Kranaatinheittimistö

Jos modea nappaa, niin sinne vaan, mutta kuka ne sieltä sitten löytää :unsure: Hmm, kiinnostaa "Kranaatinheittimistö", menenpä "Mediaan" - no tuskin...
 
Last edited by a moderator:
Tuossa TMUAS:issa niin kuin muutamassa muussakin krh-ajoneuvossa huomiota herättää a-tarvikkeiden olematon suojaus tulipalon varalta. Lisäpanokset ovat suojaamattomina ammuksen kaulalla ja varsinkin nykyään niin suositut NC-koteloihin pakatut ovat äärettömän paloherkkiä. Staattinen sähkö, avatusta sulusta tulevat palojätteet, vihollistulituksen sirpaleet läpi seinän jne. voivatkin sytyttää ne. Vaikkapa suomalainen JVA 1582:n lisäpanossarja pitää sisällään 40+4*116 = 504 g ruutia ja jos se alkaa palaa, naama alkaa kuumottaa äkkiä. TMUAS:issa tornissa olisi 18*0,5 = 9 kg ruutia loimottamassa:eek:

Julkisista lähteistä eli yhdestä (jota en enää löydä) lehdestä ja asiassa oikeasti mukana olleen kanssa käytyjen keskustelujen kautta tiedossa on, että ainakin yksi Saudi-Arabian AMS-tornillista krh-vaunuista tuhoutui lisäpanospalon takia. Näkemässäni lehtivalokuvassa vaunun oikea takanurkka / ammusvarasto oli korkannut, molemmat lataajat kuolivat heti, ampujalta lähti jalat ja kuski selvisi vammoitta.

1578754818763.png

AMOS/Nemossa ammusvarasto onkin tämän takia osastoitu ja ventiloitu niin, että yksittäisen varastossa olevan ammuksen panosten palaminen ei ole vaarallista, jos kohta hätkähdyttävää.
 
Last edited by a moderator:
Jahas. Nuo sytyttimet. Kun ammutaan herkkinä, niin paukkuuko jo risukkoon osuessaan vai tarviiko esim. ranteenvahvuisen oksan? Ja jäykkä: uppoaako se esim. metsämoreenimaaperään, jos ei ihan kiveen osu? Krh-tykistö?
 
RajaAUKissa (kurssi 175) ammuttiin näytösammunta heittimellä. Kohteena oli kuivahkossa kankaassa sijaitseva järeä männikkö.. Muistaakseni osa kranaateista räjähti aivan latvustasolla.

Kuvassa ammunan suorittaneet oppilaat koulutuksessa. Otin kuvan kesällä 1994.

1579096564826.png[/QUOTE
]
Klikkaa laajentaaksesi...
 
baikal kirjoitti:
Jahas. Nuo sytyttimet. Kun ammutaan herkkinä, niin paukkuuko jo risukkoon osuessaan vai tarviiko esim. ranteenvahvuisen oksan? Ja jäykkä: uppoaako se esim. metsämoreenimaaperään, jos ei ihan kiveen osu? Krh-tykistö?
Klikkaa laajentaaksesi...

Suomalainen iskusytytin IS 72-23A on käytännössä ainut sytytin ns. tavallisille kranaateille. Sitä ei voi monien muiden tapaan säätää jäykäksi tai herkäksi tai hidasteiseksi. Se voi räjähtää osuessaan puun oksaan kuten @miheikki tuossa kertoi, toisaalta esimerkiksi suohon ammuttaessa kranaatti ehtii melko syvälle ennen räjähtämistään.

Oksissa tai risuissa räjähtämistä vähentää pieni todennäköisyys siitä että sytkän kärki osuisi juuri sopivasti kohdalleen, toisaalta olen usein törmännyt tapaukseen jossa kranaatti osuu puuhun tai muuhun kohteeseen joku muu kohta kuin sytytin edellä. Tällöin kranaatti muuttaa suuntaa usein niin, että se tulee maahan lappeellaan eikä sytytin toimi taaskaan. Kallioon, betoniin tai teräsrakenteisiin osuessaan kranaatti taas saattaa rikkoontua.
 
baikal kirjoitti:
Jahas. Nuo sytyttimet. Kun ammutaan herkkinä, niin paukkuuko jo risukkoon osuessaan vai tarviiko esim. ranteenvahvuisen oksan? Ja jäykkä: uppoaako se esim. metsämoreenimaaperään, jos ei ihan kiveen osu? Krh-tykistö?
Klikkaa laajentaaksesi...
Herkät tosiaan räjähtävät oksiin, mikä onkin iso etu tulentehon kannalta, koska silloin sirpalepeitto on paljon kattavampi, ja ne tulevat ylhäältä alaviistoon.
 
J0h1F kirjoitti:
Herkät tosiaan räjähtävät oksiin, mikä onkin iso etu tulentehon kannalta, koska silloin sirpalepeitto on paljon kattavampi, ja ne tulevat ylhäältä alaviistoon.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joskin tuossa nousee kysymys, että miten korkealla oksistossa ne räjähtävät. Siinä voi olla lisää oksia matkalla alas ja ne syövät sirpaleiden tehoa.
 
SJ kirjoitti:
Joskin tuossa nousee kysymys, että miten korkealla oksistossa ne räjähtävät. Siinä voi olla lisää oksia matkalla alas ja ne syövät sirpaleiden tehoa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Krh-ammuksen sirpaleviuhka suuntautuu pääosin sivulle, mikä yhdessä jyrkän tulokulman kanssa johtaa siihen, että isojen puiden latvassa räjähtäminen ei ole optimaalista. Paras räjähdyskorkeus on herätesytyttimille tyypillinen 2...3 m, jossa siinäkin on tosielämässä suurta vaihtelua.

