Kranaatinheittimistö

[proileri]

Strixiä ei ole valmistettu aikoihin.

Näyttäisi että tällä hetkellä kehitellään GPS/laserohjattuja vastaavia. Joka tapauksessa, älykranaattien hinta pyörii liene tuossa 5-10k kieppeillä / kpl.

Jenkit ovat näemmä kehitelleet 'halpisversiota' 155mm Excaliburista eli käytännössä pelkkä pienillä siivillä varustettu sytytin - osumatarkkuus tuolla pitäisi olla 30 m kun normi 155mm tarkkuus on 250 m, ja käytännön testeissä suurin osa laakeista tippuu 5-10 m säteelle. http://en.wikipedia.org/wiki/XM1156_Precision_Guidance_Kit Hinta ohjaavalle sytyttimelle on 3k luokkaa, saisikohan vastaavaa heittimille?

 

[kertakenttään]

Näyttäisi että tällä hetkellä kehitellään GPS/laserohjattuja vastaavia. Joka tapauksessa, älykranaattien hinta pyörii liene tuossa 5-10k kieppeillä / kpl.

Jenkit ovat näemmä kehitelleet 'halpisversiota' 155mm Excaliburista eli käytännössä pelkkä pienillä siivillä varustettu sytytin - osumatarkkuus tuolla pitäisi olla 30 m kun normi 155mm tarkkuus on 250 m, ja käytännön testeissä suurin osa laakeista tippuu 5-10 m säteelle. http://en.wikipedia.org/wiki/XM1156_Precision_Guidance_Kit Hinta ohjaavalle sytyttimelle on 3k luokkaa, saisikohan vastaavaa heittimille?

Lue tämän vuoden Tiede ja ase, siellä on lueteltu vino pino jo tuotannossa ja käytössä olevia vastaavia heittimelle.

Nopea luettelo: M395, Gran, LGGMK. Käytännössä tuo M395 on JDAMin ja tuon XM1156:sen pikkuveli 120 millisille.

 

[Jukkis]

Nyt kun muistaisi vähän lukiofysiikkaa niin osaisi laskea millainen voima tarvitaan että 12.8 kg kranaatti lähtee putkesta 362 m/s..

Suomenkielisestä wikipediasta löytyy kaikki mitä tämän arviointiin lukiotasoisesti tarvitaan. Oikeastihan kranaatti tuskin kiihtyy täysin tasaisesti, mutta silloin maksimivoima vaan on vielä suurempi kuin näillä saadaan.

En liitä laskujani tähän, koska ne ovat ruutupaperilla eikä skanneria satu olemaan lähellä. Lähtöarvoni olivat putken pituus 2 metirä, lähtönopeus 362 m/s ja kranaatin massa 12,8 kg. Näistä sain tulokseksi kranaatille kiihtyvyyden 32761 m/s^2, putkessaoloajan 11 ms ja kranaattiin sekä vastinlevyyn (Newtonin 3. laki) kohdistuva voima n. 420 kN eli vastaa 42 tonnin painoa.

Ei ihme että se KRH-Nasu vaati muutoksia alustaan.

 

[Deleted member 266]

Muistinvaraisesti piikkivoima on jotain 150 tonnia

 

[SJ]

Näyttäisi että tällä hetkellä kehitellään GPS/laserohjattuja vastaavia. Joka tapauksessa, älykranaattien hinta pyörii liene tuossa 5-10k kieppeillä / kpl.

Jenkit ovat näemmä kehitelleet 'halpisversiota' 155mm Excaliburista eli käytännössä pelkkä pienillä siivillä varustettu sytytin - osumatarkkuus tuolla pitäisi olla 30 m kun normi 155mm tarkkuus on 250 m, ja käytännön testeissä suurin osa laakeista tippuu 5-10 m säteelle. http://en.wikipedia.org/wiki/XM1156_Precision_Guidance_Kit Hinta ohjaavalle sytyttimelle on 3k luokkaa, saisikohan vastaavaa heittimille?

Ei ole pitkä aika kun täällä oli esillä PV:n oma tutkimus erillaisista GPS ohjatuista ammuksista. Se saattoi toki olla tykistö ketjussa ennen sitä PST-OT:a, mutta kyllä se linkki on yhä löydettävissä.

