Kranaatinheittimistö

Oli mitä oli varmasti julmetun kallis. Mikä ihmeen idea ampua 81mm heittimellä 20km päähän? Eikös tykistö ole sitä varten.
Kyse on merijalkaväestä, jolla ei välttämättä aina ole sitä tykistöä käytettävissä. Esim. kun tehdään maihinnousuja ja expeditionary juttuja helikoptereilla ja Ospreyllä niin heittimet kulkee siinä mukana, myös raskaat heittimet.
 
Juu, mää näistä mitään oikeesti ymmärrä...
..., mutta eikös parempi ole, minkä kevyemmällä aseella voi ampua kauas.
 
Jossain toisessa ketjussa vähän epäiltiin, että meidän varusmiesten ja ressujen osaamista kehutaan ainoastaan tavan vuoksi. Siis tämä monelle tuttu väite, että varusmiehemme ja ressut kykenevät ammattisotilaita parempiin suorituksiin. No, katsokaa itse video, joka on kuvattu Itävallan ampumahiihdostakin tutun Hochfilzenin harjoitusalueella. Näköjään Bundeswehrkin harjoittelee siellä,
esiintyjinä siis ammattisotilaat. Kalustona Brandt-heittimet, joiden rakenne- ja käyttöeroista Tampella M92:een voisi ehkä @veeteetee meitä valaista. Kilpailuasetelmaahan ei enää ole.

Paikallisena yksityiskohtana meikäläiseen toimintaan verrattuna on, että suuntausvarotoimintaa ei tällä alueella tarvita sillä ammutaan päin vuorenrinnettä. Maalialueelle ei pääse eikä kantama riitä vuoren yli ampumisen. Mutta muutoin melko huolimattoman ja epäammattimaisen näköistä: kypäriä ei ole päässä lainkaan ja varsinkin ekoilla laukauksilla näkee, ettei vastinta ole kunnolla laitettu maahan. Kukaan ei näytä tarkistavan suuntausta laukauksen jälkeen. Kohdassa 2:00 asetetaan sytyttimeen aikautus valoammusta varten, jota näkyvät ampuvan runsaasti. Lähikuva kohdassa 1:10 taas näyttää että Bundeswehr kääntää panosten kidat eri suuntiin kranaatin kaulalla; tapa joka meillä on tuntematon.

 
Viimeksi muokattu:
No olen useaan otteeseen kirjoittanut, että jos jonnekin haluaa mennä toteamaan kuinka paska Suomen puolustusvoimat on, miten paskoja hankintoja se tekee ja mitä kuraa nykyiset pullamössövarusmiehet on verrattuna ammattiarmeijoihin, miten hienoja Venäjän uudet super-ilmatorjuntaohjukset tai Iskenderit on, niin maanpuolustus.net on loistava paikka ;)
Ei vainen, onhan täällä porukkaa toki moneen junaan.
 
Jossain toisessa ketjussa vähän epäiltiin, että meidän varusmiesten ja ressujen osaamista kehutaan ainoastaan tavan vuoksi. Siis tämä monelle tuttu väite, että varusmiehemme ja ressut kykenevät ammattisotilaita parempiin suorituksiin. No, katsokaa itse video, joka on kuvattu Itävallan ampumahiihdostakin tutun Hochfilzenin harjoitusalueella. Näköjään Bundeswehrkin harjoittelee siellä,
esiintyjinä siis ammattisotilaat. Kalustona Brandt-heittimet, joiden rakenne- ja käyttöeroista Tampella M92:een voisi ehkä @veeteetee meitä valaista. Kilpailuasetelmaahan ei enää ole.

Heitin on Soltamin tekemä versio (vastalevy!) Tampellan 120Krh62A-H:sta saksalaisella Zeiss Peri R16 -suuntaimelle, ei siis mikään Brandt. Tuliputket Rheinmetall uusi joskus 90-luvulla, kun alkuperäisiin putkiin tuli väsymismurtumia ja selvisi, että kukaan ei ollut pitänyt kirjaa ammutuista laukauksista eli laukaushistoria ei ollut selvitettävissä.

Tuo panosten kitojen kääntäminen on ihan perusasia, mutta ei ilmeisesti Suomen pv:issa, ainakaan oppaat eivät sitä tunnista.
 
