Falangi
Kenraali
Kyse on merijalkaväestä, jolla ei välttämättä aina ole sitä tykistöä käytettävissä. Esim. kun tehdään maihinnousuja ja expeditionary juttuja helikoptereilla ja Ospreyllä niin heittimet kulkee siinä mukana, myös raskaat heittimet.
Kranaatinheittimistö
- Viestiketjun aloittaja Samses
- Aloitus PVM
Voi liittyä siihen, että taitavat luopua 120mm heittimestä.
Falangi
Kenraali
Jep, ovat ilmeisesti kyrpiintymässä niihin ja niitä vetäviin pikkuautoihin.
Marine Corps Is Finished With Its Long-Troubled Lightweight 120mm Mortar Systems
http://www.thedrive.com/the-war-zon...ong-troubled-lightweight-120mm-mortar-systems
Jossain toisessa ketjussa vähän epäiltiin, että meidän varusmiesten ja ressujen osaamista kehutaan ainoastaan tavan vuoksi. Siis tämä monelle tuttu väite, että varusmiehemme ja ressut kykenevät ammattisotilaita parempiin suorituksiin. No, katsokaa itse video, joka on kuvattu Itävallan ampumahiihdostakin tutun Hochfilzenin harjoitusalueella. Näköjään Bundeswehrkin harjoittelee siellä,
esiintyjinä siis ammattisotilaat. Kalustona Brandt-heittimet, joiden rakenne- ja käyttöeroista Tampella M92:een voisi ehkä @veeteetee meitä valaista. Kilpailuasetelmaahan ei enää ole.
Paikallisena yksityiskohtana meikäläiseen toimintaan verrattuna on, että suuntausvarotoimintaa ei tällä alueella tarvita sillä ammutaan päin vuorenrinnettä. Maalialueelle ei pääse eikä kantama riitä vuoren yli ampumisen. Mutta muutoin melko huolimattoman ja epäammattimaisen näköistä: kypäriä ei ole päässä lainkaan ja varsinkin ekoilla laukauksilla näkee, ettei vastinta ole kunnolla laitettu maahan. Kukaan ei näytä tarkistavan suuntausta laukauksen jälkeen. Kohdassa 2:00 asetetaan sytyttimeen aikautus valoammusta varten, jota näkyvät ampuvan runsaasti. Lähikuva kohdassa 1:10 taas näyttää että Bundeswehr kääntää panosten kidat eri suuntiin kranaatin kaulalla; tapa joka meillä on tuntematon.
esiintyjinä siis ammattisotilaat. Kalustona Brandt-heittimet, joiden rakenne- ja käyttöeroista Tampella M92:een voisi ehkä @veeteetee meitä valaista. Kilpailuasetelmaahan ei enää ole.
Paikallisena yksityiskohtana meikäläiseen toimintaan verrattuna on, että suuntausvarotoimintaa ei tällä alueella tarvita sillä ammutaan päin vuorenrinnettä. Maalialueelle ei pääse eikä kantama riitä vuoren yli ampumisen. Mutta muutoin melko huolimattoman ja epäammattimaisen näköistä: kypäriä ei ole päässä lainkaan ja varsinkin ekoilla laukauksilla näkee, ettei vastinta ole kunnolla laitettu maahan. Kukaan ei näytä tarkistavan suuntausta laukauksen jälkeen. Kohdassa 2:00 asetetaan sytyttimeen aikautus valoammusta varten, jota näkyvät ampuvan runsaasti. Lähikuva kohdassa 1:10 taas näyttää että Bundeswehr kääntää panosten kidat eri suuntiin kranaatin kaulalla; tapa joka meillä on tuntematon.
Viimeksi muokattu:
Shadowmon
Kenraali
No olen useaan otteeseen kirjoittanut, että jos jonnekin haluaa mennä toteamaan kuinka paska Suomen puolustusvoimat on, miten paskoja hankintoja se tekee ja mitä kuraa nykyiset pullamössövarusmiehet on verrattuna ammattiarmeijoihin, miten hienoja Venäjän uudet super-ilmatorjuntaohjukset tai Iskenderit on, niin maanpuolustus.net on loistava paikka 
Ei vainen, onhan täällä porukkaa toki moneen junaan.
