Kranaatinheittimistö

kyllä nuo kranaatikonarit olivat siitä huolimatta vaikuttavan oloisia tv sarjassa: Generation Kill. :uzi:

Kranaattikonarit laitettiin humveen katolle ja laitettiin palamaan... Semmosia amerikan temppuja :solthum:

Vähän erilainen tuo vastustaja jenkeillä kuin meillä.
 
Sotatieteiden kandidaattiopiskelijan tutkielma
Sotatekniikan laitos
2009 https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/104845/SK1042.pdf?sequence=2
Avainsanat: ampumatarvikkeet, taistelut, heittimet, kranaatinheittimet
Tiivistelmä:
Tulevaisuudessa raskaan 120 millimetrin kranaatinheittimen rooli pataljoonatason tulitukiaseena tulee säilymään. Tulevaisuuden taistelukentällä taisteluita käydään liikesodankäynnin periaatteita noudattaen, ja joukot ovat sijoittuneet hajautetusti sekä suojautuneet hyvin. Tämän vuoksi ampumatarvikkeilla on kyettävä vaikuttamaan tarkasti entistä kauemmaksi. Lisäksi asutuskeskustaistelut asettavat vaatimuksia ampumatarvikkeille ja niiden ominaisuuksille. Uusilla kranaatinheitinjärjestelmillä voidaan laajentaa kranaatinheittimien ampumatarvikkeiden käyttöä perinteisiin kranaatinheittimiin verrattuna.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia ovat heittimien ampumatarvikkeet tulevaisuuden taistelukentällä ja millaisia käyttökohteita niillä on tulevaisuudessa. Tutkimuksessa käsitellään perinteistä sirpalekranaattia sekä erikoisampumatarvikkeita. Erikoisampumatarvikkeiksi tässä tutkimuksessa luetaan kuorma-, savu- ja valoammukset. Ohjautuvat ammukset sekä suora-ammuntaan soveltuvat ammukset luetaan myös erikoisampumatarvikkeiksi. Tutkimuksessa käsitellään myös eri ampumatarvikkeisiin soveltuvia sytyttimiä. Tutkimuksessa on tarkasteltu ainoastaan raskaan eli 120 millimetrin kranaatinheittimen ampumatarvikkeita, koska niille löytyy eniten erilaisia ampumatarvikevaihtoehtoja.

Tutkimusmenetelmänä on asiakirjatutkimus. Tutkimuksen tiedot on analysoitu ja johtopäätökset tehty teknisestä näkökulmasta. Kaikkia tutkimukseen käytettyjä lähteitä on pyritty vertaamaan vähintään yhteen muuhun lähteeseen, jotta tiedot olisivat mahdollisimman totuuden mukaisia.
Sirpalekranaatti tulee säilyttämään asemansa myös tulevaisuudessa. Niiden tehoa voidaan lisätä uusilla sytyttimillä. Monitoimisytyttimillä, joita voidaan käyttää aika-, heräte- tai iskusytyttimenä, haluttu toiminto valitaan juuri ennen kranaatin ampumista. Tulevaisuuden taistelukentällä käytetään kuitenkin yhä enemmän erilaisia ohjautuvia ja ohjattavia ammuksia, joilla voidaan vaikuttaa paremmin pistemaaleihin ja panssaroituihin ajoneuvoihin.

Rypäleaseet kieltävä Oslon sopimus vaikuttaa kuorma-ammuksien kehittämiseen. Tässä tutkimuksessa ei ollut mahdollisuutta panostaa siihen riittävästi ja se onkin hyvä aihe jatkotutkimukselle.
 
Jenkkikuva ainakin näyttää siltä, että lataaja ampui itseään kainaloon, jolloin maskivarmistus auttaa.

Hugo Turusen tapauksessa herkkä iskusytytin ei toiminut vastaanottopäässä eli kyseessä on eri tilanne. Tapauksesta löytyy kolme SA-kuvaa www.sa-kuva.fi, n:ot 158019, -023 ja -028.
 
