Kranaatinheittimistö
- Viestiketjun aloittaja Samses
- Aloitus PVM
kertakenttään
Ylipäällikkö
Olet viisihenkisen heitinryhmän johtaja. Pitkällisten valmistelujen päätteeksi olet hajautetuissa tuliasemissa yksin ryhmäsi kanssa, yksi vartiossa ja toinen päivystää päätettä. Tulikomentoja!! Panostaja, joka oli vartiossa, singahtaa heittimelle ja sinä luet päätteeltä tulikomennon. Lataaja ja panostaja laittavat kranaatteja kuntoon, mutta heittimellä on vain 0,1 tuliannosta ja pitäisi ampua este. Missä ovat ammusmiehet 1 ja 2!!!?!?!? Kranaatteja prkl! Suuntaaja ja apusuuntaaja ovat suunnaanneet heittimen kahdestaan ilman lataajan apua ja tarkastettuasi sen käsket heidät hakemaan lisää kranaatteja. Lopulta viiden minuutin jälkeen ilmoitat joukkueenjohtajalle "suunnattu".
Ei.
Ei.
Jos lähtee pohtimaan toimintaa mönkijöillä kuorma-autoista/traktoreista saatujen kokemusten perusteella voi päätyä tuollaisiin mielipiteisiin.
Toimintatavat luodaan käytettävissä olevien välineiden mukaan.
Mönkijä on kevyt, ulkomitoiltaan pieni ja helppokäyttöinen ajoneuvo. Sen ilmasuojaan ajo eroaa totaalisesti ison MSKA vastaavasta. Jo ilmasuojaan ajon tarve näillä poikkeaa. Mönkijöitä on käytössä monissa tarkoituksissa myös PVllä. Parhainpana esimerkkinä toimii ITO 15-järjestelmä, jos kaikki materiaali ei sovi ryhmän ajoneuvoihin käytetään kalustoajoneuvoja, kuten esim PSJJ.
Taisin tuolla aikaisemmin puhua juuri 6-hengen ryhmästä. Tehtävät tämän jälkeen kyllä kasaantuvat, mutta 7 hengen ryhmässä se yksi on kuljettaja (ei voi korvata muilla ryhmän jäsenillä) jolla on isosti hommaa sen ryhmän raskaan ajoneuvon parissa. Mainitsin siellä myös heittimen modaamisen inertiapaikannuksella, joka vähentäisi hommaa ampumakuntoon laitossa. Maksaa tietysti, mutta mahdollistaisi parhaiten hajautetun toiminnan ja vähentäisi ryhmän jäsenten suoritteita.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Et ilmeisestikään ole koskaan nähnyt paikannusajoneuvoa, jossa on TALIN. Inertiavehje koostuu helvetin monesta osasta ja vie tilaa esim defenderissä vänkärin ja puolet peräkontista.
Edit. Heitinryhmä ei hoida paikannusta muutenkaan itse, koska tuliasemien tarkat koordinaatit tulee joukkueelta tai ne katsotaan GPSllä/Talinilla. Toisekseen paikantamisella ei ole mitään tekemistä heittimen ampumakuntoon panon kanssa.
Katsoppa edellä linkittämääni PDF-dokumenttiä. Sieltä löydät Honeywellin TALIN 3000 laitteen, joka tulee tuossa jenkkien modauksessa krh-putkeen kiinni.
@kertakenttään https://aerospace.honeywell.com/~/m...ial Products/N61-0610-000-002 - TALIN_LR.ashx tuossa valmistajan TALIN brosyyri.
kertakenttään
Ylipäällikkö
No siinä kohtaa voin olla väärässä, mutta se ei poista sitä faktaa, että se ei nopeuta toimintaa millään tasolla meidän taktiikassa. Joukkue määrittää heitinten tuliasemat ja paikannusajoneuvo tai valmistelupartio määrittää käsisuuntamittauksella heittimen tarkan sijainnin ennen kuin itse heitin koskaan saapuu paikalle.
Ps. Tuo on liian epätarkka meille; ei määrittää oikeita ampuma-arvoja, jos heittimen sijainti heittää 25 metriä.
Viimeksi muokattu:
Ai ei nopeuta toimintaa jos sulla on samantien heittimen maahan laskemisen jälkeen putken tarkka suunta ja koro tiedossa?
kertakenttään
Ylipäällikkö
Niin että minne? Tässä kohtaa pitää kysyä oletko koskaan käsitellyt heitintä?
