Kranaatinheittimistö

DSA_2022_Deftech_showcases_AV8_Gempita_8x8_mortar_carrier_1.jpg


DSA_2022_Deftech_showcases_AV8_Gempita_8x8_mortar_carrier_2.jpg


Malaysia’s Deftech is the main assembly agent, and its engineers worked with Nurol holding subsidiary FNSS to customize the vehicles for Malaysian requirements and equipment. South Africa’s Denel reportedly built a 2-man turret for the APC, while Sapura Thales was expected to become the systems integrator. The first prototype of the AV8 was presented in March 2013 to the public during the 80th Army Day anniversary celebration in Port Dickson, Negri Sembilan.

The AV8 will be delivered in 12 variants. A total of 178 AV8s will have an APC configuration with 30-mm or IFV-25 25-mm turret or 12.7-mm remotely controlled weapon station. Other versions include armored surveillance vehicles with battlefield radar and mast-mounted sensors (24), command vehicles (13), armored ambulances (9), armored recovery vehicles (9), maintenance vehicles (9), 120-mm mortar carriers (8), engineering and NBC reconnaissance vehicles (4) and signals vehicles (3).

 

Mitä nuo ukot juoksee koko ajan pois tuosta heittimeltä? Jotakin 40 vuotta vanhaa ampumatarviketta ampuvat, joten yrittävät päästä edes pienen etäisyyden päähän ennen kuin lähtee?
 
Mitä nuo ukot juoksee koko ajan pois tuosta heittimeltä? Jotakin 40 vuotta vanhaa ampumatarviketta ampuvat, joten yrittävät päästä edes pienen etäisyyden päähän ennen kuin lähtee?
Jos pelkäävät että sytytin&kranu laukeaa. 1985 vielä täälläkin käytettiin sytyttimiä jotka saattoivat laueta heti. KaiPr:ssä laukesi 120mm kranu heti ulkona. Ihme tuuri kävi, yksi varusmies sai sirpaleen jalkaansa. Ammusmies sai sen osuman, mutta viereinen sadeviitta oli reikää täynnä. Kranaatin takapuolella on katvealue, jonne ei paljoa tule sirpaletta, seikka joka pelasti lataajan ja suuntaajan. Meidän mopoajan alikessut olivat tuossa porukassa. Sen jälkeen käsittääkseni käytettiin vain näitä lähtökiihdytyksessä virittyviä sytyttimiä. Niissä on metallikuula(t) lätkän päällä. Lähtökiinnityksess lätkä painuu ja jousi palauttaa sen alkutilannetta ylempään asentoon. Siinä pääsee metallikuulat sivuun, ja iskuri pääse hollille nalliin. Ulkoa päin näkee että metallitappi on ulkona kun viritetty sytytin. (Hämärä muistikuva sen aikaisesta kuvasta, mutta pääperiaate jotenkin näin). Maalialueella oli joitain noita suutareita ja niissä kaikissa tappi ulkona.

Hevosmiehet kertoivat että silloin ruotsalaiset tiputtivat kranaatin putkeen suojasta pitkävartisella metallityökalulla.

Meillä piti pitää heittimen jaloista kiinni kun murkula lähti, ettei putki hypi kuten videossa. Oi niitä aikoja.
 
smelchak.jpg


Artillery-Launch-Ukraine-Guided-Russia.jpg


Historically, the 2S4s have typically been used to fire unguided 290-pound or 500-pound high explosive rounds, the latter of which has a range-extending rocket booster. It can engage targets out to around 6 miles with standard ammunition and 11 miles away when using the rocket-assisted type. In the 1980s, the Soviets developed a laser-guided round, called Smel’chak, for the 2S4, which has a maximum range of 5.7 miles.

An autoloading system feed rounds into the mortar from two drum-type magazines, which can hold a total of 40 standard high-explosive projectiles or 20 long-range rocket-assisted ones at a time. It's unclear how many laser-guided shells can be loaded into the system at once. The 2S4 has a small onboard crane to hoist rounds into its magazines.

When fired, the barrel emanates an ominous bell-like ring.
 
Arquus_Thales_and_NTGS_unveils_new_Sherpa_Advanced_Mobile_Mortar.jpg

The Sherpa Light is a multipurpose, 4x4 armored vehicle, designed by Arquus to provide a wide array of versions and customizations for all needs and missions, built on a single, proven base for increased commonality and ease of maintenance.

