D
Deleted member 266
Guest
Ei mitään käsitystä, oma ymmärrys / työkokemus raskaista aseista on tykeissä (suppeammin), heittimissä (laajemmin) ja niiden ampumatarvikkeissa. Ylikokoiset noitapillit yms. jätän mielelläni viisaammille
Kranaatinheittimistö
- Viestiketjun aloittaja Samses
- Aloitus PVM
Kyllä tuokin näyttää jeekulin vaikealta tuo Rovan kuva. Putken päätyhän on ilmeisesti selkeästi miesten pituutta korkeammalla. Ja tuo oli siis silti ihan suusta ladattava?
Eli, onko tietoa, miten toimi käytännössä?
kertakenttään
Ylipäällikkö
Jooh... Mitä seuraavista tehdään hikipajalla Aleppossa? 1) KRH kranaatteja 2) Tykistön kramaatteja 3) Raketteja 4) Tykistöohjuksia.
D
Deleted member 266
Guest
160 krh:n käyttökokemuksista Suomen pv:issa minulla ei ole tarkkaa tietoa, mutta eipä noita näy ostetun.
Ohessa kuvasarja 160 krh:n käytöstä IDF:n voimin; melkoista jumppaa. Varsinaisesti ei ihmetytä, miksi 160 krh asennettiinkin Shermanin päälle, jolloin syntyi "Makmat".
Itse laukaus on melkoinen heläys, etenkin pimeässä:
Ohessa kuvasarja 160 krh:n käytöstä IDF:n voimin; melkoista jumppaa. Varsinaisesti ei ihmetytä, miksi 160 krh asennettiinkin Shermanin päälle, jolloin syntyi "Makmat".
Itse laukaus on melkoinen heläys, etenkin pimeässä:
Jos jossain lähitulevaisuudessa tulee käyttöön noita exoskeletoneita, niin onko mahdollista että sellainen löytyisi laatajalla päällä, kyseenomaisen vekottimen siirtäessä painon lihaksilta ylläpuettavalla koneelle. Olisiko tuolloin 30 kilon tai isomman kranaatin siirtely ongelmallinen, jos virtaa piisaa akkujen lataamiseen/piuhan kautta?
Jenkit ovat suunnitelleet tuota huollon käyttöön ainakin nyt. Sitä myös mietin että tuo 140 mm kranaatti on jo niin kookas että sen kärjen sisälle on helppo väsätä elektroniikkaa. Rungon sisällekkin mahtuisi luultavasti bonuksen keikkoja.
Jenkit ovat suunnitelleet tuota huollon käyttöön ainakin nyt. Sitä myös mietin että tuo 140 mm kranaatti on jo niin kookas että sen kärjen sisälle on helppo väsätä elektroniikkaa. Rungon sisällekkin mahtuisi luultavasti bonuksen keikkoja.
Platypi
Luutnantti
Omasta mielestäni kranaatinheittimistön toiminnan onnistumisen siirtäminen täysin sen exon varaan on aika tyhmää. Mitä jos exoskeleteon on paskana, tai jos sen käyttäjä nappaa osuman se päällään. Voi haitata ryhmän toimintaa vähän enemmän kuin nykyaikana.
Totta. No lataaja sitten pitää olla kunnon beefcake.
rukkaskikka
Majuri
Venäjän 120mm Nona-heittimestä on olemassa takaaladattava hinattava versio, Nona-M1. Käyttöperiaate näkyy videolla 1:19 alkaen.
http://www.armyrecognition.com/russ...pecifications_information_pictures_video.html
http://www.armyrecognition.com/russ...pecifications_information_pictures_video.html
@VUps raketin ongelma on se ruuti ja raketin suutin. Niiden pitää olla ehdottoman tasalaatuisia ja sitä on hyvin vaikea todentaa tuotannossa. Eli raketti se helpoin tuotettava ei varmasti ole.
Valettu kranaatti on varmaankin tuotannollisesti melko helppo. Toki eivät vastaa ominaisuuksiltaan taottuja. Taotut kranaatit taas vaativat melko raskaat koneet.
