Kranaatinheittimistö

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Samses
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
veeteetee kirjoitti:
Tyrvään ammusPURISTAMO puristaa hehkuvan kuumaksi induktiouunissa kuumennettuun teräsaihioon keskelle tuurnan samalla kun aihiota ulkopuolelta venytetään renkaalla, useammassa vaiheessa. Missään vaiheessa kukaan ei TAO sitä, ei muottiin, eikä muutenkaan. Jostain kumman syystä tätä valmistusmenetelmää englanniksi kutsutaan "forging", mikä tosiaan voi aiheuttaa hämminkiä.

Perus-krh-ammus on tosiaan valua, pitkän kantaman ammus MERHE puristettua terästä.

Mikä mahtaa olla Patrian valmistama JOHTOrenkaallinen krh-ammus? Menossa on 27. vuosi ko. kioskissa / sen edeltäjissä ja vielä en ole mokomaa nähnyt:eek:. 120/81 krh-ammuksissa kyllä käytetään muovista TIIVISTErengasta, mutta se on toinen juttu;). Ja Patriahan ei enää valmista MITÄÄN ammuksia, tuotanto myytiin 2015 Nammolle:(.
Klikkaa laajentaaksesi...

Puristaminen oli se mitä hain. Kuten sanoin en tiedä teknisiä termejä, mutta suunnilleen miten homma menee.

Johtorengas ja tiivisterengas :D amatöörivirhe.
 
SJ kirjoitti:

Toinen Nona video. Ymmärtääkö kukaan miksi tuo ajoneuvo piti hinata järvestä? Eikö siinä riitä tehot vedestä nousemiseen, vai hajosiko se? Tai olisiko tuo osa harjoitusta?
Klikkaa laajentaaksesi...
veeteetee kirjoitti:
Tyrvään ammusPURISTAMO puristaa hehkuvan kuumaksi induktiouunissa kuumennettuun teräsaihioon keskelle tuurnan samalla kun aihiota ulkopuolelta venytetään renkaalla, useammassa vaiheessa. Missään vaiheessa kukaan ei TAO sitä, ei muottiin, eikä muutenkaan. Jostain kumman syystä tätä valmistusmenetelmää englanniksi kutsutaan "forging", mikä tosiaan voi aiheuttaa hämminkiä.

Perus-krh-ammus on tosiaan valua, pitkän kantaman ammus MERHE puristettua terästä.

Mikä mahtaa olla Patrian valmistama JOHTOrenkaallinen krh-ammus? Menossa on 27. vuosi ko. kioskissa / sen edeltäjissä ja vielä en ole mokomaa nähnyt:eek:. 120/81 krh-ammuksissa kyllä käytetään muovista TIIVISTErengasta, mutta se on toinen juttu;). Ja Patriahan ei enää valmista MITÄÄN ammuksia, tuotanto myytiin 2015 Nammolle:(.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kauankohan tollasen yhen valmistamiseen kuluu aikaa ja vaivaa.

Puhun siis krh:n kranaatista
 
Viimeksi muokattu:
Onko noissa lavamallin heittimissä sitä ongelmaa että kun eka kranaatti ammuttaan jää ajoneuvo ns hyllymään?
Vai onko noissa jotkin maahan laskettavat jalat, mitkä kestävät myös ammunnan? Mitä ei kyllä videossa ainakaan näy.
 
BlackFox kirjoitti:
Onko noissa lavamallin heittimissä sitä ongelmaa että kun eka kranaatti ammuttaan jää ajoneuvo ns hyllymään?
Vai onko noissa jotkin maahan laskettavat jalat, mitkä kestävät myös ammunnan? Mitä ei kyllä videossa ainakaan näy.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ilmeisesti rekyyli on melko olematon joten mitään tukijalkoja ei tarvita.
Mounted on a single palletised platform, it fires from the back of a vehicle in less than 15 seconds. This is made possible through ballistics calculations, orientation methods and recoil absorption.
Klikkaa laajentaaksesi...
http://armyrecognition.com/aad_2016..._the_south_african_armed_forces_11609164.html
 
rukkaskikka kirjoitti:
Army Recognition -video serbialaisesta ammustehtaasta. Raaka-aine on neliötanko, joka sahataan, kuumennetaan valkohehkuun, kuumapuristus, sorvaus. Välissä ehkä lämpökäsittelyjä ja quality, quality, quality.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kiitos.

Lähinnä vaan kävi mielessä että jos päiväkulutus on tuhansia kranaatteja päivässä, niin kuinka monta voidaan valmistaa päivässä tilalle.
 
Päivässä ammuttavat kuulat on tehty vuosia sitten ts. päivätuotannolla ja -kulutuksella ei ole suoraa yhteyttä, varsinkaan nykyaikaisessa nopeassa sodankäynnissä. Sota käydään niillä, mitä on suuleissa valmiina.

Muuten tuo homma filmillä on kuin Tyrväällä:D
 
veeteetee kirjoitti:
Päivässä ammuttavat kuulat on tehty vuosia sitten ts. päivätuotannolla ja -kulutuksella ei ole suoraa yhteyttä, varsinkaan nykyaikaisessa nopeassa sodankäynnissä. Sota käydään niillä, mitä on suuleissa valmiina.

