Kranaatinheittimistö

veeteetee

Kenraali
Ei mitään käsitystä, oma ymmärrys / työkokemus raskaista aseista on tykeissä (suppeammin), heittimissä (laajemmin) ja niiden ampumatarvikkeissa. Ylikokoiset noitapillit yms. jätän mielelläni viisaammille:)
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
RÖLLIKKÄ
160 krh:n 42 kg:n kranaatti ladataan näin a´la IDF: korokoneisto taitetaan keskeltä, putki niiaa painontasaimien varassa alas ja sen suu tulee latauskorkeudelle. 140 krh:n 30 kg:n kranaatti on helpompi ladattava.View attachment 11614

Ja tässä 160Krh58C Rovalla:

View attachment 11617

Kyllä tuokin näyttää jeekulin vaikealta tuo Rovan kuva. Putken päätyhän on ilmeisesti selkeästi miesten pituutta korkeammalla. Ja tuo oli siis silti ihan suusta ladattava?

Eli, onko tietoa, miten toimi käytännössä?
 

kertakenttään

Ylipäällikkö
@veeteetee, Osaatkos kommentoida, minkä epäsuoran tulen ampumatarvikkeen massavalmistus on nykyisellä valmistustekniikalla kustannustehokkainta? Menisikö kunnia raketinheittimien A-tarvikkeille? Nehän on peltiä, jota koneet nykyaikana tehokkaasti leikkaavat, taivuttavat ja hitsaavat. Kranaattien valmistusprosessissahan on ikäviä työvaiheita yllättävän paljon.

Jooh... Mitä seuraavista tehdään hikipajalla Aleppossa? 1) KRH kranaatteja 2) Tykistön kramaatteja 3) Raketteja 4) Tykistöohjuksia.
 

veeteetee

Kenraali
160 krh:n käyttökokemuksista Suomen pv:issa minulla ei ole tarkkaa tietoa, mutta eipä noita näy ostetun.

Ohessa kuvasarja 160 krh:n käytöstä IDF:n voimin; melkoista jumppaa. Varsinaisesti ei ihmetytä, miksi 160 krh asennettiinkin Shermanin päälle, jolloin syntyi "Makmat".160 krh IDF.jpg

Itse laukaus on melkoinen heläys, etenkin pimeässä:
upload_2016-9-28_23-36-17.png
 

ctg

Greatest Leader
Jos jossain lähitulevaisuudessa tulee käyttöön noita exoskeletoneita, niin onko mahdollista että sellainen löytyisi laatajalla päällä, kyseenomaisen vekottimen siirtäessä painon lihaksilta ylläpuettavalla koneelle. Olisiko tuolloin 30 kilon tai isomman kranaatin siirtely ongelmallinen, jos virtaa piisaa akkujen lataamiseen/piuhan kautta?

Jenkit ovat suunnitelleet tuota huollon käyttöön ainakin nyt. Sitä myös mietin että tuo 140 mm kranaatti on jo niin kookas että sen kärjen sisälle on helppo väsätä elektroniikkaa. Rungon sisällekkin mahtuisi luultavasti bonuksen keikkoja.
 

Platypi

Luutnantti
Jos jossain lähitulevaisuudessa tulee käyttöön noita exoskeletoneita, niin onko mahdollista että sellainen löytyisi laatajalla päällä, kyseenomaisen vekottimen siirtäessä painon lihaksilta ylläpuettavalla koneelle. Olisiko tuolloin 30 kilon tai isomman kranaatin siirtely ongelmallinen, jos virtaa piisaa akkujen lataamiseen/piuhan kautta?

Jenkit ovat suunnitelleet tuota huollon käyttöön ainakin nyt. Sitä myös mietin että tuo 140 mm kranaatti on jo niin kookas että sen kärjen sisälle on helppo väsätä elektroniikkaa. Rungon sisällekkin mahtuisi luultavasti bonuksen keikkoja.

Omasta mielestäni kranaatinheittimistön toiminnan onnistumisen siirtäminen täysin sen exon varaan on aika tyhmää. Mitä jos exoskeleteon on paskana, tai jos sen käyttäjä nappaa osuman se päällään. Voi haitata ryhmän toimintaa vähän enemmän kuin nykyaikana.
 