Ei vainen, onhan täällä porukkaa toki moneen junaan.
D
Deleted member 266
Guest
Heitin on Soltamin tekemä versio (vastalevy!) Tampellan 120Krh62A-H:sta saksalaisella Zeiss Peri R16 -suuntaimelle, ei siis mikään Brandt. Tuliputket Rheinmetall uusi joskus 90-luvulla, kun alkuperäisiin putkiin tuli väsymismurtumia ja selvisi, että kukaan ei ollut pitänyt kirjaa ammutuista laukauksista eli laukaushistoria ei ollut selvitettävissä.
Tuo panosten kitojen kääntäminen on ihan perusasia, mutta ei ilmeisesti Suomen pv:issa, ainakaan oppaat eivät sitä tunnista.
Vaara-alueen säde on ainakin pienempi, mikäli ammus osuu kohdalleen noilla matkoilla. 81mm:hän kai pyörii mukana lähinnä oman joukon eteen ampumista varten.
Hienoa pojat. Ovat teettäneet tilaustyönä auton joka mahtuu ospreyhin. Paitsi ettei se sinne oikeasti mahdu, Hintaa 200k usd.
Heittimen hinta on yli miljoonan kappale.
Sama vid oli jo sivulla 109, mutta kun ovat allekkain on erot helppo havaita: kertovat ampuvansa 15 ls/min kun meillä tyydytään 12 kpl. Siitä huolimatta rauhanajan harjoituksissa Bundeswehrillä ei ole kaksoislatauksen estolaitetta käytössä. Ehkä ammattimiehet eivät sellaista tarvitse....Nämä ammattimiehet eivät myöskään näytä pitävän kiinni heittimen tuesta laukauksen aikana, jolloin heitinryhmä huomaa laukauksen todella lähteneen. Alun 0:16 kuvassa heitin lähes kaatuu laukauksen voimasta. Eivät myöskään näytä tarkistavan suuntausta laukauksen jälkeen, kuten meillä tehdään. Lähelle omia jjoukkoja ei siis kannata ampua....
Falangi
Kenraali
Eivät tarvitsekkaan, kun heillä on erilaiset heittimet kuin meillä. Meidän (raskaat) heittimet laukeaa narusta vetämällä ja heidän ei..
Ainakin kohdassa 0:21, missä koko joukkue ampuu niin keskimmäisen heittimen lataajan kädet ovat tuella. Ja 1:27 myös näyttäis lataaja tarttuvan tuesta. Kuten myös 0:47...
BW:n heittimet näyttävät olevan myös lyhyempiä, kuin PV:n heittimet, joten lataajan ei tartte kiikkua minkään hiton jakkaran päälle aina kun pistää pökköä pesään.
Perinteisesti lyhempi putki, vähemmän lähtönopeutta, lyhyempi kantama. Ehkä fysiikan lait on kumottu?
Ainakin 90-luvun puolivälissä ohjeistettiin kääntämään. Lieneekö sen jälkeen muuttunut vai onko ollut muissa paikoissa erilainen meininki silloinkin.
D
Deleted member 266
Guest
Tuossa videossa mainitaan maksimikantamaksi 6350 m.
Olen päässyt osallistumaan tulitoimintaan lyhyempiputkisilla heittimillä. Valmistuspaikka / vuosi oli CCCP / 1941 tai 1943 ja putken kyljessä oli luodin tai sirpaleen jälki. Lienee saatu ilman maksua tai Saksasta halvalla.
Ko. heitin nimettiin Suomessa 120 krh 38 ja putken pituus on 1862 mm. Vastaavasti 120 krh 92 putken pituus on 2000 mm. Ampumaetäisyyksiksi kerrotaan 6000 m / 7500 m. Täyspanoksella operoitaessa krh 38:n suupaine tuntui selvästi epämiellyttävämmältä kuin krh 92:n vastaava.