It is a modern, mature, new-generation vehicle, which is built on many years of industrial experience, operational deployments on the battlefield, and maintenance. It is protected against ballistic and mine as well as improvised explosive device threats with a STANAG 4569-certified protection, which ensures a high level of safety for the crew inside the vehicle during operations.

The Sherpa A2M can carry 40 rounds of 120mm mortar ammunition in the rear and possibly additional ammunition in the cabin, depending on user requirements. It has a range of up to 8,2 km with standard rifled ammunition and up to 13km with a rocket-assisted projectile, allowing it to enhance the protection of the embarked soldiers by engaging units without being hit (Shoot & Scoot).
 
Siirsin tänne tykistöketjusta, kun aihe on krh-onnettomuus 2005.

Rovajärven valitettavassa kaksoislatausonnettomuudessa ei kranaatti räjähtänyt lainkaan, vaan ylimääräisen murkulan aiheuttama ylipaine sai heittimen putken hajoamaan kappaleiksi. Mutta totta on sekin, että sirpale saattaa huonolla tuurilla lentää hyvinkin pitkälle. Esimerkkinä toinen krh-onettomuus v:lta 1974, jota itseäni vanhempi lapsuudenkaverini oli todistamassa tulenjohtopaikalla. Sirpale lensi 300 metriä. Tämän jälkeen varomääräyksiä muutettiin ja niitä on kiristetty senkin jälkeen pariinkin kertaan.

Katso liite: 62652


Rovajärven 2005 onnettomuuteen sen verran, että eikös krh-putkessa kuitenkin palanut ruutipanoksien ohella vähintään alemman "sytyttimestä/suustaan murtuneen" ammuksen TNT-täyttö (deflagroitunut/humahtanut, muttei räjähtänyt/detonoinut) ainakin osittain, joka aiheutti paineen nousun, joka edelleen johti putken murtumiseen ja paikoittaiseen sirpaloitumiseen valitettavin seurauksin. Sama ilmiö oli saatu aikaan myös kaksoislatauskokeissa aiemman läheltä-piti (2001) onnettomuuden ja myös tämän (2005) onnettomuuden lisätesteissä.
Näin ymmärtäisin tuon selostuksen?

Pelkkä tupla-ammuspaino tuskin sirpaloittaisi lainkaan tai niin paljoa putkea kuin onnettomuuksissa on tapahtunut. Putken teräs on sitkeää lujuuteensa nähden, joten se pullistuu ja ruutikaasu virtaa ammuksen ohi, paine ei nouse riittävästi ohivuodon vuoksi ja siten putkea ei saa yhdellä ylipainavalla ammuksella ja ylipanostuksella pirstaleiksi, mutta jonkun verran pysyvästi pullistuneeksi kuitenkin.
Kahden kovan ammuksen tapauksessa on painon ohella tuplapanos ja r-aineet, joten siinä syntyvä rasitus murtaa putken.

Saarna: Tutkintaselostus on myös hyvä näyttö testauksen, laadunvalvonnan, osien merkintöjen, valmistuksen vaiheiden ja käytön seurannan jne sekä niiden dokumentaation tarpeesta ase-/ammusasioissa, vaikka niitä toimia erityisesti Ukraina-ketjussa kritisoidaan ja menettelyjä ihmetellään Ukrainan "kovan avun" tarpeessa. Sorvaamoja arvellaan löytyvän pilvin pimein ammus- ja asetuotantoon. Kynnys tuotantoon lienee selvä ja hieman korkeakin, mutta menettelyt perusteltuja tämänkin onnettomuuden selvityksien myötä..
 

Jäsen @ERAkko postailee erinomaisen informatiivisia viestejä tykistölangassa. Mutta on mielestäni sortunut nettikeskustelussa yleiseen hiustenhalkomiseen ja käsitteillä kikkailuun. Siis: Ruuti palaa ja trotyyli räjähtää, mutta sekin on palamista. Palonopeuksien erot näkee siitä samasta netistä.

BTW Kiinnostaako krh enää ketään, vaikka niillä sotaakin koko ajan käydään? Eipä oo ainakaan kukaan löytänyt mitään aiheeseen liittyvää. Ei kaikkea kannata laittaa Ukraina-ketjuun, kun siellä sivu täyttyy puolessa tunnissa. Tässä myös muutama huomio videosta. Vahinko, ettei ammattimies @Stokes enää ole koko forumilla.

