Kranaatinheittimistö

kertakenttään kirjoitti:
Tässä kohtaa pitää muistaa Gaussin käyrä, jota luonnollinen sirpaloituminen tottelee. Mitä isompi massa, sitä isomman sirpaleen kohdalla on keskiarvo. Jos se 120 millisellä on 1-2 grammaa, se voisi olla 3-5 grammaa 160 millisellä.

Itse näkisin yhtälön ohjautuva ammus ja koville maaleille tarkoitetun kranaatin sopivan kuin nyrkki silmään. 160 millisessä on riittävä massa, jotta painavia sirpaleita on tarpeeksi ja kantaman ollessa melkein 10km voidaan vaikuttaa prikaatin tykistöön, ainakin 1. portaan pataljoonan komentopaikoille, pataljoonan huoltoon, prikaatin eteen työnnetylle komentopaikalle. Kaikki nuo ovat kulkevat vähintään senttisen panssaroinnin suojaamana. Pataljoonatasolla olisi kyky hyödyntää täysin lennokkitiedustelun tuloksia tuhoamalla arvokkaita pistemaaleja. Kyseessä olisi hieman samanlainen tulenkäyttö ja maaliluettelot sekä vastaavat kuten operatiivisessä tulenkäytössä. Taktisilla asejärjestelmillä voisi olla operatiivinen vaikutus ainakin prikaatitasolla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse näkisin, että jossakin vaiheessa 122H kalusto tullaan korvaamaan 155 millisillä. Ja silloin homma on sillä selvä.
 
160mm kranua on vaikea laittaa putkeen ja käyttää jne. Turhaa koko homma. Mitä järkeä olisi tuoda yksi kaliiberi lisää huollon murheeksi? Mieluummin kaikki muut pataan, paitsi 155mm tykeiksi, 120mm raskaaksi krh:ksi ja kevyet krh:t kranaattikivääreillä korvaukseen jne.
 
Muistelen jostain lukeneeni, että tykistön 122 mm sirpalekranaatti olisi pehmeitä maaleja ammuttaessa optimaalinen painon ja vaikutuksen suhteen. Kaliiperia suurennettaessa paino kasvaa suhteessa enemmän kuin vaikutus kohteessa, ja pienennettäessä taas toisinpäin. 155 mm kranaatilla on toki muita avuja, kuten suurempi painevaikutus. Isommasta kranaatista on myös helpompi rakentaa monipuolisia ammuksia.

Lähdettä tähän ei ole enkä jaksa sellaista etsiä, mutta tämä selittäisi miksi suurikaliiperisilla aseilla kannattaa ampua kuorma-ammuksia tai miksi nuo 160 mm KRH:t eivät ole yleistyneet.
 
  • Tykkää
Reactions: TT
Tottakai 122mm kranaatti on paras kun Suomella on niitä paljon ja tykkejä kanssa. Sitten kun tulee korvaava järjestelmä niin se on optimi ja paras kaliiberista riippumatta ;)
 
SJ kirjoitti:
Itse näkisin, että jossakin vaiheessa 122H kalusto tullaan korvaamaan 155 millisillä. Ja silloin homma on sillä selvä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Toivotaan vaan, että tulee tarpeeksi. Kun ruvetaan 122 h/psh kalustoa korvaamaan, tulisi hankkia ainakin puolet alkuperäisestä ettei tule suorituskykyvajetta tykistön osalta. 160 millinen on menneen talven lumia, mutta päällekkäisyyksiä en usko olevan raskaan tykistön kanssa. Raskailla patteristoilla päätoimi on operatiivinen tulenkäyttö. 122Hlla kyettiin vain taktiseen tulenkäyttöön huonon kantaman takia, joten sen poistuessa voidaan olettaa tykistön tulenkäytön painopisteen siirtyvän kasvavissa osin operatiiviseen tulenkäyttöön. Tällä hetkellä tykistöä on n. 540 122 millistä putkea taktisessa tulenkäytössä. Jos jatkossa on pelkästään 155 millistä, sanotaan vaikka 300 kappaletta, joista puolet voidaan osoittaa tukemaan pataljoonia ja taisteluosastoja, tulee tulituen vahvuus laskemaan. Jos kranaatinheitinten lukumäärä pysyy samana, on 2020-luvulla joukkojen välittömässä tuessa n. 150 155 millistä ja n. 300 raskasta kranaatinheitintä, vastaavasti luku voisi olla tällä hetkellä 540 122 millistä, 300 raskasta heitintä ja 75 155 millistä. Samalla kun patteristoja poistuu vahvuudesta voidaan tilalle kouluttaa vaikka heitinjoukkoja tulituen saatavuuden ja volyymin varmistamiseksi.
 