Paikanmääritystarkkuus on alle 25 m. Tämä ei ole olennaista, koska kuten itsekin sanoit asemat on paikannettu etukäteen muilla menetelmillä (tarkasti). Se ei ole olennaista myöskään, koska kyseisen laitteen tärkein tehtävä ei ole paikanmääritys vaan suunnan/koron määritys. Ota myös huomioon että raskaampi TALIN 5000 on asennettu 155 K 98, juurikin samaan tarkoitukseen.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Ei,ei,ei!! Sua ei selvästikään ole koulutettu heittimelle. Ampuma-arvot lasketaan joko tasolla tai Ahjolla ja erityisesti tasolla tarvitaan se tarkka mittaripiste, joka on yllä olevalla tavalla määritetty. Ahjokoneessa itsessään on GPS, jolla tarvittaessa voidaan määrittää mipi. Sitä paitsi pitää olla maali, johon ne suunta ja koro laskettaisiin.
Lisäksi mm:
- Mönkijän kulku lumessa ja jäisissä olosuhteissa
- Kulku esim. maastokuorma-autojen tekemissä urissa
- Väärä polttoaine
- Polttoaineen kulutus maastossa lienee samaa luokkaa kuin Masilla
- Pakkasella ryhmä on siirtymän aikana suojaton viimalta. Kuvittele esim. 50 km tiellä -20 °C lämpötilassa.
- jne
Tuo toiminta talvella on varmasti mönkijän käyttöä heikentävä tekijä. Tilanne vaan on se että niitä mönkijöitä on muillakin ja en usko esim ITO 15 toimittaessa mönkijöistä luovuttavan ensimmäisen pakkasen tai lumisateen yllättäessä.
95 tai varmaankin 98 taidetaan kyllä jakaa jo nyt maastossa ja sitten sellainen juttu minkä olet unohtanut eli Polaris Rangerin/Sportsmanin saa myös dieselinä. Polttoaineen kulutus ei ole ongelma vaikka kuten aikaisemmin kirjoitinkin mönkijän polttoaineen kulutus on massaan nähden korkea.
Huomasin kyllä esitteen maininnan dieselversiosta. Sen teho vaan on niin pieni (24 hp) muihin versioihin verrattuna, että lienee epäkäytännöllinen vaihtoehto.
En ole koskaan ampunut heittimellä, enkä koskaan nähnyt paikantamisajoneuvoa, mutta @kertakenttään taitaa olla taipunut ajatukseen että löytyy muitakin tapoja kuin krh-suuntain ja erilaiset kiintopisteet heittimen lähimaastossa.
Eli 120 mm heittimellä jenkeillä on käytössä M150/151 MFCS päivitys jossa siis inertia-yksikkö jolla saadaan heittimen putken suunta ja koro selvillä, mutta mielenkiintoista on että heillä on myös projekti 81 ja 60 mm heittimien modernisoinniksi. Nimeltään WULF (Wireless Universal Light Fire Control).
http://www.dtic.mil/ndia/2010armament/TuesdayLandmarkAVictorGalgano.pdf
http://www.dtic.mil/ndia/2011gunmissile/Tuesday11586_Tillinghast.pdf
http://www.dtic.mil/ndia/2012armaments/Tuesday14063wright.pdf
Noissa nyt ainakin mainintoja kyseisestä tekniikasta.
Eli 120 mm heittimellä jenkeillä on käytössä M150/151 MFCS päivitys jossa siis inertia-yksikkö jolla saadaan heittimen putken suunta ja koro selvillä, mutta mielenkiintoista on että heillä on myös projekti 81 ja 60 mm heittimien modernisoinniksi. Nimeltään WULF (Wireless Universal Light Fire Control).
http://www.dtic.mil/ndia/2010armament/TuesdayLandmarkAVictorGalgano.pdf
http://www.dtic.mil/ndia/2011gunmissile/Tuesday11586_Tillinghast.pdf
http://www.dtic.mil/ndia/2012armaments/Tuesday14063wright.pdf
Noissa nyt ainakin mainintoja kyseisestä tekniikasta.
Mikä on vastaavan bensakoneen teho samalla kierrosluvulla kuin tuo dieselin maksimiteho? Ei kannata tuijottaa vain maksimitehoa.
