Mikfin70
Ylipäällikkö
On sellaisia joskus tullut ammuttua..Tänään tuli vastaan väite, että suomalaisilla olisi varsstoissa kranaatimheittimiin fosforikranaatteja.
En muista lukeneeni mistään tällaisesta
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
On sellaisia joskus tullut ammuttua..Tänään tuli vastaan väite, että suomalaisilla olisi varsstoissa kranaatimheittimiin fosforikranaatteja.
En muista lukeneeni mistään tällaisesta
81mm punaista fosforia savutukseen? H-vetin hämärä muistikuva punaisesta kranaatista (valkoinen F) 80-luvulta.Tänään tuli vastaan väite, että suomalaisilla olisi varsstoissa kranaatimheittimiin fosforikranaatteja.
En muista lukeneeni mistään tällaisesta
Kysymyksiä "putkimiehille"
On sellaisia joskus tullut ammuttua..
KRHK/Alueellinen pataljoona(TSTOS) 12x120mm. KRHK/MEKTSTOS 9x120mm. KRHK/MTTSTOS 9x120mm. KRHK/PSJP 3xAMOS. JP/PSAJON 3xAMOS. Merivoimista en tiedä, kuvassa 4x120mm. Pataljoonissa raskaat- ja komppanioissa kevyet heittimet. Heittimistä en minäkään ymmärrä mitään.Kysymyksiä "putkimiehille"
Kuinka monta putkea on krh- komppaniassa?
Onko merivoimien ja maavoimien krh-komppanialla eroavaisuuksia?
Onko krh- komppanioita kaikissa prikaateissa (jv, jääkäri, mek) orgaanisena osana?
Terveisin metsän äänetön eläin, joka ei putkista ymmärrä.
Miksei olisi?Tänään tuli vastaan väite, että suomalaisilla olisi varsstoissa kranaatimheittimiin fosforikranaatteja.
En muista lukeneeni mistään tällaisesta
Kai ne sellaisia oli..koulutuksessa ns. vaihtopäivä ja ammuttiin 81 mm heittimellä kevät talvella. En tiedä miten näkyi tjp:llä, mutta kouluttajat epäilivät että keväämmällä syttyy kuloja.Sellasia millä saa poltettua osuman saaneita?
Joskus 1990-luvulla muistelen lukeneeni Sotilasaikakauslehdestä tilastotietoja, joiden mukaan kranaatinheittimet olisivat olleet yksittäisenä asetyyppinä eniten vastuussa tappioista. Tässä linkki Quoraan, josta löytyi pikaisella googlauksella muistikuvaani vastaavaa tietoa. Eli tuossa siteerataan Office of Medical History -sivua, tosin linkki ei valitettavasti toimi. Tuossa ilmeisesti samaa materiaalia Wayback Machinesta. Taulukko 14 liittyy tähän. Ja täällä Matthew Krupczak kirjoittaa samaa kuin Quora.Joku sentään muistaa vielä, että tämänhän pitäisi olla keskusteluforumi pelkkien videoiden postauksen sijaan...
---
Asiasta on tutkittuakin tietoa, sillä RUL teki jäsenistönsä veteraaneille kyselyn 1990-luvun alussa. Sen mukaan pelottavin asia oli tykistö, joka varmaan sitten eniten tappioitakin aiheutti. Voi toisaalta hyvin kuvitella, kuinka asemasodan aikana tilanne oli juuri kuten jäsen @fulcrum kuvasi.
Pätkäisen viestistä mukaan osan, johon vastaan.
Joskus 1990-luvulla muistelen lukeneeni Sotilasaikakauslehdestä tilastotietoja, joiden mukaan kranaatinheittimet olisivat olleet yksittäisenä asetyyppinä eniten vastuussa tappioista. Tässä linkki Quoraan, josta löytyi pikaisella googlauksella muistikuvaani vastaavaa tietoa. Eli tuossa siteerataan Office of Medical History -sivua, tosin linkki ei valitettavasti toimi. Tuossa ilmeisesti samaa materiaalia Wayback Machinesta. Taulukko 14 liittyy tähän. Ja täällä Matthew Krupczak kirjoittaa samaa kuin Quora.
Pointti tekstissä on, että kiväärit, konekiväärit, konepistoolit ("Bullets" yms. aiheuttivat Välimerellä 14%, Euroopassa 23,4% ja Tyynellämerellä 31% tappioista. Tykistö ja kranaatinheittimet taas aiheuttivat (samassa järjestyksessä) 69%, 64% ja 47% tappioista. Eli tuossa ei erotella tykistöä ja heittimistöä. Harmi. Ylipäänsäkin tarkemmin tekstiä lukiessa alkaa lähinnä kaipailla alkuperäisiä lähteitä ja tilastoja, koska nuo on minusta tehty vähän omituisesti.
Tuohon RUL:n kyselyyn taas sanoisin, että jos on kysytty "pelottavinta" asiaa, niin helposti uskon tykistön olleen kaikkein pelottavinta tai ehkä tarkoitan, että vaikuttavinta. Sen sijaan se taas ei suoraan kerro siitä, että suurin osa tappioista olisi tullut tykistöstä. Omat sukulaiseni ja jotkut lukemani veteraanien kertomukset korostavat heittimien "yllättävyyttä", koska lähtölaukausta tai kranaattien tuloa ei useinkaan kuullut, joten ensimmäiset kranaatit pääsivät yllättämään. Tästä sitten aiheutui tappioita. Eikä tarkoitus ole missään nimessä vähätellä tykistön tehoa. Luulenpahan vain muistavani, että jenkkitutkimusten mukaan heittimet olisivat olleet eniten tappioita tuottanut ase. Tästä ei tietenkään pysty vetämään vertailua suoraan Suomen rintamille.
