Kranaatinheittimistö

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Samses
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kysymyksiä "putkimiehille"

Kuinka monta putkea on krh- komppaniassa?

Onko merivoimien ja maavoimien krh-komppanialla eroavaisuuksia?

Onko krh- komppanioita kaikissa prikaateissa (jv, jääkäri, mek) orgaanisena osana?

Terveisin metsän äänetön eläin, joka ei putkista ymmärrä.
KRHK/Alueellinen pataljoona(TSTOS) 12x120mm. KRHK/MEKTSTOS 9x120mm. KRHK/MTTSTOS 9x120mm. KRHK/PSJP 3xAMOS. JP/PSAJON 3xAMOS. Merivoimista en tiedä, kuvassa 4x120mm. Pataljoonissa raskaat- ja komppanioissa kevyet heittimet. Heittimistä en minäkään ymmärrä mitään.
 
Pätkäisen viestistä mukaan osan, johon vastaan.
Joku sentään muistaa vielä, että tämänhän pitäisi olla keskusteluforumi pelkkien videoiden postauksen sijaan...

---

Asiasta on tutkittuakin tietoa, sillä RUL teki jäsenistönsä veteraaneille kyselyn 1990-luvun alussa. Sen mukaan pelottavin asia oli tykistö, joka varmaan sitten eniten tappioitakin aiheutti. Voi toisaalta hyvin kuvitella, kuinka asemasodan aikana tilanne oli juuri kuten jäsen @fulcrum kuvasi.
Joskus 1990-luvulla muistelen lukeneeni Sotilasaikakauslehdestä tilastotietoja, joiden mukaan kranaatinheittimet olisivat olleet yksittäisenä asetyyppinä eniten vastuussa tappioista. Tässä linkki Quoraan, josta löytyi pikaisella googlauksella muistikuvaani vastaavaa tietoa. Eli tuossa siteerataan Office of Medical History -sivua, tosin linkki ei valitettavasti toimi. Tuossa ilmeisesti samaa materiaalia Wayback Machinesta. Taulukko 14 liittyy tähän. Ja täällä Matthew Krupczak kirjoittaa samaa kuin Quora.

Pointti tekstissä on, että kiväärit, konekiväärit, konepistoolit ("Bullets" yms. aiheuttivat Välimerellä 14%, Euroopassa 23,4% ja Tyynellämerellä 31% tappioista. Tykistö ja kranaatinheittimet taas aiheuttivat (samassa järjestyksessä) 69%, 64% ja 47% tappioista. Eli tuossa ei erotella tykistöä ja heittimistöä. Harmi. Ylipäänsäkin tarkemmin tekstiä lukiessa alkaa lähinnä kaipailla alkuperäisiä lähteitä ja tilastoja, koska nuo on minusta tehty vähän omituisesti.

Tuohon RUL:n kyselyyn taas sanoisin, että jos on kysytty "pelottavinta" asiaa, niin helposti uskon tykistön olleen kaikkein pelottavinta tai ehkä tarkoitan, että vaikuttavinta. Sen sijaan se taas ei suoraan kerro siitä, että suurin osa tappioista olisi tullut tykistöstä. Omat sukulaiseni ja jotkut lukemani veteraanien kertomukset korostavat heittimien "yllättävyyttä", koska lähtölaukausta tai kranaattien tuloa ei useinkaan kuullut, joten ensimmäiset kranaatit pääsivät yllättämään. Tästä sitten aiheutui tappioita. Eikä tarkoitus ole missään nimessä vähätellä tykistön tehoa. Luulenpahan vain muistavani, että jenkkitutkimusten mukaan heittimet olisivat olleet eniten tappioita tuottanut ase. Tästä ei tietenkään pysty vetämään vertailua suoraan Suomen rintamille.

Taisi tulla kyllä aika nollapostaus... :unsure: Jälleen. :rolleyes:
 
Pätkäisen viestistä mukaan osan, johon vastaan.

Joskus 1990-luvulla muistelen lukeneeni Sotilasaikakauslehdestä tilastotietoja, joiden mukaan kranaatinheittimet olisivat olleet yksittäisenä asetyyppinä eniten vastuussa tappioista. Tässä linkki Quoraan, josta löytyi pikaisella googlauksella muistikuvaani vastaavaa tietoa. Eli tuossa siteerataan Office of Medical History -sivua, tosin linkki ei valitettavasti toimi. Tuossa ilmeisesti samaa materiaalia Wayback Machinesta. Taulukko 14 liittyy tähän. Ja täällä Matthew Krupczak kirjoittaa samaa kuin Quora.

Pointti tekstissä on, että kiväärit, konekiväärit, konepistoolit ("Bullets" yms. aiheuttivat Välimerellä 14%, Euroopassa 23,4% ja Tyynellämerellä 31% tappioista. Tykistö ja kranaatinheittimet taas aiheuttivat (samassa järjestyksessä) 69%, 64% ja 47% tappioista. Eli tuossa ei erotella tykistöä ja heittimistöä. Harmi. Ylipäänsäkin tarkemmin tekstiä lukiessa alkaa lähinnä kaipailla alkuperäisiä lähteitä ja tilastoja, koska nuo on minusta tehty vähän omituisesti.

