Kranaatinheittimistö

ES AM kirjoitti:
Kyseessä oli kolmiportainen virhe.
1. yhdessä kartussissa oli yksi ruutipussi liian vähän. (tätä ei ikinä ammuttu)
2. yhdessä kartussissa oli yksi ruutipussi liian paljon (juuri siinä jolla ammuttiin virhe Saunakylään)
3. panosten tarkastuksen tehnyt turkulaisperäinen teknikkoluutnantti laski ammuspoterolla olleet, kartusseista poistetut ruutipussit - joiden määrä täsmäsi kyllä. Itse kartussien sisälle ei katsottu - ja se onkin
ehdoton tarkastustapa nykyisin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Off-topichan on sääntö täällä....
Tässä parempi tapa, josta näkee montako panospussia kussakin kartussissa on jäljellä.

IMG_1576 – Kopio.JPG
 
Mää kun en oo tykistöstä...
Mitä noille poistetuille pusseille tehdään? Siis logistiikka. Koko ajan ammutaan ja ammutaan, yli jää jokaisesta laukaisusta muutama pussi. Kai ne kyyditään sitten taakse johonkin lataamoon? Mutta jos vaikka sataa, ne kastuvat. Eivät ole enää tasalaatuista tavaraa. Miten tää menee?

Edit autocorrect
 
PSS kirjoitti:
Mää kun en oo tykistöstä...
Mitä noille poistetuille pusseille tehdään? Siis logistiikka. Koko ajan ammutaan ja ammutaan, yli jää jokaisesta laukaisusta muutama pussi. Kai ne kyyditään sitten taakse johonkin lataamoon? Mutta jos vaikka sataa, ne kastuvat. Eivät ole enää tasalaatuista tavaraa. Miten tää menee?

Edit autocorrect
Klikkaa laajentaaksesi...
Osa Poltetaan pois. Ei ole ruudit tasalaatuisia, vaan erissä on eroja, eli jos käytät tämän vuoden ruutierää, niin lähtönopeus voi olla aivan toinen, kuin 20 vuotta vanhassa. Tottakai varikollekkin voi lähettää, mutta sielläkin menee hävitykseen. (kuulemma osa meneekin uusiokäyttöön, jos on varmasti puhdasta ja samaa erää mitä on varastossa)
 
Viimeksi muokattu:
Voisikohan niitä (tositilanteessa) hyödyntää johonkin räjäytyshommiin? Vai onko se liian hitaastipalavaa että antaisi räjähdyksiin lisää mitään muuta kuin näyttävyyttä?
 
Räjähtää se panoksissa käytetty ruutikin kun on suljetussa tilassa, siitähän se on kyse panoksen ollessa kranaatissa joka puolestaan on putkessa.
 
No niinhän se on. Jos panoksia kuitenkin sulloo vaikka peltiämpäriin jonka saa suljettua jollakin konstilla ja detonaattoriksi laittaa porapanoksen niin kyllä se maallikosta räjähdykseltä vaikuttaa.

Mutta ei ajopanoksilla kannata mitään isompaa kuvitella räjäyttävänsä.
 
Jukkis kirjoitti:
Voisikohan niitä (tositilanteessa) hyödyntää johonkin räjäytyshommiin? Vai onko se liian hitaastipalavaa että antaisi räjähdyksiin lisää mitään muuta kuin näyttävyyttä?
Klikkaa laajentaaksesi...

No, taisteluissa rakennetulla alueella voidaan käyttää räjähteen ja bensan yhdistelmää tuottamaan termobaarinen efekti. Joten miksi ei sitten ruudilla? Ruudin voisi olettaa olevan vieläkin tehokkaampi, koska sen toiminta ei riipu siitä kuinka paljon happea on saatavilla ympäristöstä.

Periaatteessa sopivassa suljetussa tilassa ruudin pitäisi saada varsin "näyttävä" tulos aikaan ilman räjähdettäkin, lopputulos olisi enemmän polttovaikutus kuin räjähdys. Mutta eiköhän se aja samaa tarkoitusta?
 
Militaristi kirjoitti:
Osa Poltetaan pois. Ei ole ruudit tasalaatuisia, vaan erissä on eroja, eli jos käytät tämän vuoden ruutierää, niin lähtönopeus voi olla aivan toinen, kuin 20 vuotta vanhassa. Tottakai varikollekkin voi lähettää
Klikkaa laajentaaksesi...
Sellaisenaan ei varikolle lähetetyistä ruutipusseista voi enää tehdä kuin paukkupanoksia. Mutta kun ruuti on laukauksen (siis kranaatti, sytytin, pohjanalli ja panos) kallein elementti, on näköjään nykyisin niillekin alettu keksiä uusiokäyttöä. Kuivataan uunissa kosteus pois (Don´t try Home!) ja pakataan uudelleen. Samalla kertaa (siis samassa ammunnassa, samana päivänä sodassa jne) yritetään käyttää samaa ruutierää, sillä tuli ei pysy tykkimiesten kielellä "koossa", jos käytetään eri ruutieriä. Kuten aikaisemmin postaamassani kuvassa näkyi jää venäläisessä panosjärjestelmässä pusseja paljonkin yli kun ra-ammunnoissa pyritään ampumaan pienillä panoksilla.
 
Viimeksi muokattu:
Koskien tuota käs´ranu-jousipyssyä. Sietää olla vakaa käsi: ensin korkki auki, nykäisy sytytysnarusta, kranu paikalleen ja jousipyssyn laukaisu ennenkuin kranu räjähtää.
 
Herman30 kirjoitti:
Koskien tuota käs´ranu-jousipyssyä. Sietää olla vakaa käsi: ensin korkki auki, nykäisy sytytysnarusta, kranu paikalleen ja jousipyssyn laukaisu ennenkuin kranu räjähtää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Totta kyllä, mutta mielestäni ei mitään verrattuna siihen, että joidenkin lähteiden mukaan kivilinkoja ollaan myös käytetty käsikranaattien heittelemiseen. Enkä nyt tarkoita ritsaa!
 
Me löydettiin poikina vaarivainaan mustaruutisäkki ylisiltä. Sydän toivoa täynnä ja riemusta pinkeinä kannoimme säkin navetantausmehtään, teimme nuotion ja tarkasti tilannetta analysoituamme sijoitimme säkin nuotioon ja juoksimme verryttelypuvun lahkeet leimuten ennalta sovittuun suoja-asemaan. Pettymys oli jonkinlainen, kun ei tapahtunut yhtään mitään. Odotukset olivat kuitenkin varsin korkealla.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top