Toisessa täällä olleessa videossa panokset levisivät kankaalle kun niitä ei oltu käännetty eri suuntiin. Forumin ammattimiehet jäsen @kertakenttään ja @Stokes eivät muistaakseni tunteneet tällaista panosten kitojen kääntämistä. Aikaisempien postausten mukaan eivät suomalaiset ohjesäännöt tätä panosten kääntämistä tunne, ei ainakaan mun kotikirjastosta löytyvä KrhO vm 1985. Olisiko asia jossain vaiheessa jäänyt pois oppaista ja vähitellen unohtunut. Ainakin @veeteetee kertoi hyviä perusteluja, miksi niin edelleen pitäisi tehdä.
Suomalaisten varusmiesten videossa näkyy, kuinka apusuuntaaja tarkistaa laukauksen jälkeen suuntaimen kuplat. Hän seisoo putken etupuolella, koska siellä on enemmän tilaa kun suuntaajan vieressä, jossa kai periaatteessa tulisi seisoa. Siitä syystä, että raskailla aseilla ei varomääräysten mukaan saisi putkien edessä olla. Mitä sanovat ammattimiehet, onkohan tapa kovinkin yleinen? Täyspanoksella putki on lähellä 45 astetta ja suupaine leviää putken suun kautta kulkevan tason suunnassa. Silloin kyllä kypärä pyörii päässä; nythän ammuttiin hyvin lähelle ja putki oli miltei pystyssä.
Viimeksi muokattu:
Ammattimiehet ovat hommissa omasta valinnastaan, joten paine turvallisuuden maksimointiin ei ole yhtä paha kuin varusmiesten kanssa toimiessa. Velvoitettujen kaatuessa kysytään aina, miksi "lapsia" pakotetaan niin vaarallisiin hommiin. Ammattilaisten kohdalla voi vaan kuitata, että he tiesivät mihin lähtivät...
Ei pelasta, jos jää laukeamaton putkeen. Katso yltä myös @Old Boy :n kommentti, eivät varmista että laukaus todella lähtee. Onkohan tuolla koskaan vahingossa ladottu koko putkea täyteen kranaatteja laukeamattoman perään ja sitten ihmetelty, kun ei mahdu enempää...
(No tuo viimeinen oli vitsi :b )
crane
Ylipäällikkö
Eli jos homman mikä on potentiaalisesti vaarallinen voi tehdä turvallisemmin, sitä ei tarvitse/haluta tehdä turvallisemmin koska on ammattisotilaat kyseessä?
Onkohan tämä kyseisten sotilaiden oma valinta, epäilen että heilläkin on halu päästä työpäivän jälkeen ehjänä kotiin.
Vai onkohan kyse siitä, että ammattisotilaan ammattitaito juuri nyt tässä kyseisessä asiassa ei olekaan ihan niin pätevää kuin voisi olla?
BTW tässä dokkarissa Saksan armeijan edustaja juuri lausuu, että suurten budjettivähennysten ja puolustusleikkausten takia Bundeswehristä katosi hyvin paljon tietämystä aliupseeriston ja upseeriston suorittavan portaan huvetessa minimiin. On kova paine ja yritys saada kadonnut ammattitaito ja tietämys takaisin.
Benelli
Respected Leader
Ei välttämättä jos putki kestää kovemmat paineet.
Toisaalta suuliekeistä päätellen heittimistä ei yleensä oteta kaikkea irti.
Lieneekö sitten syynä hinta, putkien kuluminen ja ergonomia?
Edit: Käytetäänkö heittimissä muuten missään progressiivista ruutia?
Viimeksi muokattu:
Falangi
Kenraali
Kyllä ne vaan varmistaa videon perusteella. Lataaja tarttuu tuesta ja tuskinpa lataa uutta, jos ei tunne vanhan lähtevän ja laukeamaton jää putkeen.
////
Toinen pitempi video samoista ammunnoista. Kuljettavat näköjään heittimiä myös hevosilla, mutta ilmeisesti vain erityisolosuhteissa vuoristossa. 1:41 kaadetaan kaakki kyljelleen, jotta saadaan putki selästä.
BW:llä on käytössä myös M113 alustainen Tampellan 120mm heitin.
https://de.wikipedia.org/wiki/M113_Panzermörser_120_mm