0:03 Venäläinen suuntain, joka tunnettiin meillä tyyppinimellä m60 ven, on tuttu monelle vanhemman sukuplven heitinmiehelle. Oli aikanaan yksi ensimmäisiä venäläisiä sotavarustehankintoja; siis tietenkin
laskien mukaan vaan ne, jotka piti rahalla maksaa.

0:17 Kylmän sodan aikainen venäläinen 120 mm 2 B11 heitin, jonka myöhemmin kerrotaan olevan sotasaalista.

1:15 Kaksoislatauksen estolaite näkyy hyvin.

1:19 Ei hyvää päivää??!... Kyllä se vastin pitää perustaa lujasti koskemattomaan maapohjaan eikä lätkäistä kaivetun löysän maakasan päälle.

0:58 "Mortars are artillery too", sanoo sotilas videolla. Meillähän niitä on kutsuttu pataljoonatykistöksi.

1:05 Venäläisiä atarvikkeita, jotka on valmistettu tammikuussa 2019. Yhdessä kranaatissa näkyy painoluokka "--", joka tarkoittaa ulkomuistista reilun puolen kilon normipainoa kevyempää nurkulaa. Valmistustekniikasta johtuen niitä ei pystytä tekemään samanpainoisiksi, jolloin tuliasemissa joudutaan lajitteluhommiin. Tykkimiehiä koskee sama asia.

1:11 Teräspyrstöllä näyttäisivät olevan. Meillähän uudet kranaatit on jo pitkän aikaa tehty alumiisilla pyrstösiivillä.

1:28 Tämä "Killer" lempiniminen solttu toteuttaa nimensä mukaista toimintaa yhtä hyvin omien joukossa, jos joutuu ampumaan lähelle omia joukkoja. Ainakin, jos toiminta on samanlaista kun nyt nähty.

1:33 Tässä kasassa on normaalipainoisa kranaatteja. Sen näkee kirjaimesta "H" joka on venäjänkielessä N eli normal. Kasan panokset ovat vanhanaikaisesti kangaspusseissa, kuten meilläkin muinoin. Edessä on toinen pino, jonka panoksina on nykyaikaisia valettuja kappaleita. Vielä voi huomata, että panoksien kaulakohdat on käännetty eri suuntiin, jota meillä ei tehdä. Patrian asiantuntijoiden mielestä tämä meidän käytäntö voi aiheuttaa epätasaisia paineita siipien ympärille ja siten pyrstörikkoja.

1:40 Osa sytyttimistä hapettuneita eli ollu huonot varasto-olosuhteet. Puulaatikot joskus aiheuttaa ylläreitä, kun kuivassakin varastossa niiden sisälle tihkuu kosteutta säilytyslaatikon laudoista.

2:33 Heitin pomppasi ilmaan eikä tietenkään pudonnut samaan paikkaan. Silloin sitä on siirrettävä sivusuunnassa, jotta noin 30 m päässä oleva suunnan kiinnityspiste taas näkyy. Tarkka suunta häviää aseesta tässä vaiheessa.

2:49 Pyrstön keskellä on haulikonpatruunan näköinen peruspanos, joka siis tarvitaan aina. Pyrstön kaulalle tulee sitten yksi tai useampia ns. lisäpanoksia.

3:03 No eipä tuollainen kiilan hakkaaminen taida paljon auttaa, kun vastimen alla on löysää maata. Eipä ihme, jos suomalaisia kouluttajia on kehuttu. Ei yksikään meikäläinen tällaista hyväksyisi!

Edit! Poistettu virheellinen kommentti kiinteästä iskurista, jonka aina tarkka @peelo huomasi. Samankaltaista toimintaa eli vastin laitettu irtomaan päälle oli pari vuotta sitten KarTR:n julkaisemassa videossa. Koetin etsiä sitä, mutta jäljellä oli vaan viesti #3.168 videon oli PV poistanut Tuubista.
 
Viimeksi muokattu:
Siirsin tänne tykistöketjusta, kun aihe on krh-onnettomuus 2005.




