Kaikesta aiemmin kirjoittamastani huolimatta komppaan tätä; ei 180 astetta väärään suuntaan ampuminen ole mitään muuta kuin huhu jota on levittänyt moni varusmies ja varmaan kapiainenkin joka ei asiaa tunne lainkaan.
Kranaatinheittimistö
- Viestiketjun aloittaja Samses
- Aloitus PVM
Kaikesta aiemmin kirjoittamastani huolimatta komppaan tätä; ei 180 astetta väärään suuntaan ampuminen ole mitään muuta kuin huhu jota on levittänyt moni varusmies ja varmaan kapiainenkin joka ei asiaa tunne lainkaan.
Minun isäni oli mukana tämän harjoituksen organisaatiossa ja hän sanoi, että melko hässäkkä tuli tästä tuplalatauksesta.
Just soittelin ja onnittelin Isänpäivästä ja kysyin tästä onnettomuudesta, niin muisti heti tämänkin tapauksen.
Kaikella kunnioituksella, kuvaat nyt asioita joista sinulla ei ole oikeaa käsitystä. Kertomallasi tavalla ei voi menetellä kukaan joka on vähäistä enemmän ollut KRH:n kanssa tekemisissä.
Heittimillä on kyllä ihan helppokin ampua virheitä joista osa on rauhan aikana vaarattomia. Tällaisia ovat mm.
- 100 piirun virhe sivussa. Johtuu huolimattomuuden aiheuttamasta lukemavirheestä suuntaimella, syyllisiä suuntaaja ja heittimenjohtaja. Aiheuttaa kranaatin menemisen 100 piirua väärään suuntaan; 2,5 km ampumaetäisyydellä 250 metriä. Ammunnoissa käsketään suurin ja pienin sallittu sivu, jos virhe on niiden välissä ei sitä ole helppo havaita. Tämä ei aiheuta RA-ammunnoissa vaaraa.
- 100 piirun virhe korossa. Syyt ja syylliset kuten yllä, aiheuttaa kranaatin menemisen liian pitkäksi tai lyhyeksi; metrimäärä riippuu panoksesta. Kororajoituksia ei käsketä ammunnoissa, tätäkään virhettä ei ole helppo havaita eikä se aiheuta RA-ammunnoissa vaaraa.
- Panos virhe. Kranaatin pyrstössä on liikaa tai liian vähän lisäpanoksia, syyllisiä panostaja, lataaja ja heittimenjohtaja. Aiheuttaa kranaatin menemisen sadoista metreistä jopa kilometreihin liian lyhyeksi tai pitkäksi. Ammunnoissa käsketään suurin sallittu panos jota ei saa ylittää. Liian pienellä panoksella ampuminen ei aiheuta RA-ammunoissa vaaraa, liian suuri kylläkin. Koska suurimman sallitun panoksen käskeminen rajaa ampumaetäisyyden tietyksi ei kororajoituksia tarvita.
- Ampuma-arvot määritetään väärin. Tavallista etenkin manuaalisella tasokalustolla. Pitäisi siirtää tulta vasempaan, siirretäänkin oikealle tai satoja muita mahdollisia. Syyllinen organisaatiosta riiippuen tulitoiminta-aliupseeri(t) ja/tai tulitoimintaupseeri tai tulitukiryhmänjohtaja. Jos uudet ampuma-arvot ovat ammuntaan käskettyjen sisällä ei vaaraa aiheudu.
Lisäksi mahdollisia virheitä on paljon muitakin mutta tuossa ehkäpä yleisimmät. Samat virheet ovat mahdollisia tykeilläkin, vaikutukset ovat tietysti suuremmat.
Muistan partiolaisen joka suunnisti sujuvasti niin että haarukka oli karttaa lukiessa etelän puolella. Ammunnoissa asiaa toivottavasti jossain vaiheessa varmistellaan...
Viinan kanssa pelattiin tosiaan aika rankasti aikoinaan, joissakin paikoissa se loppui aiemmin kuin toisissa ja onneksi siitäkin on päästy eroon. Poikkeuksiakin toki löytyy mutta hyväksyttävyyden kännissä töissä olo on menettänyt jo aikapäiviä sitten.