1579120220780.png
 
Last edited by a moderator:
veeteetee kirjoitti:
Krh-ammuksen sirplaeviuhka suuntautuu pääosin sivulle, mikä yhdessä jyrkän tulokulman kanssa johtaa siihen, että isojen puiden latvassa räjähtäminen ei ole optimaalista. Paras räjähdyskorkeus on herätesytyttimille tyypillinen 2...3 m, jossa siinäkin on tosielämässä suurta vaihtelua.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu, ajattelin kuitenkin sitä, että jenkit ainakin olettavat voivansa ampua KRH:lla myös hieman loivemman tulokulman tulta. Tämä on hyödyllistä heille, koska heillä on hersy vakiona käytössä ja loivempi tulokulma tehoaa paremmin kaivautuneisiin maaleihin. Mitä tällä on tekemistä tämän keskustelun kanssa on se, että jos halutaan osumia puihin, niin voitaisiin koettaa ampua samaan tyyliin joten puun pyyhkäisyalaa voidaan käyttää hyväkseen. Mutta tietenkin vika on siinä, että alaspäin suuntautuvat sirpaleet voivat jäädä oksiin.
 
miheikki kirjoitti:
RajaAUKissa (kurssi 175) ammuttiin näytösammunta heittimellä. Kohteena oli kuivahkossa kankaassa sijaitseva järeä männikkö.. Muistaakseni osa kranaateista räjähti aivan latvustasolla.

Kuvassa ammunan suorittaneet oppilaat koulutuksessa. Otin kuvan kesällä 1994.
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse kävin sissinä pari kertaa ammuttamassa ryhmällä kovia heittimellä suorasuuntauksella Sotinpurolla noihin samoihin aikoihin. Tosin talvella. Toisella kerralla eka laukaus "katosi" ja odotellessa laskin päässäni monta kertaa koron, Oilin ja Vapon uudestaan. Oli jäänyt puun oksistoon, joka selvisi myöhemmin..
 
Tuli tämäkin esite vastaan hyllyjä siivotessa, singaporelaisten kehittämään SRAMS:iin (Super RApid Mortar System) perustuva UAE:ssa valmistettu Agrab Mk.2, joita on näkynyt hutheja kurmuuttamassa Jemenin sodassa:AGRAB Mk2001.jpgAGRAB Mk2002.jpgAGRAB Mk2003.jpgAGRAB Mk2004.jpg,
 
Etuina pieni rekyyli, rekyloivat massat kun on maksimoitu.
1579277362968.png
Putken suussa suujarru, joka pienentää impulssimelua ja ohjaa ruutikaasut pois kranaattia häiritsemästä, Tampellan patentin US3,951,039 mukaisesti ;)
1579277523381.png
Järjestelmä on lisäksi kevyt ja varmaan edullinenkin.

Haitat ovat samat kuin muissakin lattia-asenteisissa krh:issä eli ballistisena suojana ylöspäin on vain sinitaivas ja suorasuuntausammunta ei onnistu.
 
Last edited by a moderator:
Ottoville kirjoitti:
Ja tarvitaanko sitä?

Suora ammuta, parempi suoja, ammunnan hallita jne.
ja kun kaikki vaatimukset täytetään.

Niin lopputulos on ase jolla ei enää ole mitään tekemistä krh:n kansa.



Katso liite: 36697 :facepalm:
Klikkaa laajentaaksesi...

Kenttätykistökin harjoittelee suorasuuntausammuntaa. Miksi ihmeessä kun panssarivaunu soveltuu hommaan paremmin?

Ehkä siksi, että parhaiten hommaan soveltuvaa laitetta ei aina ole saatavilla ja silloin on hyvä, että jollain muulla on edes auttava toissijainen kyky hoitaa homma, vaikka edes omasuojaksi pakon sanelemassa tilanteessa.
 
Minusta ss-kykyä tarvitaan - ja tätä sanomaa olen levittänyt vuodesta 1995 - nykyajan taistelukentällä ja Future Indirect Fire Turret -projektin speksin perusteella Yhdysvaltain asevoimat ovat samaa mieltä ;)

1579777563584.png
 

Liitteet

  • 1579777523574.png
    1579777523574.png
    2.6 MB · Luettu: 2
Jos saadaan 30 laitetta jolla voi ampua suorasuuntauksella sen sijaan että saataisiin vaikkapa kolminkertainen määrä yksinkertaisempia laitteita ilman em. kykyä?
Onko 20 laitetta kattavalla ballistisella suojalla parempi kuin 100 pelkällä sivusuojauksella?
Perustuuko Yhdysvaltain halu suorasuuntaukseen johonkin muuhun kuin sellaiseen viholliskuvaan joka PV:llä on?
Onko muutama kymmenen State-Of-Art heitintä ja KRHTEKA:aa ja tuhat vedettävää oikea suhde? Voisiko jotenkin muutenkin olla?

Kukapa sen oikean suhteen osaisi laskea? Hankalia kysymyksiä joista mielipiteitä löytyy ehkä enemmän kuin persereikiä, oikeita vastauksia joiden realistiseen
toteuttamiseen olisi mahdollisuus en ainakaan minä osaa kertoa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top