Venäjän 120mm Nona-heittimestä on olemassa takaaladattava hinattava versio, Nona-M1. Käyttöperiaate näkyy videolla 1:19 alkaen.





http://www.armyrecognition.com/russ...pecifications_information_pictures_video.html

 

peelo

Ylipäällikkö
@VUps raketin ongelma on se ruuti ja raketin suutin. Niiden pitää olla ehdottoman tasalaatuisia ja sitä on hyvin vaikea todentaa tuotannossa. Eli raketti se helpoin tuotettava ei varmasti ole.

Valettu kranaatti on varmaankin tuotannollisesti melko helppo. Toki eivät vastaa ominaisuuksiltaan taottuja. Taotut kranaatit taas vaativat melko raskaat koneet.
 

Jukkis

Eversti
@VUps raketin ongelma on se ruuti ja raketin suutin. Niiden pitää olla ehdottoman tasalaatuisia ja sitä on hyvin vaikea todentaa tuotannossa. Eli raketti se helpoin tuotettava ei varmasti ole.

Valettu kranaatti on varmaankin tuotannollisesti melko helppo. Toki eivät vastaa ominaisuuksiltaan taottuja. Taotut kranaatit taas vaativat melko raskaat koneet.
Väittäisin että helpoiten Aleppolaisen hikipajan tai satunnaisesti valitun suomalaisen kyläkeskuksen alueelta löytyvällä kalustolla syntyy sorvattu kranaatti. Valettu kranaatti vaatii ainakin johtorenkaan (jonka sovittaminen voi vaatia sorvausta) ennen kuin sopii putkeen juuri sopivan tiiviisti. Toki viime sodista jo tiedetään että muilta ominaisuuksiltaan sorvattu kranaatti ei ole mitenkään kummoinen... mutta jos vaihtoehto on käpyjen heittely, niin kelpaa minulle.

Toisaalta raketin etuna on se, että se ei vaadi kovin kummoista laukaisulaitetta. Tykin tai kranaatinheittimen putken vaatimukset ovat aika paljon kovemmat, kun niiden pitää kestää toistuvia nopeita kovia paineennousuja ja kranaatin pitää istua putkeen hyvin tarkasti, että se ei jumiudu ja räjäytä koko laitetta mutta ruutikaasut kuitenkin pysyvät kranaatin takana ja puskevat sen ulos putkesta samalla vauhdilla joka laukauksella. Jos ohipuhallus vaihtelee paljon niin kranaatit menevät mihin sattuu ainakin pituussuunnassa.

Eli ei se epäsuora helppoa ole millään tekniikalla, varsinkaan tarkka epäsuora.
 

SJ

Supreme Leader

Toinen Nona video. Ymmärtääkö kukaan miksi tuo ajoneuvo piti hinata järvestä? Eikö siinä riitä tehot vedestä nousemiseen, vai hajosiko se? Tai olisiko tuo osa harjoitusta?
 

veeteetee

Kenraali
Kuukkeliin kun kirjoittaa hakusanaksi vaikkapa "home mde syrian mortar" ja hakee videoita, niin selväksi tulee ainakin, että
*krh on alkeellisinkin välinein valmistettavissa
*mitään monimutkaisia valmistusprosesseja ei tarvita sen paremmin aseen kuin ampumatarvikkeenkaan osalta
*absoluuttisen tarkkuuden sijasta olennaisempaa on riittävä kantama, osumia tulee sinnikkäällä pommittamisella

Suomalaisista krh-kranaateista todettakoon, että
*kaikki ne ovat sorvattuja, vaadittua mittatarkkuutta ei saavuteta muuten
*aihio voi olla joko valua (valurautaa, uudemmissa pallografiittivalua) tai puriste (terästä), mutta mitään ei valmisteta takomalla
*niissä ei ole johtorengasta, vain ohjauslieriö, jossa useimmiten on tiivistysuria; ohessa esitys Tampella-urituksen kehittymisestä nykymuotoonsa, joka on vaikkapa JVA1557:ssä
 

Liitteet

  • uritus.jpg
    1.7 MB · Luettu: 28
Viimeksi muokattu:

peelo

Ylipäällikkö
Kuukkeliin kun kirjoittaa hakusanaksi vaikkapa "home mde syrian mortar" ja hakee videoita, niin selväksi tulee ainakin, että
*krh on alkeellisinkin välinein valmistettavissa
*mitään monimutkaisia valmistusprosesseja ei tarvita sen paremmin aseen kuin ampumatarvikkeenkaan osalta
*absoluuttisen tarkkuuden sijasta olennaisempaa on riittävä kantama, osumia tulee sinnikkäällä pommittamisella