180 astetta eli 3000 piirua väärään suuntaan ampuminen edellyttää kuitenkin niin paljon töhöilyä etten usko sen olevan totta. Oletetaan että ampunut joukko on ollut kevyillä 81 millisillä heittimillä paukutellut kranaatinheitinjoukkue (KRHJ) jolla on ollut joko 2 tai 3 asetta ajankohdasta riippuen.
1. Kranaatinheitinjoukkueen johtajalle (kokelas) on käsketty perussuunta ts. se suunta johon heittimien pitää osoittaa kun ne ovat ns. perustilassa. Oletetaan että perussuunta (PS) on ollut 15-00. Perussuunta on käsketty myös joukkuetta valvovalle kapiaiselle jonka nimike on vaihdellut vuosien mittaan, olkoon hän vaikka tuliasemaerotuomari kuten nykyinen termi kuuluu.
2. KRHJ menee asemaan, viimeistään tässä vaiheessa koksu käskee perussuunnan myös heittimen johtajille, yleensä alikersanteille. Heittimen johtaja asettaa kiinnityspisteseipään (laatasta en puhu koska se vain monimutkaistaa asioita eikä vaikuta sinänsä tähän juttuun lainkaan) käsisuuntakehän avulla siten, että peruslukemilla oleva heitin osoittaa perussuuntaan. Joukkueen johtaja tarkastaa oikeellisuuden. Nyt siis kaksi ihmistä on jo tarkistanut asian.
2b. Jos asemaan on menty suuntakehämenetelmällä asetetaan heittimet perussuuntaan suuntakehän (teodoliitin kaltainen laite) avulla tekemällä laskutoimituksia. On mahdollista eikä mitenkään tavatonta että tässä meinaa tulla 3000 piirun virhe. Se huomataan kuitenkin poikkeuksetta heti koska heittimet on aluksi asetettu perussuuntaan käsisuuntakehällä.
3. Ennen ammuntaa tuliasemat on todennäköisesti tiedusteltu ja varmaankin myös valmisteltu. Tässä vaiheessakin on tiedossa ollut perussuunta ja useimmiten väärään perussuuntaan valkatut asemat paljastuvat asemaan menon yhteydessä tai päin vastoin.
4. Kun varusmiehet ovat saaneet torvet osoittamaan oikeaan suuntaan tarkistaa tuliasemaerotuomari vielä saman asian. Umpikännissä oleva kaveri (jollaisia kaikesta huolimatta oli vain häviävän pieni osa kapiaisista edes pahimpaan aikaan) voi tehdä virheen mutta se on muutamia satoja piiruja enimmillään. Nyt siis kolme henkeä on tarkastanut asian.
4b. Jos kyseessä olisi ollut KRHK ennen 90-luvun loppua olisi vielä koko komppanian tuliasemaerotuomarin käydä tarkastamassa sekä viuhka että ampuma-alan esteettömyys. Tämä määräys poistui joskus ennen vuotta 2000.
5. Seuraavaksi asetetaan rajoittimet. En kuvaa yksityiskohtia mutta käytettävä punaiset seipäät jotka tulevat sallitun ampumasektorin rajoiksi olisivat luonnollisestikin väärällä puolella heitintä mikäli heitin osoittaisi 3000 piirua väärään suuntaan. Taaskin on mahdollista että virheitä tehdään mutta ei niin suuria että 180 astetta olisi mahdollista.
6. Sitten ruvetaan ampumaan. Heittimillä, joukkueenjohtajalla, laskijalla (tai nykyisellä nimityksellä tulitoimintaailupseerilla) ja tuliasemaerotuomarilla on tiedossa pienin ja suuri sallittu sivu. Oletetaan että pienin sallittu sivu (PSS) on 27-50 ja suurin sallittu sivu (SSS) on 32-00. Kun kiinnityspisteseiväs on heittimen edessä on sivun peruslukema 30-00. Kun heitin siis on suunnattu perussuuntaan on sivu 30-00 ja ase osoittaa perussuuntaan eli 15-00. Koska PSS = 27-50 ja 30-00 - 27-50 = 250 voi heittimellä ampua sektoriin jonka vasen laita on 12-50 (15-00 - 250) ja oikea laita 32-00.
