Kuinka sodan aikana Rajan porukka olisi roudannut heittimiä pitkin korpia?
Oon vaan miettinyt
Kranaatinheittimistö
- Viestiketjun aloittaja Samses
- Aloitus PVM
Kuinka sodan aikana Rajan porukka olisi roudannut heittimiä pitkin korpia?
Oon vaan miettinyt
miheikki
Greatest Leader
Pataljoonassa oli vissiin muutama heitin. Sissitoiminnan harjoitteluissa ei kyllä ollut milloinkaan mukana. 2000 -luvun alussa oli rajajääkäripataljoonan kertausharjoituksessa mukana korohoro -osasto. Ei mitään käryä käyttötarkoituksesta. Se oli ainoa osasto joka eli taistelumuonilla koko viikon. Muille järjestyi sapuska soppatykeillä.
Ajatus lienee ollut se, että kamppeita kätketään ennakolta maastoon. Talvella opeteltiin touhua moottorikelkkakuljetteisesti. Rajakomppanian toiminta-alueella oli vähän hiton monta kilometriä kelkkauraa, en viitsi edes sanoa paljonko, kun alatte kuitenkin vänkäämisen. Traktoreita ja maastoajoneuvoja oli myös jyvityksessä, eipä muoviset tekatkaan olleet pois suljettuja.
Rajakomppanioiden tai -pataljoonien ryhmitys voidaan nähdä haluttaessa kartoilla syvyyssuuntaisina alueina, harvemmin hoksataan, että taisteluyhtymien sivustat ovat myös syvyyttä jostain näkökulmasta.
Jos panette operatiivisen tst-osaston kieppumaan esim. Joensuun seudulle, niin sen sivustojen suojaaminen ei suinkaan ole tarkoitettu hoidettavan toisilla operatiivisilla pumpuilla, vai mitä....ei niitä operatiivisia pumppaamoja sentään niiiiin paljon ole koskaan ollut, eikä ole nytkään.
Kun esim. rajajääkärikomppania varustetaan kolmen viikon taisteluvarusteilla, niin ei ne kalut kulje millään reppupelillä, ei moottorikelkoilla, ei millään leikkikaluilla. Se on hitosti tavaraa, joka joko kätketään tai sitä syötetään -yksisuuntaisia- reittejä käyttöön. Samaa reittiä lähtee haavoittuneita ja sairaita, vankeja ym.
Ei rajajääkärikomppanian tai -pataljoonan taistelu ole mikään lehväslaiholainen juoksukilpailu korvessa....nykyään se on selvästi jo ihan muuta kuin kultaisella kasarilla tai ysärillä. Kuten varmasti huomasitte, kun kahtoitte viimeistä isoa sotaharjoitusta. Viestiyhteyksien kehitys on mahdollistanut ihan toisenlaisen tulenkäytön, joukkojen käytön jne. Kyky tuottaa tappioita viholliselle on eri sfäärissä kuin ennen. Toiminta on kehittynyt luvalla sanoen ja käsittääkseni erittäin paljon.
Kahtokkee nyt sitä viimeisintä isoa sotaharjoitusta, siinähän oli rajajoukkoja. Älkää sulako siihen videoon, jossa wanhaan ihanaan malliin kylkkärit paukkuivat ja savuja syttyi kuusen alla.
Silloin 90-luvun lopulla varusveijarit puhu Rajalla, että käyttö olisi kootussa iskussa tulituki. Mutta tuli vaan tuosta kuvasta mieleen ettei niitä varmasti jokaiseen risaukseen olisi roudattu.
Niin. Jos miettii Vartiuksesta alkavaa hyökkäystä. Ja miettii jos kärki etenee Kajaanin kohalle. SIlloin on jo äkkiseltään 180 km suojattavia sivustoja hyökkääjällä/puolustajalla.
Tuota kranaatinheitinpuolta äkkiseltään vaan rupesin miettimään, että joskus intti aikaan kun oltiin Rajan kanssa hommissa. Niin puhuvat siellä että koottuihin iskuihin tms. kuskaisivat vehkeitä mukana.
Einomies1
Respected Leader
Vapaaehtoisessa kertauksessa SA-INT jälkeen korohoropatterin vänskä res. oli mukana ja kertoi tulituesta. Pääkäyttö olisi ollut kärkitaistelun tukeminen ja sitten varmaan tuo koottu isku. Olisi siitä ollut varmaan muuhunkin tarpeen mukaan. Tietysti 3 kpl 81mm vippalautoja ei paljoa tee, mutta on tyhjää parempi. Suojautumattomalle jalkaväelle kuitenkin pirun ikävä kun sataa sirpalekranaattia taivaalta pystysuoraan harvakseltaan. Suojaa on vaikea löytää jos ei ole vaunussa. Huolisin mukaan edelleenkin jos olisin sijoitettuna jalkaväkeen (mihin tahansa joukkoon).