Muuten tuo homma filmillä on kuin Tyrväällä:D
Klikkaa laajentaaksesi...

Yllättävää, miten manuaalista homma oli. Kyllä saivat äijät huhkia I. maailmansodassa :rolleyes:

Mikähän tuolle on paras suomennos? Prässäystä tuo ei ole, mutta kai jonkinlaista "puristustaontaa".
 
Ammattikoulun opettaja sanoi joskus että yhtä kappaletta olevan, mutoillun metallikappaleen valmistamiseen on olemassa neljä perustekniikkaa:
- Valaminen
- Takominen
- Prässääminen
- Sorvaaminen

Tuollakin videolla esiintyvät "liikkuvat" koneet on peruskonstruktioltaan hydraulisia prässejä. Niillä nyt prässätään vähän muuta kuin auton konepeltiä muotoonsa. Prosessin helpottamiseksi kappaleet toki lämmitetään liki valkohehkuisiksi.

Takomisessa rauta pakotetaan muotoonsa. Ja samalla (yleensä) myös kappaleen tiheys kasvaa.

Prässillä kappaletta muotoillaan enemmäkin "siirtämällä" metallia. Tämä näkyy hyvin tuossa videolla kahden minuutin paikkeilla. Verratkaa sitä ahjosta ulostulevan neliskantisen hekuvan klöntin pituutta siihen vähän myöhemmin tulevaan kohtaan jossa jo aihio alkaa näyttämään kranulle. Ja sitten luikauttavat prässiin ja taas on pituus kasvanut kun se tulee sieltä ulos. Sen reiän prässääminen siis siirtää sieltä klöntin keskeltä metallia karnun kuoreen ja kasvattaa sen kuoren hännän pituutta (ainoa suunta joka on jätetty vapaaksi).

Joten kyllä minä tuota kutsuisin ihan prässätyksi materiaaliksi. Vaikka prässätystä metallista tulee enemmän mieleen jokin muotoon prässätty auton konepelti kuin krh:n kranaatin kuori.
 
Teräksen muokkausmenetelmiin kuuluu myös ns. vetäminen. Esimerkiksi tiskipöydän kannen allassyvennysten prässääminen on virallisesti syvävetämistä. Muistaakseni kotimaisen 155mm kranaatin kuoren aihio on alkujaan paksuseinämäinen neliöputki josta se sitten vedetään muotoonsa. Tämä tapahtuu arvatenkin kuumana. Eli maallikon silmiin työntämisenä näkyvä temppu onkin vetämistä. Jugoilla saattaa olla tuossa samat metkut käytössä?
 
Rannari kirjoitti:
Teräksen muokkausmenetelmiin kuuluu myös ns. vetäminen. Esimerkiksi tiskipöydän kannen allassyvennysten prässääminen on virallisesti syvävetämistä. Muistaakseni kotimaisen 155mm kranaatin kuoren aihio on alkujaan paksuseinämäinen neliöputki josta se sitten vedetään muotoonsa. Tämä tapahtuu arvatenkin kuumana. Eli maallikon silmiin työntämisenä näkyvä temppu onkin vetämistä. Jugoilla saattaa olla tuossa samat metkut käytössä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Muottivetämistä, yli 800 asteen lämmössä....
 
Mustaruuti kirjoitti:
Yllättävää, miten manuaalista homma oli. Kyllä saivat äijät huhkia I. maailmansodassa :rolleyes:

Mikähän tuolle on paras suomennos? Prässäystä tuo ei ole, mutta kai jonkinlaista "puristustaontaa".
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei se nyt niin manuaalista lopulta, ukkelit lähinnä siirtelevät palikoita koneelta toiselle. Varmaan työ on ollut kovasti samanlaista jo ensimmäisen maailmansodan aikaan. En tiedä paljonko tuossa kranun kuorelle tulee painoa, viitisen kiloa jos olivat 81 mm versioita? Tokihan nuo siirtelytkin voisi hoitaa koneistetusti, mutta jos tuotantomäärä on suht pieni päivässä niin tulee halvemmaksi pitää ukkoja töissä.

En nyt muista mikä oli prässäämisen ja syvävetämisen ero, vaikka joskus koulun kanssa käytiin metallipajassa moista katselemassa. Silloin puhuttiin syvävetämisestä kattiloiden valmistuksen yhteydessä, eli metallilevy survottiin sisuksen muotoisella tapilla ulkokuoren malliseen muottiin. Hämärä muistikuva että teknisesti ottaen ero oli että syvävetämisessä materiaali selvästi venyy ja ohenee, prässäyksessä vähemmän. Mutta karkeasti ottaen samankaltainen prässiprosessi kuitenkin.

Näyttäisi menevän videolla kolmen kärjen läpi prässissä ja sitten ulkomitat viimeistellään sorvaamalla. Eli voinee sanoa että sorvattu tuote, mutta sorville tuleva raakapalikka on sitten ajan ja matskun säästämiseksi esiprässätty muotoon :)
 
Viimeksi muokattu:
Ruotsi on mietinyt samaa homma ,mutta luulen 120mm kranaatinheitin CV90 alustalle, olisiko se 3 per pataljoona tai komppania, en muista
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top