7. Edellisen viestini mukaiset virheet ovat mahdollisia. Jos heitin rupeaisi kuitenkin osoittamaan edes 750 piirua eli 45 astetta väärään suuntaan se huomattaisiin heti. Heittimen ampumasektori on perussuunta +-500 piirua. Pöljäpiisamikin tajuaa jotakin olevan pahasti vialla jos ase rupeaa osoittamaan päinvastaiseen suuntaan kuin on tarkoitus. Manuaalisella tasolla ampuma-arvoja laskettaessa silmäkin sanoo että nyt alkaa mennä päin vittua, tietokone taas kertoo sen ihan selvällä suomella.
Uskokaa ihan huviksenne, että 180 astetta väärään suuntaan ampuneet heittimet ovat tornihuhu. Väärään paikkaan on ammuttu useinkin eri syistä johtuen, tällöin on aina yksi tai useampi ihminen lyönyt laimin valvontavelvollisuutensa. On muistettava, että myös varusmiehet vastaavat omaan tehtäväänsä liittyvistä asioista. 80-luvulla oli tapaus jossa raastuvassa olivat heittimen suuntaaja ja johtaja, KRHJ:n johtaja ja valvoja. Siis 3 varusmiestä ja yksi kapiainen (joka oli absolutisti) joista kaikki todettiin syyllisiksi. Myös viimeisimmässä kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa varusmiehet olivat syylliseksi epäiltyjä mutta raastupaan ei raajarikkojen tai vainajan tarvinnut mennä. Heittimistössä olevat varusmiehet eivät siis vedä menemään lähtökohtaisesti nollat taulussa menemään vaan heilläkin on vastuunsa joka yleensä kannetaankin hienosti.
180 astetta eli 3000 piirua väärään suuntaan ampuminen edellyttää kuitenkin niin paljon töhöilyä etten usko sen olevan totta. Oletetaan että ampunut joukko on ollut kevyillä 81 millisillä heittimillä paukutellut kranaatinheitinjoukkue (KRHJ) jolla on ollut joko 2 tai 3 asetta ajankohdasta riippuen.
1. Kranaatinheitinjoukkueen johtajalle (kokelas) on käsketty perussuunta ts. se suunta johon heittimien pitää osoittaa kun ne ovat ns. perustilassa. Oletetaan että perussuunta (PS) on ollut 15-00. Perussuunta on käsketty myös joukkuetta valvovalle kapiaiselle jonka nimike on vaihdellut vuosien mittaan, olkoon hän vaikka tuliasemaerotuomari kuten nykyinen termi kuuluu.
2. KRHJ menee asemaan, viimeistään tässä vaiheessa koksu käskee perussuunnan myös heittimen johtajille, yleensä alikersanteille. Heittimen johtaja asettaa kiinnityspisteseipään (laatasta en puhu koska se vain monimutkaistaa asioita eikä vaikuta sinänsä tähän juttuun lainkaan) käsisuuntakehän avulla siten, että peruslukemilla oleva heitin osoittaa perussuuntaan. Joukkueen johtaja tarkastaa oikeellisuuden. Nyt siis kaksi ihmistä on jo tarkistanut asian.
2b. Jos asemaan on menty suuntakehämenetelmällä asetetaan heittimet perussuuntaan suuntakehän (teodoliitin kaltainen laite) avulla tekemällä laskutoimituksia. On mahdollista eikä mitenkään tavatonta että tässä meinaa tulla 3000 piirun virhe. Se huomataan kuitenkin poikkeuksetta heti koska heittimet on aluksi asetettu perussuuntaan käsisuuntakehällä.
3. Ennen ammuntaa tuliasemat on todennäköisesti tiedusteltu ja varmaankin myös valmisteltu. Tässä vaiheessakin on tiedossa ollut perussuunta ja useimmiten väärään perussuuntaan valkatut asemat paljastuvat asemaan menon yhteydessä tai päin vastoin.
4. Kun varusmiehet ovat saaneet torvet osoittamaan oikeaan suuntaan tarkistaa tuliasemaerotuomari vielä saman asian. Umpikännissä oleva kaveri (jollaisia kaikesta huolimatta oli vain häviävän pieni osa kapiaisista edes pahimpaan aikaan) voi tehdä virheen mutta se on muutamia satoja piiruja enimmillään. Nyt siis kolme henkeä on tarkastanut asian.
4b. Jos kyseessä olisi ollut KRHK ennen 90-luvun loppua olisi vielä koko komppanian tuliasemaerotuomarin käydä tarkastamassa sekä viuhka että ampuma-alan esteettömyys. Tämä määräys poistui joskus ennen vuotta 2000.
