Kranaatinheittimistö

Ranskalainen Lohr SA askarteli erilaisten 120krh-ajoneuvoviritelmien kanssa jo 80-luvulta alkaen, ratkaisuissa rekyylivoimat siirrettiin alaslaskettavalla vastalevyllä maahan; kaupallisen menestyksen puute kertonee oleellisen. Espacenetistä voi tiirailla vaikka patentteja FR2588650 ja FR2663727.

Yleisemmin: kun laittaa Espacenetiin hakusanaksi vaikka "mortar" ja IPC-luokaksi F41, voi todeta, että mitään uutta on todella vaikea keksiä.

Tuo linkki höpölopö-krh-sivustolle ei ollut minun alunperin postaamani, kunhan totesin soopaksi eli minua on turha varoitella.

 
En löydä mistään karvalakki 120 mm heittimen yksikköhintaa. onko se €uroissa 10000, 100000 vai 1000000. Maailman suurin sotasalaisuus:)
 
peelo kirjoitti:
Mä heitän nyt ihan omasta päästä. Kevyt heitin 60 k€ ja raskas 150 k€.
Klikkaa laajentaaksesi...
Puhutaan niin yksinkertaisesta laitteesta, että erittäin vaikea uskoa tätä.. Osaisiko joku metallimies kertoa paljon matskut kustantaa?

PS: Kuka Kainuun heitinmies haluaisi kertoa mulle lyhyesti KRH-TEKAn asemista, niiden valmisteluista ja mihin suuntaatte.. Perus KP-seiväs?
 
miheikki kirjoitti:
En löydä mistään karvalakki 120 mm heittimen yksikköhintaa. onko se €uroissa 10000, 100000 vai 1000000. Maailman suurin sotasalaisuus:)
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin tuntuu olevan. Yksi mahdollinen keino olisi kaivaa jostain SIPRI:n asekohtaiset TIV-arvot (Trend Indicator Value). Nämä ovat siis sinnepäin olevia, mahdollisesti Pmulcahyn vastaavia oikeampia, aseiden "hintoja", joita SIPRI käyttää asekauppalaskelmissaan.

Esimerkki TIV:n käytöstä:

"Transfer of surplus weapons: In 2009, Germany delivered 43 surplus Leopard-2A4 tanks to Chile. One Leopard-2A4 tank is valued at 4 million SIPRI TIV and a used version is valued at 1.6 million SIPRI TIV (40 per cent of the value of a new version). Therefore, the delivery is valued at 68.8 million SIPRI TIV."

http://www.sipri.org/databases/yy_armstransfers/background
 
SJ kirjoitti:
kattolava.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä ei muuten ole mikään vitsi. Tuonne voisi laittaa sisäpuolelle hiekkasäkeistä vuorauksen antamaan lisää sirpalesuojaa. Tai ulkopuolelle roikkumaan tms. jotain, vaikka tukkeja köyttää kiinni. Katon vahvistaminen jollain systeemillä kanssa, jottei tule sirpaleet läpi sieltä niin helposti kun toi ohut pelti ei mitään kestä kuitenkaan. Tai sitten kuskataan vaan tommosenaan, niin ei herätä epäilyksiä muiden konttien joukosta. Avataan katto ja ammutaan tai laitetaan kontti ensin maahan ja avataan katto ja ammutaan. Kun on ammuttu krh:t, niin katto kiinni ja nostetaan lavalle ja pois paikalta ja jos paskat yllättää, katto kiinni ja istutaan kuin tatti paskassa kun sirpaleet ropisee seiniin. Parempi tuon 1000000x kuin "ei mitään suojaa", joka on vaihtoehtona.

Ja kuten sanoin, plussana on, että milläs vitulla löydät tommosen krh:n tuhansien konttien joukosta joita pitkin metsikköjä on ja kuorma-autojen lavoja sotatilanteessa on?
 
Jotenkin itse olisin taipuvainen SPEARS (Elbit) tyyppisen järjestelmän kannalla. On varmasti kalliimpi kuin monet täällä esitetyistä mutta toisaalta se on oikeasti mobiili joka kykenee nopeaan tuleavaukseen ja tuliasemasta poistumiseen.
 
hessukessu kirjoitti:
Tämä ei muuten ole mikään vitsi. Tuonne voisi laittaa sisäpuolelle hiekkasäkeistä vuorauksen antamaan lisää sirpalesuojaa. Tai ulkopuolelle roikkumaan tms. jotain, vaikka tukkeja köyttää kiinni. Katon vahvistaminen jollain systeemillä kanssa, jottei tule sirpaleet läpi sieltä niin helposti kun toi ohut pelti ei mitään kestä kuitenkaan. Tai sitten kuskataan vaan tommosenaan, niin ei herätä epäilyksiä muiden konttien joukosta. Avataan katto ja ammutaan tai laitetaan kontti ensin maahan ja avataan katto ja ammutaan. Kun on ammuttu krh:t, niin katto kiinni ja nostetaan lavalle ja pois paikalta ja jos paskat yllättää, katto kiinni ja istutaan kuin tatti paskassa kun sirpaleet ropisee seiniin. Parempi tuon 1000000x kuin "ei mitään suojaa", joka on vaihtoehtona.