Sitä en tiedä millä roudataan, mutta eiköhän ne ihan kuorma-autoilla liiku ainakin etelä-suomessa. Talvella pohjoisempana kaiketi TEKA:a tai moottorikelkoilla?
Kyllähän sitä voisi kuvitella, että huollon esitaistelijaa olisi tympinyt häätää suomalaista sissiä kimpusta samaan aikaan, kun selkähiessä ja varpaat jäässä roudaa tavaraa huoltopaikalla.
Voi ottaa äkkiä vastasissiosasto kiinni, jos pitäsi juosta useampi kilometri karkuun kevyen-krh:n joukkueen kamojen kanssa.
Kent Uranium
Kenraali
Heitin ja murkulat olisivat olleet kohdekätkössä. Otettu sieltä jo aikaisemmin suunniteltua käyttöä varten. Ammuttu. Suuntain irti ja "optiikka oikealle" ja "susi yksi".
Meillä oli kokoonpanoissa myös mahdollisuus sergeihin. Vastaava kertakäyttö. Joko suojaamassa tukikohtaa tai esim. Suora-ammuntaan pehmeitä kohteita (esim. huolto) vastaan tieliikenteen häirinnässä kertakäyttöisesti.
Eipä kai nämä enää mitään sotasalaisuuksia ole?
Kevyen krh-joukkueen kokoonpano jääkärikomppanian tukena hyökkäyksessä oli 90-luvulla 2 x 81mm. Oletuksena oli käveleminen eikä kätköjen varaan voinut laskea eli kranaatit olisivat kulkeneet mukana.
Oletuksena kapiukkoloihe mukaan oli, että krh-joukkue kantaa itse mukanaan kovassa tilanteessa 4 kranaattia / jääkäri pois lukien heittimen osien kantajat (yhteensä 6 miestä) ja joukkueen johtaja. Lisäksi nurmiporat (lue: tavalliset jääkärit) olisivat kantaneet jonkin verran kranaatteja. Ei sillä mitään Oderin ylimenohyökkäyksen tulivalmistelua olisi ampunut, mutta hetken aikaa jollakin olisi ollut kyllä kohtaamistilanteessa ikävää.
Nykyään tuo ei taitaisi toimia kun miehistä on tullut kaiken muun romppeen vuoksi kuormamuuleja jo valmiiksi. Onko se ihan hyvä kaikissa tilanteissa on sitten eri keskustelu.
Oletuksena kapiukkoloihe mukaan oli, että krh-joukkue kantaa itse mukanaan kovassa tilanteessa 4 kranaattia / jääkäri pois lukien heittimen osien kantajat (yhteensä 6 miestä) ja joukkueen johtaja. Lisäksi nurmiporat (lue: tavalliset jääkärit) olisivat kantaneet jonkin verran kranaatteja. Ei sillä mitään Oderin ylimenohyökkäyksen tulivalmistelua olisi ampunut, mutta hetken aikaa jollakin olisi ollut kyllä kohtaamistilanteessa ikävää.
Nykyään tuo ei taitaisi toimia kun miehistä on tullut kaiken muun romppeen vuoksi kuormamuuleja jo valmiiksi. Onko se ihan hyvä kaikissa tilanteissa on sitten eri keskustelu.
Voihan asiaa näinkin kääntää: mualimalla on monessa sodassa ja sodantapaisessa homma mennyt yksinkertaisesti niin, että kolonnan kärki ajaa miinaan. Porukkaa jalkautuu tai ovat pressun alla kuorma-auton lavalla ja sitten alkaa tippua heittimen kranaatteja. Eli väijyosasto voi olla olematon pieni lkm - ryhmä ja heitinosa ampuu joko johdettuna tai suora-ammunnoin. Jalkautuneeseen ja maastoutuneeseen viholliseen on vaikea saada vaikutusta kivääriasein....heittimillä sitä voi jo saadakin.
Heittimen kuljettaminen ei oikeasti ole ongelma vaikka tokihan se painaakin. Ampumatarvikkeet puolestaan painavat niin paljon, ettei niitä kantamalla saa kuljetettua järkeviä määriä ja siksi yleis- tai kohdekätköt ovatkin olemassa. Samanlaista se on nykyisinkin, niin RVL:n kuin PV:n hajautettuna taistelevien joukkojen osalta.
Joskus tehtiin niin, että heitinkin kätkettiin mutta se on huonoa bisnestä; jos kätkölle ei pääse niin homma on kaput. Mönkijä ja kelkka ovat kova sana heitinryhmän kaluston kuljettamiseen mutta kulkee se muutenkin kun asiaan perehtyy, suunnittelee ja harjoittelee. Nimim. Kannettu, saatana, on!
Miten helposti muuten viholliselle paljastuu kevyen heittimen taiten laadittu suora-ammunta-asema, mitä arvelette? Joissain pelipaikoissa on mahdollista jopa itä-Suomessa värkätä aika pitkäkin a-matka ja silti osuu varsin hyvin.