5. Seuraavaksi asetetaan rajoittimet. En kuvaa yksityiskohtia mutta käytettävä punaiset seipäät jotka tulevat sallitun ampumasektorin rajoiksi olisivat luonnollisestikin väärällä puolella heitintä mikäli heitin osoittaisi 3000 piirua väärään suuntaan. Taaskin on mahdollista että virheitä tehdään mutta ei niin suuria että 180 astetta olisi mahdollista.
6. Sitten ruvetaan ampumaan. Heittimillä, joukkueenjohtajalla, laskijalla (tai nykyisellä nimityksellä tulitoimintaailupseerilla) ja tuliasemaerotuomarilla on tiedossa pienin ja suuri sallittu sivu. Oletetaan että pienin sallittu sivu (PSS) on 27-50 ja suurin sallittu sivu (SSS) on 32-00. Kun kiinnityspisteseiväs on heittimen edessä on sivun peruslukema 30-00. Kun heitin siis on suunnattu perussuuntaan on sivu 30-00 ja ase osoittaa perussuuntaan eli 15-00. Koska PSS = 27-50 ja 30-00 - 27-50 = 250 voi heittimellä ampua sektoriin jonka vasen laita on 12-50 (15-00 - 250) ja oikea laita 32-00.
7. Edellisen viestini mukaiset virheet ovat mahdollisia. Jos heitin rupeaisi kuitenkin osoittamaan edes 750 piirua eli 45 astetta väärään suuntaan se huomattaisiin heti. Heittimen ampumasektori on perussuunta +-500 piirua. Pöljäpiisamikin tajuaa jotakin olevan pahasti vialla jos ase rupeaa osoittamaan päinvastaiseen suuntaan kuin on tarkoitus. Manuaalisella tasolla ampuma-arvoja laskettaessa silmäkin sanoo että nyt alkaa mennä päin vittua, tietokone taas kertoo sen ihan selvällä suomella.
Uskokaa ihan huviksenne, että 180 astetta väärään suuntaan ampuneet heittimet ovat tornihuhu. Väärään paikkaan on ammuttu useinkin eri syistä johtuen, tällöin on aina yksi tai useampi ihminen lyönyt laimin valvontavelvollisuutensa. On muistettava, että myös varusmiehet vastaavat omaan tehtäväänsä liittyvistä asioista. 80-luvulla oli tapaus jossa raastuvassa olivat heittimen suuntaaja ja johtaja, KRHJ:n johtaja ja valvoja. Siis 3 varusmiestä ja yksi kapiainen (joka oli absolutisti) joista kaikki todettiin syyllisiksi. Myös viimeisimmässä kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa varusmiehet olivat syylliseksi epäiltyjä mutta raastupaan ei raajarikkojen tai vainajan tarvinnut mennä. Heittimistössä olevat varusmiehet eivät siis vedä menemään lähtökohtaisesti nollat taulussa menemään vaan heilläkin on vastuunsa joka yleensä kannetaankin hienosti.
Ja joissakin sitä riitti
kimmo.j
Respected Leader
Osattiin sitä muuallakin, ainakin Helsingin kaupungilla kännissä duunissa oleminen ei vielä 80-luvulla ollut harvinaista.Ja joissakin sitä riitti
Kaikella kunnioituksella, ei ole muuta käsitystä epäsuorasta tulesta, kuin että sitä pitää olla aina paljon. En muuta ole väittänytkään ja toistin vain kuulemani.
Kuten sanottu, en sen homman kanssa muuten ollut tekemisissä kuin vastaanottavana osapuolena. Kaksi syytä sain kuulla ja pidin kapiaisen väittämää virhettä suuntauksessa uskottavampana kuin varusmiesjohtajan (tämä varusmiesjohtaja oli siis ollut itse osallisena kyseisen ammunnan tulenjohdossa) väittämää peruskartan virhettä alueella, jolla on ammuttu kovapanosammuntoja sankavitun ajoista lähtien .
Se ihan pirun iso virhe oli vieläpä aika helppo uskoa, koska ampuivat suoraan meidän tuliaseman eteen (jonka eteen siis oltiin valmistelemassa sitä tulenkuvauskenttää ja muu joukkue oli odottelemassa asemissa/välittömässä läheisyydessä) ilman sen suurempaa varoitusta. Tosin tiedettiin että tulitoimintaa on, mutta KRH ampui silloin omia ammuntojaan eikä tukenut meitä.