 

[tankkimies]

Suomenkielisestä wikipediasta löytyy kaikki mitä tämän arviointiin lukiotasoisesti tarvitaan. Oikeastihan kranaatti tuskin kiihtyy täysin tasaisesti, mutta silloin maksimivoima vaan on vielä suurempi kuin näillä saadaan.

En liitä laskujani tähän, koska ne ovat ruutupaperilla eikä skanneria satu olemaan lähellä. Lähtöarvoni olivat putken pituus 2 metirä, lähtönopeus 362 m/s ja kranaatin massa 12,8 kg. Näistä sain tulokseksi kranaatille kiihtyvyyden 32761 m/s^2, putkessaoloajan 11 ms ja kranaattiin sekä vastinlevyyn (Newtonin 3. laki) kohdistuva voima n. 420 kN eli vastaa 42 tonnin painoa.

Ei ihme että se KRH-Nasu vaati muutoksia alustaan.

Impulssi eli voima kertaa aika, olisi 420 000 * 0.011 = 4620. Mutta pitäisi ottaa huomioon että putki ja vastin on 220kg ja ne ottaa suurimman osan rekyylistä massaansa. Krh:lla voi ampua jotenkin vaikka kiertoradalla tai veneessä. Siksi kai pv etsiikin jäässä kulkevia veneitä juuri nyt siviileiltä:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1431834336516.html

 

[Jukkis]

Impulssi eli voima kertaa aika, olisi 420 000 * 0.011 = 4620. Mutta pitäisi ottaa huomioon että putki ja vastin on 220kg ja ne ottaa suurimman osan rekyylistä massaansa. Krh:lla voi ampua jotenkin vaikka kiertoradalla tai veneessä. Siksi kai pv etsiikin jäässä kulkevia veneitä juuri nyt siviileiltä:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1431834336516.html

Putki ja vastin ottavat impulssin vastaan vain jos ne pääsevät vapaasti liikkumaan kranaatin lähtösuunnasta pois päin. Ne eivät kuitenkaan pääse, vaan ovat tukevasti asetettu jotain alustaa vasten. (Ainakin kun heitintä käytetään oikein.) Silloin rekyylivoima välittyy jokseenkin suoraan vastinlevyn kautta alustaan. Impulssi toki pyrkii liikuttamaan putken, vastinlevyn ja tuon alustan muodostamaa kokonaisuutta. Alustan ollessa maapallo, impulssin vaikutus tähän on aika vähäinen. Pyörillä seisovan kuorma-auton lavalla oleva heitin puolestaan painaa kuorma-auton jousitusta kasaan, mikä vaikuttaa impulssin välittymiseen maahan. Käytännössä vahvistamattoman kuorma-auton rakenteet tuskin kestävät näin suuria voimia, vaan alkavat väsyä ja pettävät pian. Veneen kohdalla jousituksen korvaa veneen painuminen syvemmälle veteen laukauksen voimasta. Tässäkin veneen rakenteet voivat olla kovilla. Huono sieltäkin on ampua jos ensimmäisen laukauksen jälkeen veneen pohjassa on vastinlevyn kokoinen reikä ja heitin on meren pohjassa.

 

[tankkimies]

Putki ja vastin ottavat impulssin vastaan vain jos ne pääsevät vapaasti liikkumaan kranaatin lähtösuunnasta pois päin. Ne eivät kuitenkaan pääse, vaan ovat tukevasti asetettu jotain alustaa vasten. (Ainakin kun heitintä käytetään oikein.) Silloin rekyylivoima välittyy jokseenkin suoraan vastinlevyn kautta alustaan. Impulssi toki pyrkii liikuttamaan putken, vastinlevyn ja tuon alustan muodostamaa kokonaisuutta. Alustan ollessa maapallo, impulssin vaikutus tähän on aika vähäinen. Pyörillä seisovan kuorma-auton lavalla oleva heitin puolestaan painaa kuorma-auton jousitusta kasaan, mikä vaikuttaa impulssin välittymiseen maahan. Käytännössä vahvistamattoman kuorma-auton rakenteet tuskin kestävät näin suuria voimia, vaan alkavat väsyä ja pettävät pian. Veneen kohdalla jousituksen korvaa veneen painuminen syvemmälle veteen laukauksen voimasta. Tässäkin veneen rakenteet voivat olla kovilla. Huono sieltäkin on ampua jos ensimmäisen laukauksen jälkeen veneen pohjassa on vastinlevyn kokoinen reikä ja heitin on meren pohjassa.