Jossain toisessa ketjussa vähän epäiltiin, että meidän varusmiesten ja ressujen osaamista kehutaan ainoastaan tavan vuoksi. Siis tämä monelle tuttu väite, että varusmiehemme ja ressut kykenevät ammattisotilaita parempiin suorituksiin. No, katsokaa itse video, joka on kuvattu Itävallan ampumahiihdostakin tutun Hochfilzenin harjoitusalueella. Näköjään Bundeswehrkin harjoittelee siellä,
esiintyjinä siis ammattisotilaat. Kalustona Brandt-heittimet, joiden rakenne- ja käyttöeroista Tampella M92:een voisi ehkä @veeteetee meitä valaista. Kilpailuasetelmaahan ei enää ole.

Paikallisena yksityiskohtana meikäläiseen toimintaan verrattuna on, että suuntausvarotoimintaa ei tällä alueella tarvita sillä ammutaan päin vuorenrinnettä. Maalialueelle ei pääse eikä kantama riitä vuoren yli ampumisen. Mutta muutoin melko huolimattoman ja epäammattimaisen näköistä: kypäriä ei ole päässä lainkaan ja varsinkin ekoilla laukauksilla näkee, ettei vastinta ole kunnolla laitettu maahan. Kukaan ei näytä tarkistavan suuntausta laukauksen jälkeen. Kohdassa 2:00 asetetaan sytyttimeen aikautus valoammusta varten, jota näkyvät ampuvan runsaasti. Lähikuva kohdassa 1:10 taas näyttää että Bundeswehr kääntää panosten kidat eri suuntiin kranaatin kaulalla; tapa joka meillä on tuntematon.


Tässä varusmiesten vastaava jos haluaa vertailla.

 
Oli mitä oli varmasti julmetun kallis. Mikä ihmeen idea ampua 81mm heittimellä 20km päähän? Eikös tykistö ole sitä varten.

Vaara-alueen säde on ainakin pienempi, mikäli ammus osuu kohdalleen noilla matkoilla. 81mm:hän kai pyörii mukana lähinnä oman joukon eteen ampumista varten.
Jep, ovat ilmeisesti kyrpiintymässä niihin ja niitä vetäviin pikkuautoihin.

Marine Corps Is Finished With Its Long-Troubled Lightweight 120mm Mortar Systems
http://www.thedrive.com/the-war-zon...ong-troubled-lightweight-120mm-mortar-systems

Hienoa pojat. Ovat teettäneet tilaustyönä auton joka mahtuu ospreyhin. Paitsi ettei se sinne oikeasti mahdu, Hintaa 200k usd.

Heittimen hinta on yli miljoonan kappale.
 
Tässä varusmiesten vastaava jos haluaa vertailla.
Sama vid oli jo sivulla 109, mutta kun ovat allekkain on erot helppo havaita: kertovat ampuvansa 15 ls/min kun meillä tyydytään 12 kpl. Siitä huolimatta rauhanajan harjoituksissa Bundeswehrillä ei ole kaksoislatauksen estolaitetta käytössä. Ehkä ammattimiehet eivät sellaista tarvitse....Nämä ammattimiehet eivät myöskään näytä pitävän kiinni heittimen tuesta laukauksen aikana, jolloin heitinryhmä huomaa laukauksen todella lähteneen. Alun 0:16 kuvassa heitin lähes kaatuu laukauksen voimasta. Eivät myöskään näytä tarkistavan suuntausta laukauksen jälkeen, kuten meillä tehdään. Lähelle omia jjoukkoja ei siis kannata ampua....
 
Bundeswehrillä ei ole kaksoislatauksen estolaitetta käytössä. Ehkä ammattimiehet eivät sellaista tarvitse....
Eivät tarvitsekkaan, kun heillä on erilaiset heittimet kuin meillä. Meidän (raskaat) heittimet laukeaa narusta vetämällä ja heidän ei..

Nämä ammattimiehet eivät myöskään näytä pitävän kiinni heittimen tuesta laukauksen aikana, jolloin heitinryhmä huomaa laukauksen todella lähteneen.
Ainakin kohdassa 0:21, missä koko joukkue ampuu niin keskimmäisen heittimen lataajan kädet ovat tuella. Ja 1:27 myös näyttäis lataaja tarttuvan tuesta. Kuten myös 0:47...