Shadowmon
Kenraali
Offtopic, tykistöjuttuja:
Omana intti-aikana onnistuivat upseerioppilaat ampumaan kranaatin 4km pitkäksi ja mun sukulaisen pihapiiriin pellolle.
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotim...puma-alueen-ulkopuolelle-niinisalossa/453924/
100m päähän talosta ja sirpaleita ropisi ulkorakennuksen seinään. Että näin meillä tykistön puolella
Omana intti-aikana onnistuivat upseerioppilaat ampumaan kranaatin 4km pitkäksi ja mun sukulaisen pihapiiriin pellolle.
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotim...puma-alueen-ulkopuolelle-niinisalossa/453924/
100m päähän talosta ja sirpaleita ropisi ulkorakennuksen seinään. Että näin meillä tykistön puolella
No niin.
"upseerioppilaat" tarkoittanee varmaan harjoituksessa olleita kadetteja ja opistoupseerioppilaita?
Toisaalta, tiedotusta hoitanut Tapio Huhtanen kertoo lehtileikkeessä 23-vuotisella urakokemuksella että "ammuksessa on ollut liikaa panospusseja". Haluaisin nähdä sellaisen projektiilin.
Tämän Pohjankankaan tapauksen syyhän ei ollut TykK:n kapiaisenaluissa, vaan eräässä koiraslotassa, joka tarkasti tuliasemissa kartussien panostuksen oikeellisuuden ja antoi luvan jatkaa.
Ei, ei ole enää töissä Tykistökoululla.
"upseerioppilaat" tarkoittanee varmaan harjoituksessa olleita kadetteja ja opistoupseerioppilaita?
Toisaalta, tiedotusta hoitanut Tapio Huhtanen kertoo lehtileikkeessä 23-vuotisella urakokemuksella että "ammuksessa on ollut liikaa panospusseja". Haluaisin nähdä sellaisen projektiilin.
Tämän Pohjankankaan tapauksen syyhän ei ollut TykK:n kapiaisenaluissa, vaan eräässä koiraslotassa, joka tarkasti tuliasemissa kartussien panostuksen oikeellisuuden ja antoi luvan jatkaa.
Ei, ei ole enää töissä Tykistökoululla.
Tällainen virhe olisi suhteellisen helppo tehdä kranaatinheittimelläkin, jolloin ampumasektorin takana oleva maasto olisi vaarassa. Toki krhssa lisäpanoskiekot näkyy siinä kranun pyrstössä helpommin kuin panospussit hylsyssä. Ja lentoradan kaarevuuden vuoksi ei osuman virhe olisi ihan niin korostunut kuin tykillä.Offtopic, tykistöjuttuja:
Omana intti-aikana onnistuivat upseerioppilaat ampumaan kranaatin 4km pitkäksi ja mun sukulaisen pihapiiriin pellolle.
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotim...puma-alueen-ulkopuolelle-niinisalossa/453924/
100m päähän talosta ja sirpaleita ropisi ulkorakennuksen seinään. Että näin meillä tykistön puolella
Shadowmon
Kenraali
Juuri näin, en ole noista termeistä kovin perillä.
Meillä oli varusmiesaikana hyvin tarkkaa että millaisilla panostuksilla ammuimme ja asia aina tarkistettiin. Ihmeteltiin aikanaan kovasti että miten tuollainen virhe on voinut päästä tapahtumaan. Hyvä kuulla tähänkin vähän avausta!
Omana palvelusaikana muistan vähäisemmistä virheistä että naapuritykki ampui kerran kranaatin ilman sytytintä (!), sekä noita 100 piirun sivu-virheitä taisi ainakin yksi kappale osua patteriin.
D
Deleted member 266
Guest
Jatketaan vielä OT:ia eli tuossa 130 K/54:n panostusvirheessä kyse oli kait juurikin tästä eli panosten erilaisesta nimeämistavasta Suomi vs. USSR:
Palataan otsikon alle
Leaderwolf
Respected Leader
Pindad’s Komodo 4×4 outfitted with 120 mm mortar
The Indonesian Pindad Komodo 4×4 light armoured vehicle has been fitted with a 120 mm smoothbore version of the Brazilian Ares Recoil Mortar System (RMS) for trials purposes.