Rovajärven 2005 onnettomuuteen sen verran, että eikös krh-putkessa kuitenkin palanut ruutipanoksien ohella vähintään alemman "sytyttimestä/suustaan murtuneen" ammuksen TNT-täyttö (deflagroitunut/humahtanut, muttei räjähtänyt/detonoinut) ainakin osittain, joka aiheutti paineen nousun, joka edelleen johti putken murtumiseen ja paikoittaiseen sirpaloitumiseen valitettavin seurauksin. Sama ilmiö oli saatu aikaan myös kaksoislatauskokeissa aiemman läheltä-piti (2001) onnettomuuden ja myös tämän (2005) onnettomuuden lisätesteissä.
Näin ymmärtäisin tuon selostuksen?

Pelkkä tupla-ammuspaino tuskin sirpaloittaisi lainkaan tai niin paljoa putkea kuin onnettomuuksissa on tapahtunut. Putken teräs on sitkeää lujuuteensa nähden, joten se pullistuu ja ruutikaasu virtaa ammuksen ohi, paine ei nouse riittävästi ohivuodon vuoksi ja siten putkea ei saa yhdellä ylipainavalla ammuksella ja ylipanostuksella pirstaleiksi, mutta jonkun verran pysyvästi pullistuneeksi kuitenkin.
Kahden kovan ammuksen tapauksessa on painon ohella tuplapanos ja r-aineet, joten siinä syntyvä rasitus murtaa putken.

Saarna: Tutkintaselostus on myös hyvä näyttö testauksen, laadunvalvonnan, osien merkintöjen, valmistuksen vaiheiden ja käytön seurannan jne sekä niiden dokumentaation tarpeesta ase-/ammusasioissa, vaikka niitä toimia erityisesti Ukraina-ketjussa kritisoidaan ja menettelyjä ihmetellään Ukrainan "kovan avun" tarpeessa. Sorvaamoja arvellaan löytyvän pilvin pimein ammus- ja asetuotantoon. Kynnys tuotantoon lienee selvä ja hieman korkeakin, mutta menettelyt perusteltuja tämänkin onnettomuuden selvityksien myötä..
Tuossa linkkaamassasi tutkimusselostuksessa oli selostusta ammuntakokeista sivulla 97:
Kokeet 2. panoksella
Kranaatinheitin kesti inerttien ammusten kaksoislatauksen. Ammuttaessa kaksoislataus-
ta, jossa alempi kranaatti oli TNT-täytteinen, hajosi alempi kranaatti putkeen. TNT de-
flagroi (paloi) osittain putkessa ja pääosin putken yläpuolella, jossa havaittiin välähdys.
Kranaatinheittimeen muodostui kaksi pullistumaa suurin piirtein samalle kohdalle kuin
onnettomuusheittimessä. Koe keskeytettiin tämän jälkeen.
Johtopäätöksiä
Alempi kranaatti ei detonoi, vaan deflagroituu ja aiheuttaa siten ylimääräisen paineen
nousun.
Ylemmän kranaatin peruspanos syttyy alemman kranaatin sytyttimen iskusta. Perus-
panoksen syttyminen aiheuttaa, kuten normaalissakin tilanteessa, lisäpanosten syttymi-
sen. Ylemmän kranaatin räjähdysainetäytteellä ei näytä olevan merkitystä putkivaiheen
tapahtumille, koska sen kuori todennäköisesti säilyi ehjänä. Tätä tukee vuoden 2001
kranaatinheitinonnettomuuden yhteydessä tehdyn koeammunnan havainto, jossa kak-
soislatauskokeen ylempi kranaatti löytyi kuoreltaan ehjänä noin 1,6 km päästä ampu-
mapaikasta.
Putken yläosa hajoaa ruutikaasun aiheuttaman paineen vaikutuksesta. Putkeen kiinnit-
tyvä tuen siderengas ilmeisesti vahvistaa putkea siltä kohdalta ja aiheuttaa putken re-
peämisen siderenkaan alapuolelta. Kranaatinheittimen putki ilmeisesti kestää 2. panok-
sen ja oletettavasti 3. panoksen kaksoislatauksen. Kokeessa käytetty 120 Krh 85 putki
on lujuudeltaan hieman heikompi kuin 120 Krh 92:n putki.
Onnettomuudessahan ammuttiin 4. panoksella.

