Kranaatinheittimistö

Kyllähän 120 krh:n kiinni saa vaunuun, mutta ongelma onkin, pysyykö se kiinni ja jos pysyy, mitä hajoaa ympäriltä. Rekyylivoima kun on 150 tonnin luokassa. Ampumatarvikkeitakaan (erityisesti sytytin!) ei lähtökohtaisesti ole hyväksytetty tällaisten iskujen varalle.

Lisäksi mikä tahansa ajoneuvoasennus edellyttää länsimaissa sellaista hyväsymisprosessia, ilman minkäänlaista takuuta onnistumisesta, että maksajaa tuskin löytyy. Erilaisissa Ählystaneissa ja Brutopistaneissa homma on tietenkin helpompaa: jos ei kestä, revetköön ja haetaan seuraava alusta ja miehistö:eek:

Historiasta löytyy tämä, ruåtsalainen "Grk tankett":
Katso liite: 36149
Aina kun näitä ideoita heittelee kannattaisi esittää itselleen kysymys: jos tämä kerran on niin yksinkertaista, niin miksi tätä ei jo ole tehty sellaisten ihmisten toimesta, jotka teknisen koulutuksen ja vuosien kokemuksen perusteella miettivät näitä asioita joka päivä palkkaansa vastaan, jo useamman vuosikymmenen ajan? Ja sitten voikin jättää Post reply -kuvakkeen rauhaan;)
Kennedy kin sanoi 60-luvun Amerikassa, että:
- Me menemme kuuhun - ei siksi, että se on helppoa, vaan siksi, että se on vaikeaa.
Moisilla pessimistisillä asenteilla meillä olisi yhä puhelinkioskeja joka korttelinnurkassa. Enkä kirjoittaisi tätäkään soopaa kännykällä.
:)
 
Kennedy kin sanoi 60-luvun Amerikassa, että:
- Me menemme kuuhun - ei siksi, että se on helppoa, vaan siksi, että se on vaikeaa.
Moisilla pessimistisillä asenteilla meillä olisi yhä puhelinkioskeja joka korttelinnurkassa. Enkä kirjoittaisi tätäkään soopaa kännykällä.
:)

Kyllähän kehitystyötä on Suomessa tehty mutta huomattavasti krh-Älliä kunnianhimoisemmassa muodossa. Amos on kuitenkin järjestelmänä jotain aivan muuta. Tässä voi olla niinkin yksinkertainen selitys ettei kohtuullistakaan työmäärää haluttu laittaa vanhojen värkkien kanssa väkästämiseen. Etenkään kun silloiset itäteknologiset panssarijoukomme vielä näyttäytyivät tulevaisuuden kaavailuissa auringonlaskun toimijana. Eli halu puuttui eikä niinkään kyky.
 
Ja miehitettynä ampunut Mjölner - ei kun AMOS M
Heitinajoneuvoissa lienee pääsääntönä, että ne voi olla joko monipuolisia tornillisia tai vähintään moottorisuunnattavalla pyörivällä alustalla varustettuja. Nämä huippuvehkeet kykenevät sitten nopeaan ampumiseen ja häipymiseen, MRSI:hin ym nykyajan edellyttämiin suorituksiin. Ovat myös kalliita ja usein painaviakin eli ovat menettäneet matkalle kaikki krh:n edut. Siis tykistöön verrattuna. Tai sitten ne ovat yksinkertaisempia käsin suunnattavia ja (useinmiten) normiheittimen tapaan ladattaviakin tyyliin ajoneuvo jonka päällä on krh-ase. Riittämätön (M113) tai kokonaan puuttuva suoja (TEKA) on näiden "budjettivehkeiden" toinen yleinen ominaisuus. Silloin ei taas saavuteta tarpeeksi etuja verrattuna perinteiseen vedettävään heittimeen, jota voi kiskoa vaikka panssaroidulla vetäjällä tyyliin MT-LB.

Ruotsalaiset koetti forumillakin käsitellyssä Mjölnerissa yhdistää "low-tech" aseen hyvään ja käyttökelpoisen alustaan. Onko @veeteetee llä tietoa, minkä suojaustason kestää Mjölnerin torni. Tekivät projektin valmiiksi aika nopeasti jolloin ei varmaan ehditty kovin monipuolisia ballistisia testejä tehdä. Panssariterästen tilausajatkin lienevät aika pitkiä.
 