The four-door protected cab positioned in the middle of the Komodo is retained, and the 120 mm RMS is mounted on a power-operated turntable on the flatbed. It can also be fitted with an 81 mm mortar barrel, which could be used for training purposes as it has a shorter range and fires lower-cost ammunition than its 120 mm counterpart.
The 120 mm RMS has a fully automatic powered operating laying system with manual back up, and is integrated with a mortar fire control system (MFCS) that is embedded with an inertial navigation system (INS) and an onboard ballistic computer. This is meant to enable the system to come into action quicker, carry out a fire mission, and then redeploy.
If required, it can be integrated with a higher echelon command-and-control system and be linked to mortar fire controllers/forward observation officers (MFC/FOO) or a fire direction centre (FDC).
The 120 mm mortar’s range depends on the projectile/charge combination, but firing an unassisted high-explosive (HE) mortar bomb it is typically 7,000 m.
The number of mortar bombs carried depends on the size of the platform, but could be up to 70. Its maximum rate of fire is up to 16 rds/min, and it is designed to come into action and fire its first round within about 60 seconds and then rapidly move to another firing position.
The 120 mm RMS weighs 1,200 kg and can also be installed on larger 6×6 or 8×8 armoured fighting vehicles (AFVs) and tracked AFVs, in which case it would be typically mounted in the rear of the platform and fired through open roof hatches.
https://www.janes.com/article/84538/pindad-s-komodo-4-4-outfitted-with-120-mm-mortar
The Indonesian Pindad Komodo 4×4 light armoured vehicle has been fitted with a 120 mm smoothbore version of the Brazilian Ares Recoil Mortar System (RMS) for trials purposes.
The four-door protected cab positioned in the middle of the Komodo is retained, and the 120 mm RMS is mounted on a power-operated turntable on the flatbed. It can also be fitted with an 81 mm mortar barrel, which could be used for training purposes as it has a shorter range and fires lower-cost ammunition than its 120 mm counterpart.
The 120 mm RMS has a fully automatic powered operating laying system with manual back up, and is integrated with a mortar fire control system (MFCS) that is embedded with an inertial navigation system (INS) and an onboard ballistic computer. This is meant to enable the system to come into action quicker, carry out a fire mission, and then redeploy.
If required, it can be integrated with a higher echelon command-and-control system and be linked to mortar fire controllers/forward observation officers (MFC/FOO) or a fire direction centre (FDC).
The 120 mm mortar’s range depends on the projectile/charge combination, but firing an unassisted high-explosive (HE) mortar bomb it is typically 7,000 m.
The number of mortar bombs carried depends on the size of the platform, but could be up to 70. Its maximum rate of fire is up to 16 rds/min, and it is designed to come into action and fire its first round within about 60 seconds and then rapidly move to another firing position.
The 120 mm RMS weighs 1,200 kg and can also be installed on larger 6×6 or 8×8 armoured fighting vehicles (AFVs) and tracked AFVs, in which case it would be typically mounted in the rear of the platform and fired through open roof hatches.
https://www.janes.com/article/84538/pindad-s-komodo-4-4-outfitted-with-120-mm-mortar
D
Deleted member 266
Guest
Soltamin RMShän se siinä, oli valenimi/-puku mikä hyvänsä
Ei ollut.Jatketaan vielä OT:ia eli tuossa 130 K/54:n panostusvirheessä kyse oli kait juurikin tästä eli panosten erilaisesta nimeämistavasta Suomi vs. USSR:Katso liite: 25336
Palataan otsikon alle
Katso liite: 25337
Kyseessä oli kolmiportainen virhe.
1. yhdessä kartussissa oli yksi ruutipussi liian vähän. (tätä ei ikinä ammuttu)
2. yhdessä kartussissa oli yksi ruutipussi liian paljon (juuri siinä jolla ammuttiin virhe Saunakylään)
3. panosten tarkastuksen tehnyt turkulaisperäinen teknikkoluutnantti laski ammuspoterolla olleet, kartusseista poistetut ruutipussit - joiden määrä täsmäsi kyllä. Itse kartussien sisälle ei katsottu - ja se onkin
ehdoton tarkastustapa nykyisin.
Mutta, olen samaa mieltä, palataan otsikon alle.
D
Deleted member 266
Guest
Otsikkoa vastaava 5 ls MRSI