Kokeita oli tehty myös paineaseella inerteillä kranateilla. Painetuloksien mukaan rakennepaine ei ylittynyt edes 5. panoksella (ainakaan alaosasta). Tämä tukee hyvin sitä, että nimenomaan tnt:n palaminen on tehnyt tarvittavan lisäpaineen joka on aiheuttanut putken pettämisen.
 
BTW Kiinnostaako krh enää ketään, vaikka niillä sotaakin koko ajan käydään? Eipä oo ainakaan kukaan löytänyt mitään aiheeseen liittyvää. Ei kaikkea kannata laittaa Ukraina-ketjuun, kun siellä sivu täyttyy puolessa tunnissa. Tässä myös muutama huomio videosta. Vahinko, ettei ammattimies @Stokes enää ole koko forumilla.
Eräs suomalainen vapaaehtoinen sanoi haastattelussa, että kranaatinheittimet aiheuttivat heille eniten tappioita. Syy varmaan on selvä, KRH:t on todennäköisemmin paikallisen komentajan alaisuudessa joka on aika hyvin kartalla missä vihulaisia sillä hetkellä liikkuu. Tykistö taas on enempi jonkun isoherran peukalon alla, joka toteuttaa norsunluutornista annettuja direktiivejä. Samaa ilmiötä on toki havaittu muuallakin.
 
Tämä "Killer" lempiniminen solttu toteuttaa nimensä mukaista toimintaa yhtä hyvin omien joukossa, jos joutuu ampumaan lähelle omia joukkoja. Ainakin, jos toiminta on samanlaista kun nyt nähty
Miten arvioit, minkälaisesta hajonnasta voisi olla kyse? Tosin, meidän järjestelmässä vastaavaa ei varmasti ole kokeiltu, joten kysymys on vaikea!

Sikäli kiinnostaa, kun nuorena jjohtajana valmistauduin ryömimään joukkueeni kanssa vaikka raskaan krh:n varmuusetäisyyden sisäpuolelle. Kevyttä ei ollut organisaatioissa, ja en osannut täysin luottaa, että itko olisi vaikuttanut joka paikassa murtokohtaa epäsuoran tavoin...
 
Miten arvioit, minkälaisesta hajonnasta voisi olla kyse? Tosin, meidän järjestelmässä vastaavaa ei varmasti ole kokeiltu, joten kysymys on vaikea!
Sikäli kiinnostaa, kun nuorena jjohtajana valmistauduin ryömimään joukkueeni kanssa vaikka raskaan krh:n varmuusetäisyyden sisäpuolelle. Kevyttä ei ollut organisaatioissa, ja en osannut täysin luottaa, että itko olisi vaikuttanut joka paikassa murtokohtaa epäsuoran tavoin...
Joku sentään muistaa vielä, että tämänhän pitäisi olla keskusteluforumi pelkkien videoiden postauksen sijaan...

Nettikeskusteluissa pitäisi kertoa täsmällinen vastaus, jota sitten siteeraraan seuraavat pari vuotta. Valitettavasti tässä tapauksessa ei sitä voida mitenkään antaa. Katsokaapa uudelleen kohdassa 0:19, kuinka koko heitin hyppää ilmaan ja laskeutuu sitten takaisin. Tämänkaltainen toilailu antaa aiheen epäillä, ettei sitä ampuma-arvojen laskentaakaan suoriteta kovin ammattitaitoisesti. Se puolestaan saa perusteet sääasemalta, joka on pitkän koulutusajan vaativaa toimintaa. Heitinten ja tulenjohtopaikkojen sijainnit pitää tuntea tarkoin. GPS-aikana helppoa, mutta entä jos on häirintää. Se kun ei pelkästään estä signaalin saapuimista vaan voi usein näennäisesti toimia, mutta sijainti onkin väärä. Muitakin mahdollisia virhelähteitä löytyy vielä.

Meilläkin "kokeiltiin" huonosti tampattua vastimen alustaa kesä-Rovalla 1998. Lopuksi ammutiin täysi isku, mutta väsyneet Kaartin (UudJP) varusmiehet ei jaksanu tampata vastimen alustaa kunnolla. Heitin "kaatui" ja kuulat rupesi lähestymään uhkaavasti tulenjohtopaikkaa. "Tuli seis!" meni tietysti tuliasemiin heti kun virhe havaittiin. Se ei kuitenkaan auttanut, kun minuutin lentoajalla kaikki kuulat oli jo ilmassa. Loppuivat onneksi ennen kun sattui kohdalle mutta ei siellä varmaan ollut mukava odottaa tuntemattoman sotilaan sanoin: "Vähän vielä kun kääntyy niin tulee suoraan kohdalle." Numeroita en muista, mutta satojen metrien virhe saatiin aikaan. Näin pääsi käymään, kun heittimen suuntausta ei tarkistettu laukausten välillä.