Kranaatinheittimistön tulitoiminnan käsikirjaa selaillessa en voi olla kiinnittämättä huomiota erinäisiin kuorma-ammuksista kertoviin kohtiin. Kappale 6 Ammunnat erikoisampumatarvikkeilla alakohta 6.4 Kuorma-ammus:

681. Kuorma-ammuksella tarkoitetaan ammusta jonka sisällä on räjähtäviä tytärkranaatteja.

Täältä löytyy myös kaikki tarvittava ammunnanhallintaan kuorma-ammuksilla, joten epäilemättä krhlla valmistaudutaan käyttämään kuorma-ammuksia ainakin jossain määrin. Nyt meiltä salataan jotain.

PS. Lähde julkinen
 
kertakenttään kirjoitti:
Kranaatinheittimistön tulitoiminnan käsikirjaa selaillessa en voi olla kiinnittämättä huomiota erinäisiin kuorma-ammuksista kertoviin kohtiin. Kappale 6 Ammunnat erikoisampumatarvikkeilla alakohta 6.4 Kuorma-ammus:

681. Kuorma-ammuksella tarkoitetaan ammusta jonka sisällä on räjähtäviä tytärkranaatteja.

Täältä löytyy myös kaikki tarvittava ammunnanhallintaan kuorma-ammuksilla, joten epäilemättä krhlla valmistaudutaan käyttämään kuorma-ammuksia ainakin jossain määrin. Nyt meiltä salataan jotain.

PS. Lähde julkinen
Klikkaa laajentaaksesi...

Miltä vuodelta kyseinen käsikirja on? Kuorma-ammushysteria alkoi päästä meillä voitolle vuoden 2010 jälkeen. Kirja voi olla vanhempaa perua. Esimerkiksi Kaskealan komentajakauden lopulla 2008 kuorma-ammukset olivat vielä kaikki kaikessa.
 
Rannari kirjoitti:
Miltä vuodelta kyseinen käsikirja on? Kuorma-ammushysteria alkoi päästä meillä voitolle vuoden 2010 jälkeen. Kirja voi olla vanhempaa perua. Esimerkiksi Kaskealan komentajakauden lopulla 2008 kuorma-ammukset olivat vielä kaikki kaikessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Se on kuule just -09.

Edit. Mutta olen kuullut viittauksia kuorma-ammusten käyttöön krhlla -14.
 