Hmm, nyt aloinkin tajuamaan että miksi on olemassa tykin joustokehto, vai mikä se nimi oli...

Miksei krh:ssa voisi olla myös?

 

[kertakenttään]

Hmm, nyt aloinkin tajuamaan että miksi on olemassa tykin joustokehto, vai mikä se nimi oli...

Miksei krh:ssa voisi olla myös?

Se mutkistais suuresti jo valmiiksi maailman yksinkertaisinta asetta eikä toisi mitään uutta vedettäviin heittimiin sekä se ladataan suusta eikä lukolta. Amoksessahan on joustokehto, mutta se ladataankin perästä.

 

[Raveni]

Tämä on jo ollutkin täällä mutta laitetaan uudestaan...

 

[Raveni]

 

[Deleted member 266]

Täällä itse Cobran esittelyvideo

 

[ctg]

Vaikka on seksikäs en usko että sen takia hankkisin cobraa mihinkään käyttöön. En ainakaan noiden kahden videon perusteella.

 

[JOKO]

Hmm, nyt aloinkin tajuamaan että miksi on olemassa tykin joustokehto, vai mikä se nimi oli...

Miksei krh:ssa voisi olla myös?

Heittimen perä maassa sitä ei tarvita ja siksi heitin on varsin edullinen ase. Rekyyli täräyttää alla olevaa maaperää.

Heittimen voi asentaa myös rimpulalle ajoneuvolle, mutta silloin se vaatii jonkin rekyyliä pidemmälle ajalle jakavan järjestelmän ja se taas maksaa.

Vahvemman ja kantokykyisen ajoneuvon osalta riittää ajoneuvon massan lisääminen. Rekkaan kymmenen tonnia soraa lavalle ja heitin päälle. Soran massa ottaa heittimen terävän iskun vastaan ja muuttaa sen rekan jousituksen siedettävissä olevaksi keinahdukseksi.

 

[tankkimies]

Heittimen perä maassa sitä ei tarvita ja siksi heitin on varsin edullinen ase. Rekyyli täräyttää alla olevaa maaperää.

Heittimen voi asentaa myös rimpulalle ajoneuvolle, mutta silloin se vaatii jonkin rekyyliä pidemmälle ajalle jakavan järjestelmän ja se taas maksaa.

Vahvemman ja kantokykyisen ajoneuvon osalta riittää ajoneuvon massan lisääminen. Rekkaan kymmenen tonnia soraa lavalle ja heitin päälle. Soran massa ottaa heittimen terävän iskun vastaan ja muuttaa sen rekan jousituksen siedettävissä olevaksi keinahdukseksi.

Jos raskas krh halutaan asentaa tavallisen pick-upin lavalle, niin auttaisiko tämmöinen kolmitasoinen menettely:

- ei ammuta kolmella tai neljällä panoksella, vaan 0-2. Tämä vie rekyylistä 50%

- piipun suulle porataan muutamia reikiä symmetrisesti eli tehdään suujarru. Rekyyliä menee (arvaus) 20% eli jäljelle jää (100-50)*0.8 = 40%

- vastineen alle pari patjaa, auton kokema rekyyli vähenee 50%, koska joustomatka on nyt 5 cm eikä 5 mm.

Eli rekyyli on 20% siitä mitä se oli alunperin, mutta ampumamatka jää jonnekin 3,5km kieppeille.

 

[SJ]

Jos raskas krh halutaan asentaa tavallisen pick-upin lavalle, niin auttaisiko tämmöinen kolmitasoinen menettely:

- ei ammuta kolmella tai neljällä panoksella, vaan 0-2. Tämä vie rekyylistä 50%

- piipun suulle porataan muutamia reikiä symmetrisesti eli tehdään suujarru. Rekyyliä menee (arvaus) 20% eli jäljelle jää (100-50)*0.8 = 40%

- vastineen alle pari patjaa, auton kokema rekyyli vähenee 50%, koska joustomatka on nyt 5 cm eikä 5 mm.