Tuohon RUL:n kyselyyn taas sanoisin, että jos on kysytty "pelottavinta" asiaa, niin helposti uskon tykistön olleen kaikkein pelottavinta tai ehkä tarkoitan, että vaikuttavinta. Sen sijaan se taas ei suoraan kerro siitä, että suurin osa tappioista olisi tullut tykistöstä. Omat sukulaiseni ja jotkut lukemani veteraanien kertomukset korostavat heittimien "yllättävyyttä", koska lähtölaukausta tai kranaattien tuloa ei useinkaan kuullut, joten ensimmäiset kranaatit pääsivät yllättämään. Tästä sitten aiheutui tappioita. Eikä tarkoitus ole missään nimessä vähätellä tykistön tehoa. Luulenpahan vain muistavani, että jenkkitutkimusten mukaan heittimet olisivat olleet eniten tappioita tuottanut ase. Tästä ei tietenkään pysty vetämään vertailua suoraan Suomen rintamille.

Taisi tulla kyllä aika nollapostaus... :unsure: Jälleen. :rolleyes:

Ei ole nollapostaus jos vastauksen jälkeen tiedät enemmän: Eli Normandian alueella maihinnousun jälkimainingeissa, siis oletettavasti Pattonin läpimurtoon asti tai mahdollisesti Falaisen taskun murtumiseen asti, saksalaisten 80mm:n heitin oli se suurin tappioiden tuottaja. Tämä oli jonkun maininnan mukaan myös se ase, jonka ammuksista oli jatkuvasti pulaa.
 
Tänään tuli vastaan väite, että suomalaisilla olisi varsstoissa kranaatimheittimiin fosforikranaatteja.

En muista lukeneeni mistään tällaisesta
Kyllä nimenomaan punaista fosforia käyttäviä infrapunasavuammuksia, koska tavanomainen savuammus ei tee kattavaa näkösuojaa infrapuna-alueella.

Sellasia millä saa poltettua osuman saaneita?
Olen ymmärtänyt, että nimenomaan aika- tai herätesytyttimellä niitä käytettäisiin, jotta ne saataisiin levittämään savut nopeasti ennen maahan osumistaan, vähän kuin muiden maiden käyttämät WP-savut.

Kai ne sellaisia oli..koulutuksessa ns. vaihtopäivä ja ammuttiin 81 mm heittimellä kevät talvella. En tiedä miten näkyi tjp:llä, mutta kouluttajat epäilivät että keväämmällä syttyy kuloja.
Sytyttäväthän jo tavallisetkin savuammukset hyvin helposti kuivan maaston palamaan, ja meillä kouluttajat neuvoivat, että polttotarkoituksessa puurakenteisiin rakennuksiin voi ampua niitä (tavallisia savuja) jäykkinä, jolloin ne menevät ainakin huopa- tai peltikaton läpi ja sytyttävät rakenteet.

81mm punaista fosforia savutukseen? H-vetin hämärä muistikuva punaisesta kranaatista (valkoinen F) 80-luvulta.
Valkoisesta fosforista tehtyjä polttoammuksia sen sijaan oli ainakin 55 S 55:een, ja erillisinä fosforikäsikranaatteina.
 
Tänään tuli vastaan väite, että suomalaisilla olisi varsstoissa kranaatimheittimiin fosforikranaatteja.

En muista lukeneeni mistään tällaisesta
Oli niitä ainakin 90-luvulla 81mm heittimiin. Monastihan fosforilla luodaan sitä savua, ainakin aikaisemmin eli se ei varsinaisesti ole polttotaistelukranaatti.
 
Tuodaanpa NEMO-keskustelu pois ukrainaketjusta...
Eikö se kontti ollut tarkoitettu johonkin siirtomaasotaan, missä se laitettaisiin kotipesään istumaan ja tarvittaessa haukkuisi kranuja ilmaan jos alkuasukkaat rupeaa höökimään? Vaikea tosiaan keksiä mitä virkaa sillä olisi liikuntasodassa.
Siihenpä tuota markkinoitiin. Tosin sillä pystyy ampumaan myös kyydistä, joten kuorma-auto alle ja liikkuvuus on hoidettu. Uudelta Utö-luokalta käsin rannikkojääkärien tulitukihuoletkin tulisi ratkaistua. Yksi ase, kolme käyttäjää. Aina voittava malli? 🤣
 