BW:n heittimet näyttävät olevan myös lyhyempiä, kuin PV:n heittimet, joten lataajan ei tartte kiikkua minkään hiton jakkaran päälle aina kun pistää pökköä pesään.
 
BW:n heittimet näyttävät olevan myös lyhyempiä, kuin PV:n heittimet, joten lataajan ei tartte kiikkua minkään hiton jakkaran päälle aina kun pistää pökköä pesään.

Perinteisesti lyhempi putki, vähemmän lähtönopeutta, lyhyempi kantama. Ehkä fysiikan lait on kumottu?
 
Heitin on Soltamin tekemä versio (vastalevy!) Tampellan 120Krh62A-H:sta saksalaisella Zeiss Peri R16 -suuntaimelle, ei siis mikään Brandt. Tuliputket Rheinmetall uusi joskus 90-luvulla, kun alkuperäisiin putkiin tuli väsymismurtumia ja selvisi, että kukaan ei ollut pitänyt kirjaa ammutuista laukauksista eli laukaushistoria ei ollut selvitettävissä.

Tuo panosten kitojen kääntäminen on ihan perusasia, mutta ei ilmeisesti Suomen pv:issa, ainakaan oppaat eivät sitä tunnista.
Ainakin 90-luvun puolivälissä ohjeistettiin kääntämään. Lieneekö sen jälkeen muuttunut vai onko ollut muissa paikoissa erilainen meininki silloinkin.
 
Perinteisesti lyhempi putki, vähemmän lähtönopeutta, lyhyempi kantama. Ehkä fysiikan lait on kumottu?
Olen päässyt osallistumaan tulitoimintaan lyhyempiputkisilla heittimillä. Valmistuspaikka / vuosi oli CCCP / 1941 tai 1943 ja putken kyljessä oli luodin tai sirpaleen jälki. Lienee saatu ilman maksua tai Saksasta halvalla.

Ko. heitin nimettiin Suomessa 120 krh 38 ja putken pituus on 1862 mm. Vastaavasti 120 krh 92 putken pituus on 2000 mm. Ampumaetäisyyksiksi kerrotaan 6000 m / 7500 m. Täyspanoksella operoitaessa krh 38:n suupaine tuntui selvästi epämiellyttävämmältä kuin krh 92:n vastaava.
 
Ainakin 90-luvun puolivälissä ohjeistettiin kääntämään. Lieneekö sen jälkeen muuttunut vai onko ollut muissa paikoissa erilainen meininki silloinkin.
Toisessa täällä olleessa videossa panokset levisivät kankaalle kun niitä ei oltu käännetty eri suuntiin. Forumin ammattimiehet jäsen @kertakenttään ja @Stokes eivät muistaakseni tunteneet tällaista panosten kitojen kääntämistä. Aikaisempien postausten mukaan eivät suomalaiset ohjesäännöt tätä panosten kääntämistä tunne, ei ainakaan mun kotikirjastosta löytyvä KrhO vm 1985. Olisiko asia jossain vaiheessa jäänyt pois oppaista ja vähitellen unohtunut. Ainakin @veeteetee kertoi hyviä perusteluja, miksi niin edelleen pitäisi tehdä.

Suomalaisten varusmiesten videossa näkyy, kuinka apusuuntaaja tarkistaa laukauksen jälkeen suuntaimen kuplat. Hän seisoo putken etupuolella, koska siellä on enemmän tilaa kun suuntaajan vieressä, jossa kai periaatteessa tulisi seisoa. Siitä syystä, että raskailla aseilla ei varomääräysten mukaan saisi putkien edessä olla. Mitä sanovat ammattimiehet, onkohan tapa kovinkin yleinen? Täyspanoksella putki on lähellä 45 astetta ja suupaine leviää putken suun kautta kulkevan tason suunnassa. Silloin kyllä kypärä pyörii päässä; nythän ammuttiin hyvin lähelle ja putki oli miltei pystyssä.
 