kertakenttään kirjoitti:
Toivotaan vaan, että tulee tarpeeksi. Kun ruvetaan 122 h/psh kalustoa korvaamaan, tulisi hankkia ainakin puolet alkuperäisestä ettei tule suorituskykyvajetta tykistön osalta. 160 millinen on menneen talven lumia, mutta päällekkäisyyksiä en usko olevan raskaan tykistön kanssa. Raskailla patteristoilla päätoimi on operatiivinen tulenkäyttö. 122Hlla kyettiin vain taktiseen tulenkäyttöön huonon kantaman takia, joten sen poistuessa voidaan olettaa tykistön tulenkäytön painopisteen siirtyvän kasvavissa osin operatiiviseen tulenkäyttöön. Tällä hetkellä tykistöä on n. 540 122 millistä putkea taktisessa tulenkäytössä. Jos jatkossa on pelkästään 155 millistä, sanotaan vaikka 300 kappaletta, joista puolet voidaan osoittaa tukemaan pataljoonia ja taisteluosastoja, tulee tulituen vahvuus laskemaan. Jos kranaatinheitinten lukumäärä pysyy samana, on 2020-luvulla joukkojen välittömässä tuessa n. 150 155 millistä ja n. 300 raskasta kranaatinheitintä, vastaavasti luku voisi olla tällä hetkellä 540 122 millistä, 300 raskasta heitintä ja 75 155 millistä. Samalla kun patteristoja poistuu vahvuudesta voidaan tilalle kouluttaa vaikka heitinjoukkoja tulituen saatavuuden ja volyymin varmistamiseksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sinulla on tuossa kyllä nuo nykyiset määrät rankasti yläkantissa.
 
kertakenttään kirjoitti:
Se on kuule just -09.

Edit. Mutta olen kuullut viittauksia kuorma-ammusten käyttöön krhlla -14.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ok. Olen ollut siinä uskossa että erityisesti raskaan krh:n kuorma-ammuksesta on olemassa tieto ettei sitä ole eikä tule. Tavaraa ei ilmeisesti ole enää edes saatavilla eikä kotimaista tuotantokykyä koskaan rakennettu.
 
120 krh:n kuorma-ammusprojekti loppui kun seinään sen jälkeen, kun Gaddafin porukka kapinan aikana ampui Libyassa samaisia Instalaza MAT-120:ia johonkin kaupunkiin ja rauhanpuolustajat huomasivat samaa kamaa haviteltavan Suomeenkin. Joka ikisen maahamme tullee kranaatin (HE, inert,lathaa) kohtalo jouduttiin selvittämään ja takuuvarmasti yhtään ei tulla Suomessa enää ampumaan.
 
veeteetee kirjoitti:
120 krh:n kuorma-ammusprojekti loppui kun seinään sen jälkeen, kun Gaddafin porukka kapinan aikana ampui Libyassa samaisia Instalaza MAT-120:ia johonkin kaupunkiin ja rauhanpuolustajat huomasivat samaa kamaa haviteltavan Suomeenkin. Joka ikisen maahamme tullee kranaatin (HE, inert,lathaa) kohtalo jouduttiin selvittämään ja takuuvarmasti yhtään ei tulla Suomessa enää ampumaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vai oliko loppunut jo aikaisemmin. Instalazalta niitä ei ainakaan enää saanut hankittua 2008 jälkeen. Libyan mittelö oli 2011.
 
Joo, AMOS-SWE projektin aikana reilut 10 vuotta sitten CV90-alustaisella (Suomen Pv:ien Ruotsiin myymällä) AMOS PT1:llä ammuttiin STRIXejä MSS Kvarnin ampumakentällä, vieläpä menestyksekkäästi. STRIX edustaa tekniikaltaan yli 20 vuoden takaista (vaatimatonta) tasoa ja lisäksi lentoradan loppuvaiheen ohjaamiseen käytettävien ruutirakettien "bäst före"-päiväys tuli vastaan. Ongelmia tuotti myös STRIXin toimintaperiaate eli se, että siihen ohjelmoidaan ballistinen sää ja TARKKA lähtönopeus, jotta ammus tietyllä ajanhetkellä on maalialueella täsmälleen oikealla korkeudella. Etenkin 12 cm Grk m/41D -kalustolla ongelmia tuotti niihin Tampellan jälkeen vaihdettu huono Brandt-mallin vastalevy, joka ei vakaudu oikein millään ja aiheutti liian suurta (=sallitun monikerta) lähtönopeushajontaa. Lopputulos oli, että hakupään havaitessa maalin ammus laski maaligeometrian päin seiniä ja tuloksena oli vain "jo, jo, men det var närä det". STRIX lieneekin tällä hetkellä ainakin semi-obsolete.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top