Öh, on ehkä ollut säikeessä, mutta mikä on pataloonan KRH-komppanian putkimäärä uudessa systeemissä. Vanhassa luulen että oli 3 tulijoukkuetta á 2putkea. Olenko väärässä että nykyään 3 tulijoukkuetta á 3 putkea? Avoimista lähteistä tietenkin.
 
Öh, on ehkä ollut säikeessä, mutta mikä on pataloonan KRH-komppanian putkimäärä uudessa systeemissä. Vanhassa luulen että oli 3 tulijoukkuetta á 2putkea. Olenko väärässä että nykyään 3 tulijoukkuetta á 3 putkea? Avoimista lähteistä tietenkin.

Taisi monesti olla ennenkin 3x3 ja nyt ilmeisesti heittimiä riittää joillekin 4x3.
 

Panssarijääkärikomppanioissa on vissiin kahden heittimen joukkue heittimiä. Ja aikaisemmin oli ilmeisesti myös JV-komppanioissa vain kaksi heitintä heitinjoukkueessa. Mutta en muista kuulleeni mainintoja siitä, että raskaita heittimiä olisi ollut vain kaksi per joukkue.
 
Jenkkikuva ainakin näyttää siltä, että lataaja ampui itseään kainaloon, jolloin maskivarmistus auttaa.

Hugo Turusen tapauksessa herkkä iskusytytin ei toiminut vastaanottopäässä eli kyseessä on eri tilanne. Tapauksesta löytyy kolme SA-kuvaa www.sa-kuva.fi, n:ot 158019, -023 ja -028.

Miten tuolta saa nuo kuvat esiin? Ei löydy hakukenttää.
 
Panssarijääkärikomppanioissa on vissiin kahden heittimen joukkue heittimiä. Ja aikaisemmin oli ilmeisesti myös JV-komppanioissa vain kaksi heitintä heitinjoukkueessa. Mutta en muista kuulleeni mainintoja siitä, että raskaita heittimiä olisi ollut vain kaksi per joukkue.
Kitos, sainkin vahvistuksen että pääasiassa ennen mentiin 3x3 ja uudemmissa nyt 3x4. Komppaniassa oleva 3 heitintä kahden sijaan on ollut jonkinverran tapetilla.

......

Ja tein kyllä hakuja ennen kydymystä. Ei napannut.
 
3x3 eli 9 heitintä. Jalkaväkipataljoonan kranaatinheitinkomppaniassa taisi olla 6 heitintä eli 2x3 (tai 3x2?). Joissain uusissa kokoonpanoissa 12 heitintä eli 3x4 (tai 4x3?). Oliko se uusissa taisteluosastoissa?
 
Viimeksi muokattu:
Normaali KRHK 3x3 (esim KRH-TEKA)
ALTSTOS KRHK 4x3
KRHK (AMOS) 3 vaunua
Rannikon KRHK ilmeisesti 6 heitintä. 3x2 (?)

Kevyitä heittimiä taitaa tosiaan olla nykyään useimmiten 3 kpl/joukkue. Poikkeuksina ainakin PSJK/TULITUKIJ.
 
Normaali KRHK 3x3 (esim KRH-TEKA)
ALTSTOS KRHK 4x3
KRHK (AMOS) 3 vaunua
Rannikon KRHK ilmeisesti 6 heitintä. 3x2 (?)

Kevyitä heittimiä taitaa tosiaan olla nykyään useimmiten 3 kpl/joukkue. Poikkeuksina ainakin PSJK/TULITUKIJ.

Nyt korjataan muutama kauneusvirhe. Mekillä, motilla ja karjalaisilla on TTR eli kaksi heitintä, muilla KRHJ jossa kolme heitintä. Rannareilla uskon olevan 3x3 raskasta heitintä.
 
Normaali KRHK 3x3 (esim KRH-TEKA)
KRHK (AMOS) 3 vaunua
Täh? Eli yhdellä AMOSilla aiotaa korvata 3 normaalia heitintä? Naurettavaa. Ei varmasti toimi. Tappionsietokykykin on olematon. Kyllä pitäisi olla tuplat tuosta, eli 6 heitintä, jotta voisi laskea sillä korvattavan oikeasti 9 perusheitintä ja tappionsietokyky.
 
Back
Top