Viimeksi muokattu:
Ei mitään käryä, mutta varmasti jotain parempaa kuin tämä märkänä;)
Kuvahaun tulos haulle wasa knäckebröd
 
Heitinajoneuvoissa lienee pääsääntönä, että ne voi olla joko monipuolisia tornillisia tai vähintään moottorisuunnattavalla pyörivällä alustalla varustettuja. Nämä huippuvehkeet kykenevät sitten nopeaan ampumiseen ja häipymiseen, MRSI:hin ym nykyajan edellyttämiin suorituksiin. Ovat myös kalliita ja usein painaviakin eli ovat menettäneet matkalle kaikki krh:n edut. Siis tykistöön verrattuna. Tai sitten ne ovat yksinkertaisempia käsin suunnattavia ja (useinmiten) normiheittimen tapaan ladattaviakin tyyliin ajoneuvo jonka päällä on krh-ase. Riittämätön (M113) tai kokonaan puuttuva suoja (TEKA) on näiden "budjettivehkeiden" toinen yleinen ominaisuus. Silloin ei taas saavuteta tarpeeksi etuja verrattuna perinteiseen vedettävään heittimeen, jota voi kiskoa vaikka panssaroidulla vetäjällä tyyliin MT-LB.

Ruotsalaiset koetti forumillakin käsitellyssä Mjölnerissa yhdistää "low-tech" aseen hyvään ja käyttökelpoisen alustaan. Onko @veeteetee llä tietoa, minkä suojaustason kestää Mjölnerin torni. Tekivät projektin valmiiksi aika nopeasti jolloin ei varmaan ehditty kovin monipuolisia ballistisia testejä tehdä. Panssariterästen tilausajatkin lienevät aika pitkiä.

Tuosta luokittelusta jäi pois se keskitie, eli psajon + perinteinen heitin + inu. Esim m113 asenteiset us heittimet. Liikuu hyvin, suojaa kohtuusti, riittävän nopea tulenavaus, ok tulinopeus, välitön väistökyky.

Mrsi ei oikein luonnistu, muttei siitä yhdellä putkella ole niin iloa. Eli tyyppillisellä amet, yläk tulitehtävässä maaliin tulee avauksessa 1 kranaatti Amoksen 4 sijasta. Yhdellä putkella ehtii ehkä juuri saamaan 3lks maaliin ennen kun Amos saa 6lks. Suora-ammunta tietysti puuttuu, mutta tuota ei toivottavasti kukaan koskaan tarvi.

Moottorisuuntaus ei perinteisellä putkellä tuo niin suurta lisäarvoa. Putki suunnataan ennen tulenavausta ja ammuttaessa lähinnä tarkistetaan että suuntaus pysyy. Alun pieni suuntausviive ei ole merkittävä. Voisi tosin olla kätevä jos ase osaisi suunnata edes vähän, eli pitää arvot alustan eläessä. Liikkeelle lähtö on esimerkissä yhtä välitön kun Amoksella.

Varmaan ruotsalaiset ovat katsoneet muun kaluston panssareiden suojausarvoja ja toistaneet jonkun sopivan suojaustasoratkaisun. En usko että ballistinen testaus toisi merkittäviä yllätyksiä. Ulkomaille jos ryhtyvät enemmän markkinoimaan, niin jotain evidenssiä arvatenkin ruvetaan kysymään.
 
Tuli turha viesti, mutta täydennetään tällä:

MORGANeita on rakennettu tasan yksi (1) kappale ja se on viimeksi nähty 1995 eli neljännesvuosisata sitten; ei siis muuta kuin ostamaan ;)
 
Last edited by a moderator:
Ruotsi supisti armeijan ja möy ne meille , niin miksi ei tehdä paras asia niistä? (jos se on halvempi kun ostaa NEMO tai AMOS)
Jos tarkoitat tuota boforsin mtlb-u-pohjaista krh-vaunua, niin onko niitä ikinä edes rakennettu enempää kuin se yksi testiajoneuvo? Eihän me mitään tehtäisi vehkeillä joita ei edes ole olemassa.
 
Noh noh, puhe aikaisemmin oli alustoista/ mille mitäkin saatu asennettua. Yli puolet tämän foorumin keskusteluista paskanjauhantaa väärässä ketjussa
 
Viimeksi muokattu:
Kukahan se kertoisi ihan faktaa siitä mitä M113:n on tehty että se kestää 120 heittimen? Ihan toimiva vekotin se ilmeisesti kuitenkin on eikä kyseessä ole @veeteetee mainitsema kolmannen maailman sotaväki.

Ihan kaikkeen ei päde se ajatus että se olisi tehty jo jos olisi järkevää, suureen osaan kylläkin ja tällä foorumilla valtaosaan.
 
Perus-M113:n ja M1064A3:n sisäkuvia (KVG) kun vertailee, niin lattiaan sivusponsonien väliin on tullut korotettu/jäykistetty lattia, joka siirtää voimat runkoon, ja siinä on vielä kiertokehä. Tällä saadaan perääntyviin massoihin mukaan 10+ tonnia vs. NA-122 GT:n takavaunun 4 tn, millä on merkittävä pienentävä vaikutus rasituksiin. Onko tämä sitten faktaa, en tiedä ;)

EDIT: faktaa löytyy ainakin täältä hakusanalla "M1064", joten ei muuta kuin hakemaan (y) https://armypubs.army.mil/ProductMaps/PubForm/ActiveInactiveRescSearch.aspx
 
Back
Top