Eräs suomalainen vapaaehtoinen sanoi haastattelussa, että kranaatinheittimet aiheuttivat heille eniten tappioita. Syy varmaan on selvä, KRH:t on todennäköisemmin paikallisen komentajan alaisuudessa joka on aika hyvin kartalla missä vihulaisia sillä hetkellä liikkuu. Tykistö taas on enempi jonkun isoherran peukalon alla, joka toteuttaa norsunluutornista annettuja direktiivejä. Samaa ilmiötä on toki havaittu muuallakin.
Asiasta on tutkittuakin tietoa, sillä RUL teki jäsenistönsä veteraaneille kyselyn 1990-luvun alussa. Sen mukaan pelottavin asia oli tykistö, joka varmaan sitten eniten tappioitakin aiheutti. Voi toisaalta hyvin kuvitella, kuinka asemasodan aikana tilanne oli juuri kuten jäsen @fulcrum kuvasi.
 
Joku sentään muistaa vielä, että tämänhän pitäisi olla keskusteluforumi pelkkien videoiden postauksen sijaan...

Nettikeskusteluissa pitäisi kertoa täsmällinen vastaus, jota sitten siteeraraan seuraavat pari vuotta. Valitettavasti tässä tapauksessa ei sitä voida mitenkään antaa. Katsokaapa uudelleen kohdassa 0:19, kuinka koko heitin hyppää ilmaan ja laskeutuu sitten takaisin. Tämänkaltainen toilailu antaa aiheen epäillä, ettei sitä ampuma-arvojen laskentaakaan suoriteta kovin ammattitaitoisesti. Se puolestaan saa perusteet sääasemalta, joka on pitkän koulutusajan vaativaa toimintaa. Heitinten ja tulenjohtopaikkojen sijainnit pitää tuntea tarkoin. GPS-aikana helppoa, mutta entä jos on häirintää. Se kun ei pelkästään estä signaalin saapuimista vaan voi usein näennäisesti toimia, mutta sijainti onkin väärä. Muitakin mahdollisia virhelähteitä löytyy vielä.

Meilläkin "kokeiltiin" huonosti tampattua vastimen alustaa kesä-Rovalla 1998. Lopuksi ammutiin täysi isku, mutta väsyneet Kaartin (UudJP) varusmiehet ei jaksanu tampata vastimen alustaa kunnolla. Heitin "kaatui" ja kuulat rupesi lähestymään uhkaavasti tulenjohtopaikkaa. "Tuli seis!" meni tietysti tuliasemiin heti kun virhe havaittiin. Se ei kuitenkaan auttanut, kun minuutin lentoajalla kaikki kuulat oli jo ilmassa. Loppuivat onneksi ennen kun sattui kohdalle mutta ei siellä varmaan ollut mukava odottaa tuntemattoman sotilaan sanoin: "Vähän vielä kun kääntyy niin tulee suoraan kohdalle." Numeroita en muista, mutta satojen metrien virhe saatiin aikaan. Näin pääsi käymään, kun heittimen suuntausta ei tarkistettu laukausten välillä.


Asiasta on tutkittuakin tietoa, sillä RUL teki jäsenistönsä veteraaneille kyselyn 1990-luvun alussa. Sen mukaan pelottavin asia oli tykistö, joka varmaan sitten eniten tappioitakin aiheutti. Voi toisaalta hyvin kuvitella, kuinka asemasodan aikana tilanne oli juuri kuten jäsen @fulcrum kuvasi.
Eikö noihin raskaisiin hettimiin kannattaisi keksiä jokin vaimennusjärjestelmä levyn ja putken välille? On meinaan aika vanha keksintö tuo rekyylikoneisto. Tuo voisi vähentää sitä tarvetta kaivella sitä routaista maata kun on kiire.
 
Tänään tuli vastaan väite, että suomalaisilla olisi varsstoissa kranaatimheittimiin fosforikranaatteja.

En muista lukeneeni mistään tällaisesta
 
Back
Top