Suomalaisista krh-kranaateista todettakoon, että
*kaikki ne ovat sorvattuja, vaadittua mittatarkkuutta ei saavuteta muuten
*aihio voi olla joko valua (valurautaa, uudemmissa pallografiittivalua) tai puriste (terästä), mutta mitään ei valmisteta takomalla
*niissä ei ole johtorengasta, vain ohjauslieriö, jossa useimmiten on tiivistysuria; ohessa esitys Tampella-urituksen kehittymisestä nykymuotoonsa, joka on vaikkapa JVA1557:ssä

Forge on englanninkielinen termi ja suomeksi se käsittääkseni on taonta. En tiedä suomenkielisiä teknisiä termejä, mutta kyse ei ole mistään hevosenkenkien hakkaamisesta vasaralla vaan koneellisesta toiminnasta jossa on muotti mitä "lyödään" koneellisesti. Olisko suomenkielinen termi muottitaonta?

Eikös Patrian perus krh-kranaatit ole juuri niitä valettuja ja pitkänkantaman ammus taouttua terästä. Näin ainakin 120 MERHE brosyyrissä mainitaan.

Kyllähän se Patriakin niitä johtorenkaallisia valmistaa, vaikka PVn pääammustyyppi onkin se K-uritettu
 

veeteetee

Kenraali
Tyrvään ammusPURISTAMO puristaa hehkuvan kuumaksi induktiouunissa kuumennettuun teräsaihioon keskelle tuurnan samalla kun aihiota ulkopuolelta venytetään renkaalla, useammassa vaiheessa. Missään vaiheessa kukaan ei TAO sitä, ei muottiin, eikä muutenkaan. Jostain kumman syystä tätä valmistusmenetelmää englanniksi kutsutaan "forging", mikä tosiaan voi aiheuttaa hämminkiä.

Perus-krh-ammus on tosiaan valua, pitkän kantaman ammus MERHE puristettua terästä.

Mikä mahtaa olla Patrian valmistama JOHTOrenkaallinen krh-ammus? Menossa on 27. vuosi ko. kioskissa / sen edeltäjissä ja vielä en ole mokomaa nähnyt:eek:. 120/81 krh-ammuksissa kyllä käytetään muovista TIIVISTErengasta, mutta se on toinen juttu;). Ja Patriahan ei enää valmista MITÄÄN ammuksia, tuotanto myytiin 2015 Nammolle:(.
 
Viimeksi muokattu:

JR49

Respected Leader

Toinen Nona video. Ymmärtääkö kukaan miksi tuo ajoneuvo piti hinata järvestä? Eikö siinä riitä tehot vedestä nousemiseen, vai hajosiko se? Tai olisiko tuo osa harjoitusta?
Aikamoista höyryä nousi hinattavan moottoritilasta verrattuna hinaajaan. Veikkaan että jotain hajosi voimalaitteessa.
 

TBman

Respected Leader

JR49

Respected Leader
Aika tyypillistä naapurin touhua, kun esieltävä ajoneuvo laukeaa kesken esittelyn. Mikä kuulostaa oikein hyvältä meidän kannalta.
Tulee mieleen tämä :D


Vakavasti puhuen, vanhimmat ovat olleet palveluksessa vuodesta 1981 lähtien. Tuota mallia on jäljellä wikin mukaan 278 kpl, mikä ei ole kovin paljoa maan armeijan kokoon nähden. Joten voisin kuvitella, että kalusto saa aika runtua ja kuluu rankasti.
 

SJ

Supreme Leader
Tulee mieleen tämä :D
Vakavasti puhuen, vanhimmat ovat olleet palveluksessa vuodesta 1981 lähtien. Tuota mallia on jäljellä wikin mukaan 278 kpl, mikä ei ole kovin paljoa maan armeijan kokoon nähden. Joten voisin kuvitella, että kalusto saa aika runtua ja kuluu rankasti.

Ja mikä tärkeintä, huoltoon ei juuri panosteta. Saattoivat myös antaa esittelyyn sen osaston huonoimman ajoneuvon ja säästää parempia.
 
Top