Viimeksi muokattu:
Sama vid oli jo sivulla 109, mutta kun ovat allekkain on erot helppo havaita: kertovat ampuvansa 15 ls/min kun meillä tyydytään 12 kpl. Siitä huolimatta rauhanajan harjoituksissa Bundeswehrillä ei ole kaksoislatauksen estolaitetta käytössä. Ehkä ammattimiehet eivät sellaista tarvitse....Nämä ammattimiehet eivät myöskään näytä pitävän kiinni heittimen tuesta laukauksen aikana, jolloin heitinryhmä huomaa laukauksen todella lähteneen. Alun 0:16 kuvassa heitin lähes kaatuu laukauksen voimasta. Eivät myöskään näytä tarkistavan suuntausta laukauksen jälkeen, kuten meillä tehdään. Lähelle omia jjoukkoja ei siis kannata ampua....

Ammattimiehet ovat hommissa omasta valinnastaan, joten paine turvallisuuden maksimointiin ei ole yhtä paha kuin varusmiesten kanssa toimiessa. Velvoitettujen kaatuessa kysytään aina, miksi "lapsia" pakotetaan niin vaarallisiin hommiin. Ammattilaisten kohdalla voi vaan kuitata, että he tiesivät mihin lähtivät...

Eivät tarvitsekkaan, kun heillä on erilaiset heittimet kuin meillä. Meidän (raskaat) heittimet laukeaa narusta vetämällä ja heidän ei..

Ei pelasta, jos jää laukeamaton putkeen. Katso yltä myös @Old Boy :n kommentti, eivät varmista että laukaus todella lähtee. Onkohan tuolla koskaan vahingossa ladottu koko putkea täyteen kranaatteja laukeamattoman perään ja sitten ihmetelty, kun ei mahdu enempää...

(No tuo viimeinen oli vitsi :b )
 
Ammattimiehet ovat hommissa omasta valinnastaan, joten paine turvallisuuden maksimointiin ei ole yhtä paha kuin varusmiesten kanssa toimiessa. Velvoitettujen kaatuessa kysytään aina, miksi "lapsia" pakotetaan niin vaarallisiin hommiin. Ammattilaisten kohdalla voi vaan kuitata, että he tiesivät mihin lähtivät...
Eli jos homman mikä on potentiaalisesti vaarallinen voi tehdä turvallisemmin, sitä ei tarvitse/haluta tehdä turvallisemmin koska on ammattisotilaat kyseessä?
Onkohan tämä kyseisten sotilaiden oma valinta, epäilen että heilläkin on halu päästä työpäivän jälkeen ehjänä kotiin.
Vai onkohan kyse siitä, että ammattisotilaan ammattitaito juuri nyt tässä kyseisessä asiassa ei olekaan ihan niin pätevää kuin voisi olla?

BTW tässä dokkarissa Saksan armeijan edustaja juuri lausuu, että suurten budjettivähennysten ja puolustusleikkausten takia Bundeswehristä katosi hyvin paljon tietämystä aliupseeriston ja upseeriston suorittavan portaan huvetessa minimiin. On kova paine ja yritys saada kadonnut ammattitaito ja tietämys takaisin.
 
Perinteisesti lyhempi putki, vähemmän lähtönopeutta, lyhyempi kantama. Ehkä fysiikan lait on kumottu?
Ei välttämättä jos putki kestää kovemmat paineet.
Toisaalta suuliekeistä päätellen heittimistä ei yleensä oteta kaikkea irti.
Lieneekö sitten syynä hinta, putkien kuluminen ja ergonomia?
Edit: Käytetäänkö heittimissä muuten missään progressiivista ruutia?
 
Viimeksi muokattu:
Ei pelasta, jos jää laukeamaton putkeen. Katso yltä myös @Old Boy :n kommentti, eivät varmista että laukaus todella lähtee.
Kyllä ne vaan varmistaa videon perusteella. Lataaja tarttuu tuesta ja tuskinpa lataa uutta, jos ei tunne vanhan lähtevän ja laukeamaton jää putkeen.

////

Toinen pitempi video samoista ammunnoista. Kuljettavat näköjään heittimiä myös hevosilla, mutta ilmeisesti vain erityisolosuhteissa vuoristossa. 1:41 kaadetaan kaakki kyljelleen, jotta saadaan putki selästä.


BW:llä on käytössä myös M113 alustainen Tampellan 120mm heitin.

https://de.wikipedia.org/wiki/M113_Panzermörser_120_mm

 
Back
Top