Taisi tulla kyllä aika nollapostaus... Jälleen.
Miksei olisi?
Kyllä nimenomaan punaista fosforia käyttäviä infrapunasavuammuksia, koska tavanomainen savuammus ei tee kattavaa näkösuojaa infrapuna-alueella.Tänään tuli vastaan väite, että suomalaisilla olisi varsstoissa kranaatimheittimiin fosforikranaatteja.
En muista lukeneeni mistään tällaisesta
Olen ymmärtänyt, että nimenomaan aika- tai herätesytyttimellä niitä käytettäisiin, jotta ne saataisiin levittämään savut nopeasti ennen maahan osumistaan, vähän kuin muiden maiden käyttämät WP-savut.Sellasia millä saa poltettua osuman saaneita?
Sytyttäväthän jo tavallisetkin savuammukset hyvin helposti kuivan maaston palamaan, ja meillä kouluttajat neuvoivat, että polttotarkoituksessa puurakenteisiin rakennuksiin voi ampua niitä (tavallisia savuja) jäykkinä, jolloin ne menevät ainakin huopa- tai peltikaton läpi ja sytyttävät rakenteet.Kai ne sellaisia oli..koulutuksessa ns. vaihtopäivä ja ammuttiin 81 mm heittimellä kevät talvella. En tiedä miten näkyi tjp:llä, mutta kouluttajat epäilivät että keväämmällä syttyy kuloja.
Valkoisesta fosforista tehtyjä polttoammuksia sen sijaan oli ainakin 55 S 55:een, ja erillisinä fosforikäsikranaatteina.81mm punaista fosforia savutukseen? H-vetin hämärä muistikuva punaisesta kranaatista (valkoinen F) 80-luvulta.
Valkoisesta fosforista tehtyjä polttoammuksia sen sijaan oli ainakin 55 S 55:een, ja erillisinä fosforikäsikranaatteina.
Oli niitä ainakin 90-luvulla 81mm heittimiin. Monastihan fosforilla luodaan sitä savua, ainakin aikaisemmin eli se ei varsinaisesti ole polttotaistelukranaatti.Tänään tuli vastaan väite, että suomalaisilla olisi varsstoissa kranaatimheittimiin fosforikranaatteja.
En muista lukeneeni mistään tällaisesta
Vaikuttavaa. Tuo SISU Gtp-lavetille.Tuosta soveltaen vedettävä versio?
Siihenpä tuota markkinoitiin. Tosin sillä pystyy ampumaan myös kyydistä, joten kuorma-auto alle ja liikkuvuus on hoidettu. Uudelta Utö-luokalta käsin rannikkojääkärien tulitukihuoletkin tulisi ratkaistua. Yksi ase, kolme käyttäjää. Aina voittava malli?Eikö se kontti ollut tarkoitettu johonkin siirtomaasotaan, missä se laitettaisiin kotipesään istumaan ja tarvittaessa haukkuisi kranuja ilmaan jos alkuasukkaat rupeaa höökimään? Vaikea tosiaan keksiä mitä virkaa sillä olisi liikuntasodassa.
Suomen rintamilla on tuo R. Hirvan esitys. Siinä ei yleensä eritellä krh:n vaikutusta, vaan ne ja raketinheittimet menevät kaikki "tykistön" piikkiin.Tuohon RUL:n kyselyyn taas sanoisin, että jos on kysytty "pelottavinta" asiaa, niin helposti uskon tykistön olleen kaikkein pelottavinta tai ehkä tarkoitan, että vaikuttavinta. Sen sijaan se taas ei suoraan kerro siitä, että suurin osa tappioista olisi tullut tykistöstä. Omat sukulaiseni ja jotkut lukemani veteraanien kertomukset korostavat heittimien "yllättävyyttä", koska lähtölaukausta tai kranaattien tuloa ei useinkaan kuullut, joten ensimmäiset kranaatit pääsivät yllättämään. Tästä sitten aiheutui tappioita. Eikä tarkoitus ole missään nimessä vähätellä tykistön tehoa. Luulenpahan vain muistavani, että jenkkitutkimusten mukaan heittimet olisivat olleet eniten tappioita tuottanut ase. Tästä ei tietenkään pysty vetämään vertailua suoraan Suomen rintamille.
Lumi maassa.Sytyttäväthän jo tavallisetkin savuammukset hyvin helposti kuivan maaston palamaan, ja meillä kouluttajat neuvoivat, että polttotarkoituksessa puurakenteisiin rakennuksiin voi ampua niitä (tavallisia savuja) jäykkinä, jolloin ne menevät ainakin huopa- tai peltikaton läpi ja sytyttävät rakenteet.
Tuli vastaan ilmeisesti saman teknikaali-asejärjestelmän venäläisestä lähteestä artikkeli (16.11.2022) ja siinä video (alle 4 min):Nyt on innovaatio kohdallaan, ei mitään turhia amoksia.