Eli rekyyli on 20% siitä mitä se oli alunperin, mutta ampumamatka jää jonnekin 3,5km kieppeille.

Veikkaan, että nuo kaksi viimeistä panosta tuottavat vieläkin isomman osuuden maksimi rekyylistä, tämä siksi, että kranaatin kiihdyttämiseen tarvittava voima ei kasva lineaarisesti. Kantaman supistumiseen en puutu, mutta yleisesti hyväksytty fakta on, että pitempi kantama on hyvä asia. Mutta tästäkin huolimatta:

Tuota suujarrua ei voi toteuttaa tuolla tavoin olemassa oleviin heittimiin, koska ne on rakennettu nykyiselle piipun pituudelle. Suujarrun kiinnittäminen olemassa olevan heittimen putken päähän voisi onnistua.

Patjat eivät toimisi. Enkä ole ihan varma tuosta aikaisemmin ehdotetusta hiekkalavastakaan. Sen alustan olisi tarkoitus olla sellaisella alustalla, että heitin ei ampumisen johdosta liiku tavalla, että suuntaus muuttuu. Ei oikein vetele jos heitin pitää suunnata uudelleen jokaisen laukauksen jälkeen tai osumat alkavat vaeltaa mihin sattuu, koska KRH:lla on tarkoitus tukea omia joukkoja, jotka ovat siis lähellä aiottua maalia.

 

[tankkimies]

Jos ampuu matalaa kaarta, niin rekyyli on vaakavoittoista

 

[Raveni]

Vaikka on seksikäs en usko että sen takia hankkisin cobraa mihinkään käyttöön. En ainakaan noiden kahden videon perusteella.

Lähinnä tarkoitus oli osoittaa muualla toteutettuja ratkaisuja. Noissahan on molemmissa rekyylin alentimet ajoneuvo asennusta varten...

Saattaa olla että kuorma-auto kestää raskaanheittimen laukaisun tai sitten se ei kestä tai saattaa olla että se kestää joitakin laukaisuja. Jokatapauksessa kyseessä on enemmän tilapäis välineeltä kuulostava viritys kuin varsinainen "tuote" sota käyttöön...

 

[Deleted member 266]

Piippua krh:ssa ei ole, se on PUTKI

Suujarrusta ei krh:ssa ole juurikaan apua: AMOS TD:ssä kokeiltiin kaksilaippaista suujarrua vuonna 1997 ja testeissä sen vaikutuksen todettiin perustuvan lähinnä massaan, kaasuvirtauksesta ei juuri ollut apua. Lisäksi suujarru estää tehokkaasti avautuvasiipisten ammusten käytön (Strix, Swiss Cargo, R.I.P.). Singaporelaisten SRAMSissa on hevosen kokoinen suujarru, mutta lähinnä äänenvaimentimena. Tampella kokeili jo 1960-1970-luvuilla putken suulla erityistä diffuusoria, mutta siinä tavoitteena oli eroittaa ammusta seuraavat ja sitä heilauttavat ruutikaasut pois ammuksen matkasta. Jenkkien M120/121:ssä on putken suulla BAD, Blast Attenuation Device, joka nimensä mukaisesti ohjaa ääntä pois miehistöstä.

Cobrassa, CARDOM/SPEARissa, AMOSissa ja Nemossa on joustolaite juurikin siksi, että alusta, ampumatarvikkeet ja miehistö pysyvät kuosissa rekyylivoimien alla.

 

[hessukessu]

Jenkit ovat näemmä kehitelleet 'halpisversiota' 155mm Excaliburista eli käytännössä pelkkä pienillä siivillä varustettu sytytin - osumatarkkuus tuolla pitäisi olla 30 m kun normi 155mm tarkkuus on 250 m, ja käytännön testeissä suurin osa laakeista tippuu 5-10 m säteelle. http://en.wikipedia.org/wiki/XM1156_Precision_Guidance_Kit Hinta ohjaavalle sytyttimelle on 3k luokkaa, saisikohan vastaavaa heittimille?

NÄITÄ. TYKISTÖLLE. MONTA. MONTA. MONTA! HETI!