Palataampa tuohon mönkijä Heitinryhmään (KRHK). Tein tuossa nopean listauksen varusteista ja niiden painoista ja jaoin materiaalin ajoneuvoihin ja perävaunuihin.
Laskelmassani (josta varmasti jäi paljonkin puuttumaan) sain kokonaispainoksi varusteille 1370 kg sisältäen johtamis, majoitus, pioneeri, heitin, talous, polttoaineet, a-tarvikkeet (20 krh-laukausta, 10xTM, 10xKES, RK-patr) ja henkilökohtaiset varusteet. Tämän lisäksi tietysti tulee henkilöstö+tstvarustus (6 henkeä) ja itse heitin. Nämä jaoin seuraavasti (tässä siis yht tuo 1370 kg).
Heitinajoneuvo 217 kg
A-tarvike ajoneuvo 697 kg (117 + 580 kg peräv)
Kalustoajoneuvo 456 kg (117 + 339 kg peräv), suurin tilavuustarve
Painon puolesta materiaali+henkilöstö mahtuisi jo pelkkiin mönkijöihin, mutta pinta-ala/tilavuus ei tietenkään riitä. Tein nopean luonnoksen ruutupaperille ja uskoisin materiaalin mahtuvan ajoneuvoihin ja 3x1,5 m lavalla varustettuihin perävaunuihin.
Polaris Ranger 4x4 (a-tarvike-ja kalustoajoneuvoksi)
Polaris Ranger 6x6 (heitinajoneuvoksi)
PVn mönkijän perävaunu (kuvasta arvioiden n. 3x1,2 m).
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ee/Polaris_Sportsman_500_Lippujuhlan_päivä_2013_2.JPG
Tässä uusimpien PVn Polaris Sportsmanien takalava. Vähän vankempaa tekoa kuin siviiliversioissa.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c6/Polaris_Sportsman_500.JPG
Tältä sivulta löytyy kuva (Itävaltalainen?) teloista sotilaskäyttöön tarkoitetussa mönkijässä.
http://www.meinbezirk.at/deutschlan...-auch-uns-wird-er-fehlen-m3494496,435319.html
Laskelmassani (josta varmasti jäi paljonkin puuttumaan) sain kokonaispainoksi varusteille 1370 kg sisältäen johtamis, majoitus, pioneeri, heitin, talous, polttoaineet, a-tarvikkeet (20 krh-laukausta, 10xTM, 10xKES, RK-patr) ja henkilökohtaiset varusteet. Tämän lisäksi tietysti tulee henkilöstö+tstvarustus (6 henkeä) ja itse heitin. Nämä jaoin seuraavasti (tässä siis yht tuo 1370 kg).
Heitinajoneuvo 217 kg
A-tarvike ajoneuvo 697 kg (117 + 580 kg peräv)
Kalustoajoneuvo 456 kg (117 + 339 kg peräv), suurin tilavuustarve
Painon puolesta materiaali+henkilöstö mahtuisi jo pelkkiin mönkijöihin, mutta pinta-ala/tilavuus ei tietenkään riitä. Tein nopean luonnoksen ruutupaperille ja uskoisin materiaalin mahtuvan ajoneuvoihin ja 3x1,5 m lavalla varustettuihin perävaunuihin.
Polaris Ranger 4x4 (a-tarvike-ja kalustoajoneuvoksi)
Polaris Ranger 6x6 (heitinajoneuvoksi)
PVn mönkijän perävaunu (kuvasta arvioiden n. 3x1,2 m).
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ee/Polaris_Sportsman_500_Lippujuhlan_päivä_2013_2.JPG
Tässä uusimpien PVn Polaris Sportsmanien takalava. Vähän vankempaa tekoa kuin siviiliversioissa.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c6/Polaris_Sportsman_500.JPG
Tältä sivulta löytyy kuva (Itävaltalainen?) teloista sotilaskäyttöön tarkoitetussa mönkijässä.
http://www.meinbezirk.at/deutschlan...-auch-uns-wird-er-fehlen-m3494496,435319.html
Viimeksi muokattu:
Tässä vähän dataa 120 mm heittimen hajonnasta ja mistä eri tekijöistä se koostuu
http://www.dtic.mil/ndia/2005smallarms/tuesday/trohanowsky.pdf
http://www.dtic.mil/ndia/2005smallarms/tuesday/trohanowsky.pdf
D
Deleted member 266
Guest
Videolla MRSI:n amet 1200+ m