Ja kuten sanoin, plussana on, että milläs vitulla löydät tommosen krh:n tuhansien konttien joukosta joita pitkin metsikköjä on ja kuorma-autojen lavoja sotatilanteessa on?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ehdottaisin ihan terästä noihin seiniin, niin ei vie niin paljoa tilaa ja hiekkasäkit myöskin painavat melkoisesti. Joten se hiekka olisi kontin ulkopuolella ja vain tilapäisesti.
 
Raveni kirjoitti:
Jotenkin itse olisin taipuvainen SPEARS (Elbit) tyyppisen järjestelmän kannalla. On varmasti kalliimpi kuin monet täällä esitetyistä mutta toisaalta se on oikeasti mobiili joka kykenee nopeaan tuleavaukseen ja tuliasemasta poistumiseen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ihan sen uhallakin, että tämä alkaa tuntumaan hokemalta, niin tuon saisi rakennettua myös konttialustaisena.
 
Oon tässä pohtinu, että minkä tähen 160mm heittimet eivät ole menestyneet. Kantama on kuitenkin hiemam parempi kuin 120 millisellä, kranaatin tuhovoima miltei 155 millisen tasolla, suuri volyymi mahdollistaa monipuoliset taistelukärjet ja tulokulma kranaatinheittimille tyypillinen miltei suoraan alas. Wikipedia tarjoaa vieläpä tulinopeudeksi 10ls/min vanhalle venäläiselle.

18 putkinen patteristo 122 millistä ampuu rautaa 2,4 tonnia minuutissa ja 8 putkinen KRHK 160 millistä 3,3 tonnia. Laskennallisessa tulentehossa voidaan saavuttaa 50% nousu yli puolet pienemmällä organisaatiolla.
 
Paljon 160mm ja 120mm kranaateilla on paino eroa?
 
kertakenttään kirjoitti:
Oon tässä pohtinu, että minkä tähen 160mm heittimet eivät ole menestyneet. Kantama on kuitenkin hiemam parempi kuin 120 millisellä, kranaatin tuhovoima miltei 155 millisen tasolla, suuri volyymi mahdollistaa monipuoliset taistelukärjet ja tulokulma kranaatinheittimille tyypillinen miltei suoraan alas. Wikipedia tarjoaa vieläpä tulinopeudeksi 10ls/min vanhalle venäläiselle.

18 putkinen patteristo 122 millistä ampuu rautaa 2,4 tonnia minuutissa ja 8 putkinen KRHK 160 millistä 3,3 tonnia. Laskennallisessa tulentehossa voidaan saavuttaa 50% nousu yli puolet pienemmällä organisaatiolla.
Klikkaa laajentaaksesi...

KRH:n kranaatti soveltuu paremmin henkilömaaleja vastaan, jolloin ammuksien määrä on tärkeämpi, kuin kranaatin koko. Tämä taas tarkoittaa, että 120 millisen ammus, jolla on suunnilleen sama kantama on parempi, koska sinä saat enemmän niitä ammuksia mahtumaan kuormalavalle.

Ja jos halutaan tuhota maaleja kauempaa tai sitten saada vaikutusta materiaaliin, niin silloin käytetään tykistöä.
 
Muistelen jossain ohjelmassa väitetyn, että II ms:ssa saksalaiset aiheuttivat eniten tappioita liittoutuneille 81 mm heittimellä. Kyseessä saattoi olla myös joku taistelu.
 
JackieBoy kirjoitti:
Puhutaan niin yksinkertaisesta laitteesta, että erittäin vaikea uskoa tätä.. Osaisiko joku metallimies kertoa paljon matskut kustantaa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Samoin. En epäile etteivätkö kranaatinheittimet ja sotilasmateriaali yleensäkkin maksa enemmän mitä minä mutulla veikkaan, mutta 60 k€ kevyestä ja 150 k€ raskaasta on kyllä melko kalliin kuuloista. No, laatu maksaa ja eikös suomalaiset heittimet ole mualimon parhaita.
 
Ei taida vaan Suomessa olla nykyään kapasiteettia valmistaa heittimen tai tykin putkia ollenkaan. Jokunen vanha Tampellan insinööri varmaan vielä jostain kiikkustuolista löytyisi joka muistaa miten niitä tehtiin, mutta tuotantolinja pitäisi rakentaa ymmärtääkseni nollasta.

Kuka/missä teki AMOSten putket? vai otettiinko siihen vanhoja 120-millisten putkia Stenan romurautaläjästä, kuka tietää?
 
Jossain tieteen ja aseen artikkelissa oli, että 81 millisestä lähtee n. 1000 ja 120 millisestä n. 2500 tehokasta sirpaletta. Mikäli lukumäärä skaalautuu suoraan painon mukaan on n. 40kg painavassa kranaatissa n. 8000 tehokasta sirpaletta. Täten jalkaväellä tehokkaan sirpaletiheyden 2/neliömetri kantama kolminkertaistuu ainakin laskennallisesti ottamatta huomioon hidastumista. Luonnollisen sirpaloitumisen ja suuren massan ansiosta kranaatista lähtee myös sirpaleita, joilla on mahdollisuus läpäistä kevyt panssarointi.

Edit. Sellainen artikkeli kuin Kranaattien sirpaloitumiselle asetettavat vaatimukset
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top