Sen verran tuota lajia joskus pelattiin, silloin vaan pohdittiin, että mitenköhän se oikeassa elämässä sujuisi? Muutaman sadan metrin matkoilla osui mielestäni hyvin tai ainakin tarpeeksi hyvin.
Vai onko suora-ammunta ihan turhake heittimien osalta?
Sen verran tuota lajia joskus pelattiin, silloin vaan pohdittiin, että mitenköhän se oikeassa elämässä sujuisi? Muutaman sadan metrin matkoilla osui mielestäni hyvin tai ainakin tarpeeksi hyvin.
Vai onko suora-ammunta ihan turhake heittimien osalta?
Minkälaiseen tarkkuuteen tuolla tavalla pääsee? Voisin kuvitella, että tuolla ampumatavalla kranaatin lentoaika jää vähäisemmäksi ja jos sillä kyettäisiin osumaan kertalaukauksilla paikallaan olevaan kuorma-autoon, niin voisin kuvitella sille käyttötarkoituksia hajautetussa taistelutavassa.
Nyt olen hieman eri mieltä vaikka käsittääkseni oletkin krh-keisari.
Jos (ja kun) heittimen kantaminen ei ole ongelma, niin miten kranaattien kuljettaminen olisi ongelma? Ja miten kätköt tehdään hyökkäävässä tilanteessa tosipaikassa? Tai edes puolustavassa?
Luonnollisesti on selvää, että määrät kannettaessa ovat kohtuullisen "pieniä" mutta ei koskaan ole ollut käsittääkseni ajatuksena mikään suurhyökkäyksen tukeminen/torjunta. Kätköt olivat aikanaan sissiheittimistön juttuja enkä suoraan sanoen usko niihin hetkeäkään nytkään tosipaikan tullen erinäisistä syistä jos puhutaan linjajoukkojen toiminnasta.
10-20 kranaattia oikein ammuttuna on paljon komppanian tukena ja tämä määrä oli helppo kuljettaa aikanaan. Ei nykyään, mutta silloin ongelma on enemmänkin nykyvarustuksen määrän kasvussa suhteessa heittimistön tehoon. Kuten sanottu. 90-luvun alussa ei olisi ollut mikään ongelma kuljettaa hyökkäävän komppanian mukana 50-100 kranaattia. Nykyään varmaan olisikin. Ja voidaan keskustella nykyvarustemäärän järkevyydestä.
Mutta kuten sanottu. Kätköihin luottaminen ei onnistu ainakaan hyökkäyksellisessä tilanteessa eikä todennäköisesti edes puolustuksessa. Raskaalla asia on eri.
Yllättävän hyvään tarkkuuteen, ainakin tarpeeksi hyvään. Korjaukset ovat nopeita tehdä, kun maalialue on näkyvillä.
Erimielisyytesi perustuu siihen, että ajattelet tarvittavien, siis kannettavien, kranaattien määrän liian pieneksi. 10-20 81 KRH:n kranaattia ei riitä oikein mihinkään kun otetaan tulentehotaulukot käteen ja lasketaan. Vaikka päinvastaista haluaisin uskoa, kevyt KRH ei ole tuomiopäivän pasuuna.
Kranaatinheitinjoukkueen yksi tuliannos on 540 kranaattia, ulkoa en muista kokonaispainoa mutta kyllä se paljon on. Iskuun ammutaan 54 tikkaa ja vaikkapa isku kohteeseen on monesti suunniteltu niin, että ammutaan kaksi iskua ja muutamat häirinnät päälle. Yhteensä siis 30-40 kranaattia heitintä kohti. Kyllä sen määrän lyhyen pätkää kantaa mutta ei pitkään.
Ihan ensimmäiseen kohtaan vastaan siis etteivät heittimen osat tai kranaatit yksistään ole ongelma kantaa, mutta kohtuuttoman hankalaa siitä tulee jos kummatkin pitää kiikuttaa jalkapelillä. Mahdollistahan se toki on.
Jos suora-ammuntaa harrastetaan niin, että maali näkyy suuntaimelle ja vastassa on rynnäkkö- tai taisteluvaunuja niin helposti paljastuu vaikka amet olisi pitkäkin. Ihmissilmä ei näe mutta optiikka käräyttää.
Sitä vastoin jos ammutaan niin, että maali ei näy suuntaimelle pysyy kyllä piilossa. Aika paljon on harrastettu sellaista, ensimmäinen iskemä ei tietysti osu yhtä hyvin kuin yllämainitulla tavalla mutta yhdellä korjauksella pääsee lopputulokseen. Myös niin on tehty, että esim. väijytyksessä paikannetaan maali (vaikka etutulppa) ja tuliasema GPS:llä ja lasketaan JOHLA:lla tms. suunta ja etäisyys tuliasemasta maaliin. Etäisyyden perusteella valitaan panos ja koro, suunnan mukaan asetetaan kiinnitypisteseiväs ja avot!
Suora-ammunta ei ole turhake.