoli) kärsitään sitten rauhan saapuessa.
 
järjestelmä kyllä mahdollistaa nopeasti joukkojen luonnin, nämä voidaan perustaa paperille, hankkia varusteet ja harjoittaa kertauksissa, kyse on vain rahasta.

Tämä on toiveajattelua; rahaa ei ole eikä sitä ole tulossa ainakaan maavoimille.
Kerran purettu joukko myös pysyy poissa. Hankittavan materiaalin määrä on niin suuri ja hinta kallis, ettei siihen ole mahdollisuuksia nykyisellä rahoitustasolla.
Tilanteen vielä kiristyessä ei tavaraa, ainakaan aseita ole lainkaan saatavissa, kuten kävi 1939. Useimmilla ressuilla ei ole käsitystä, mitä kaikkea sa-joukolle
jaetaan.
 
Kokeiluharjoituksia, jollaisesta Johannes kertoi, on järjestetty ainakin 70-luvulta lähtien. Tulokset olivat useinmiten juuri sellaisia, kuten Johannes kuvasi. Niitä ei kuitenkaan saa ylitulkita. Harjoitusjoukko oli vielä itsekin koulutettavana ja väsyneenä puutteellinen osaaminen aiheuttaa tietenkin virheiden kasautumista.
Varusmiesten suorituksia arvioitaessa on myös huomioitava, että kaikkien motivaatio ei ole Talvisodan tasoa. Jokaiselle tuttu esimerkki on intin Cooperin koe:
nuorten miesten kunto ei ole niin huono, kuin tuloksista voisi päätellä.

Klassinen esimerkki yksilön suorituskyvystä on Clauzewitzin kolme tasoa: 1. äärimmäinen ponnistus 2. äärimmäinen ponnistus poikeustilanteessa rauhan oloissa;
esim. hyökkääjä murtautuu maalintekoon jalkapallo-ottelun lisäajan viime minuutilla ja 3. äärimmäinen ponnistus sodassa, jossa on kuolemanvaara. Sotakokemuk-
set osoittivat tämän todeksi, esim Summassa ennen suurhyökkäystä.

Itse kyllä toivoisin, että valtakunnan puolustus nojaa johonkin muuhun kuin yli-inhimillisiin ponnistuksiin. ;)

Ei muutakuin rautaa taivaalle ja paljon. Mitä kauemmas, sitä parempi. Ei kannata päästää vastapuolen pelaajaa lähietäisyydelle, jos se voidaan estää.

Johannes
 
Tämä on toiveajattelua; rahaa ei ole eikä sitä ole tulossa ainakaan maavoimille.
Kerran purettu joukko myös pysyy poissa. Hankittavan materiaalin määrä on niin suuri ja hinta kallis, ettei siihen ole mahdollisuuksia nykyisellä rahoitustasolla.
Tilanteen vielä kiristyessä ei tavaraa, ainakaan aseita ole lainkaan saatavissa, kuten kävi 1939. Useimmilla ressuilla ei ole käsitystä, mitä kaikkea sa-joukolle
jaetaan.

Mitä tarkoitat? Suurin osa varustuksesta voidaa valmistaa Suomessa massamaisesti.
 
AMOS ja NEMO on varmasti hyviä laitteita, mutta kun vedettävät heittimet on ihan soivia pelejä, niin ei varmasti ole ensimmäisenä listalla korvata niitä muilla järjestelmillä. Mikä on heitin "partio"?
 
Mitä tarkoitat? Suurin osa varustuksesta voidaa valmistaa Suomessa massamaisesti.
Mitä meillä voidaan valmistaa massamaisesti, jos tuotanto joudutaan polkaisemaan tyhjästä?

Katsokaa miten Ukraina ei saa joukkojaan varustetuksi ja jopa ystävälliseksi katsottu länsi kieltää aseiden myynnin. Ok, olemme EU;n jäsen, se saattaa auttaa, mutta tänäpäivänä tuotannon aloitus ei tapahdu missään viikossa.
Esimerkiksi vaikka valonvahvistin, tai lämpötähystin, vaikka ne kootaankin suomessa, komponentit tulevat ulkomailta ja niiden saatavuus rajoittaa valmistusta.
 
Itse kyllä toivoisin, että valtakunnan puolustus nojaa johonkin muuhun kuin yli-inhimillisiin ponnistuksiin. ;)

Ei muutakuin rautaa taivaalle ja paljon. Mitä kauemmas, sitä parempi. Ei kannata päästää vastapuolen pelaajaa lähietäisyydelle, jos se voidaan estää.

Johannes

En usko. Pienemmillään valtakunnan puolustus vaatii yli-inhimillisiä suorituksia. Jos vastapuolena on vanha tuttu. Toki erilaisia tilanneskeenarioita on,mutta enpä usko että valtakunta taistelee vieläkään mistään muusta kuin olemassaolostaan sellaisena kuin on saanut olla.
 
Kyllähän se on sanottu avoimesti että isoa reserviä käytetään rotaatiomaisesti ja joissakin järjestelmissä jopa useita miehistöjä.
Itse sota vain kestänee viikkoja tai kuukausia joten suuri osa kokee sen paikallisjoukkojen koulutuskeskuksissa.

Viikkoja tai kuukausia, niin kuin Ukrainassa... :rolleyes:
 
Mitä meillä voidaan valmistaa massamaisesti, jos tuotanto joudutaan polkaisemaan tyhjästä?

Katsokaa miten Ukraina ei saa joukkojaan varustetuksi ja jopa ystävälliseksi katsottu länsi kieltää aseiden myynnin. Ok, olemme EU;n jäsen, se saattaa auttaa, mutta tänäpäivänä tuotannon aloitus ei tapahdu missään viikossa.
Esimerkiksi vaikka valonvahvistin, tai lämpötähystin, vaikka ne kootaankin suomessa, komponentit tulevat ulkomailta ja niiden saatavuus rajoittaa valmistusta.


Henkilökohtaisia aseita, varusteita ja vaatetusta.
Myös radioita ja sensoreita riittäviä määriä varsinkin kun ei lähdetä nollasta niiden osalta.

Nyt pitäisi ostaa ohjuksia ja raketteja kaikille alustoille, niitä on hidasta nollasta ruveta tuottamaan.
 
Back
Top