Tuohon RUL:n kyselyyn taas sanoisin, että jos on kysytty "pelottavinta" asiaa, niin helposti uskon tykistön olleen kaikkein pelottavinta tai ehkä tarkoitan, että vaikuttavinta. Sen sijaan se taas ei suoraan kerro siitä, että suurin osa tappioista olisi tullut tykistöstä. Omat sukulaiseni ja jotkut lukemani veteraanien kertomukset korostavat heittimien "yllättävyyttä", koska lähtölaukausta tai kranaattien tuloa ei useinkaan kuullut, joten ensimmäiset kranaatit pääsivät yllättämään. Tästä sitten aiheutui tappioita. Eikä tarkoitus ole missään nimessä vähätellä tykistön tehoa. Luulenpahan vain muistavani, että jenkkitutkimusten mukaan heittimet olisivat olleet eniten tappioita tuottanut ase. Tästä ei tietenkään pysty vetämään vertailua suoraan Suomen rintamille.
Suomen rintamilla on tuo R. Hirvan esitys. Siinä ei yleensä eritellä krh:n vaikutusta, vaan ne ja raketinheittimet menevät kaikki "tykistön" piikkiin.

Tykistöllisten aseiden ja erityisesti kenttätykistön osuudesta taistelujen tuloksiin sekä raskaan tulen aineellisesta ja moraalisesta vaikutuksesta viimeksi käydyissä sodissamme

https://journal.fi/ta/article/view/47328

Oheisessa artikkelissa väitetään, että japanilainen krh aiheutti puolet USAn jalkaväen tappioista ja (krh aiheuttamista tappioista) 80% aiheutti 50mm "Knee mortar" (nykyterminologiassa kommandoheitin). Niitä oli 3-4 kpl per joukkue, eli tuhansittain. Tämä siis tietysti vain Tyynen meren sotanäyttämöllä.
https://warfarehistorynetwork.com/what-made-the-dreaded-type-89-knee-mortar-so-damaging/
 
Viimeksi muokattu:
Sytyttäväthän jo tavallisetkin savuammukset hyvin helposti kuivan maaston palamaan, ja meillä kouluttajat neuvoivat, että polttotarkoituksessa puurakenteisiin rakennuksiin voi ampua niitä (tavallisia savuja) jäykkinä, jolloin ne menevät ainakin huopa- tai peltikaton läpi ja sytyttävät rakenteet.
Lumi maassa.
 
Nyt on innovaatio kohdallaan, ei mitään turhia amoksia.
Tuli vastaan ilmeisesti saman teknikaali-asejärjestelmän venäläisestä lähteestä artikkeli (16.11.2022) ja siinä video (alle 4 min):
https://smotrim.ru/article/3035149

Elokuvamainokset saa ohitettua painamalla kuva-alan oikean alareunan "propustit" -nappia aina sen ilmestyessä (itsellä kolme (3) kertaa), ja ampuminen alkaa.
(Joku venäjän taitaja voinee opastaa, jos mainokset saa ohitettua fiksummin tai nopeammin.)

Ohessa google-käännöstä artikkelin tekstistä:
"Kuvamateriaalia Ukrainan asemien tuhoamisesta 120 mm:n kranaatinheittimen miehistöllä erikoissotilaalliseen operaatioon osallistuneiden läntisen sotilaspiirin yksiköiden toimesta on julkaistu.

Osasto sanoi, että Venäjän armeija käytti "roaming" kranaatinheitin taktiikkaa lastaamalla sen kuorma-auton takaosaan.
Siten he lisäsivät tuhoamisvälineiden liikkuvuutta ja minimoivat vihollisen mahdollisuudet iskeä takaisin.

Video osoitti vihollisen jalkaväkijoukon tappion 5,5 kilometrin päässä kranaatinheittimien ampumapaikasta. Tulitus saatiin korjattua reaaliajassa miehittämättömällä ilma-aluksella, pommituksen tulokset kirjattiin objektiivisen valvonnan avulla.

On huomattava, että ampumiseen valmistautuminen kestää vain muutaman minuutin ja tehtävän suorittamisen jälkeen ase voivat vaihtaa sijaintia lähes välittömästi.

"Joka vapaa-ajalla, kun saavumme tukikohtaan (tuliasemaan??), käärimme kranaatinheittimiä (valmistelevat a-tarvikkeita siirtymien tms. aikana ehkä tarkoitetaan??). Siksi kaikki sujuu meille nopeasti... Ase on erittäin hyvin koulutettu, hän tähtäsi nopeasti, suuntautui maahan ja minun oli ensimmäinen, joka lähti", sanoi yksi varusmiehistä."

120 mm:n kannettava kranaatinheitin on suunniteltu tuhoamaan vihollisen henkilöstöä, varusteita, tuliaseita ja komentopisteitä avoimilla alueilla ja suojissa. Laastin maksimikantama on seitsemän kilometriä."


Kolme äijää lavalla lataamassa ja valmistelemassa ampumatarvikkeita aseen ympärillä, mutta neljäs laukaisee aseen pitkällä narulla lavan ulkopuolelta? Iskusytyttimen kärkihattu poistetaan --> herkkänä ampuvat ja useita lisäpanoksia käyttävät 5,5 km:n etäisyydelle ammuttaessa.
 
Back
Top