Valettu kranaatti on varmaankin tuotannollisesti melko helppo. Toki eivät vastaa ominaisuuksiltaan taottuja. Taotut kranaatit taas vaativat melko raskaat koneet.
Väittäisin että helpoiten Aleppolaisen hikipajan tai satunnaisesti valitun suomalaisen kyläkeskuksen alueelta löytyvällä kalustolla syntyy sorvattu kranaatti. Valettu kranaatti vaatii ainakin johtorenkaan (jonka sovittaminen voi vaatia sorvausta) ennen kuin sopii putkeen juuri sopivan tiiviisti. Toki viime sodista jo tiedetään että muilta ominaisuuksiltaan sorvattu kranaatti ei ole mitenkään kummoinen... mutta jos vaihtoehto on käpyjen heittely, niin kelpaa minulle.
Toisaalta raketin etuna on se, että se ei vaadi kovin kummoista laukaisulaitetta. Tykin tai kranaatinheittimen putken vaatimukset ovat aika paljon kovemmat, kun niiden pitää kestää toistuvia nopeita kovia paineennousuja ja kranaatin pitää istua putkeen hyvin tarkasti, että se ei jumiudu ja räjäytä koko laitetta mutta ruutikaasut kuitenkin pysyvät kranaatin takana ja puskevat sen ulos putkesta samalla vauhdilla joka laukauksella. Jos ohipuhallus vaihtelee paljon niin kranaatit menevät mihin sattuu ainakin pituussuunnassa.
Eli ei se epäsuora helppoa ole millään tekniikalla, varsinkaan tarkka epäsuora.
D
Deleted member 266
Guest
Kuukkeliin kun kirjoittaa hakusanaksi vaikkapa "home mde syrian mortar" ja hakee videoita, niin selväksi tulee ainakin, että
*krh on alkeellisinkin välinein valmistettavissa
*mitään monimutkaisia valmistusprosesseja ei tarvita sen paremmin aseen kuin ampumatarvikkeenkaan osalta
*absoluuttisen tarkkuuden sijasta olennaisempaa on riittävä kantama, osumia tulee sinnikkäällä pommittamisella
Suomalaisista krh-kranaateista todettakoon, että
*kaikki ne ovat sorvattuja, vaadittua mittatarkkuutta ei saavuteta muuten
*aihio voi olla joko valua (valurautaa, uudemmissa pallografiittivalua) tai puriste (terästä), mutta mitään ei valmisteta takomalla
*niissä ei ole johtorengasta, vain ohjauslieriö, jossa useimmiten on tiivistysuria; ohessa esitys Tampella-urituksen kehittymisestä nykymuotoonsa, joka on vaikkapa JVA1557:ssä
*krh on alkeellisinkin välinein valmistettavissa
*mitään monimutkaisia valmistusprosesseja ei tarvita sen paremmin aseen kuin ampumatarvikkeenkaan osalta
*absoluuttisen tarkkuuden sijasta olennaisempaa on riittävä kantama, osumia tulee sinnikkäällä pommittamisella
Suomalaisista krh-kranaateista todettakoon, että
*kaikki ne ovat sorvattuja, vaadittua mittatarkkuutta ei saavuteta muuten
*aihio voi olla joko valua (valurautaa, uudemmissa pallografiittivalua) tai puriste (terästä), mutta mitään ei valmisteta takomalla
*niissä ei ole johtorengasta, vain ohjauslieriö, jossa useimmiten on tiivistysuria; ohessa esitys Tampella-urituksen kehittymisestä nykymuotoonsa, joka on vaikkapa JVA1557:ssä
Last edited by a moderator:
Forge on englanninkielinen termi ja suomeksi se käsittääkseni on taonta. En tiedä suomenkielisiä teknisiä termejä, mutta kyse ei ole mistään hevosenkenkien hakkaamisesta vasaralla vaan koneellisesta toiminnasta jossa on muotti mitä "lyödään" koneellisesti. Olisko suomenkielinen termi muottitaonta?
Eikös Patrian perus krh-kranaatit ole juuri niitä valettuja ja pitkänkantaman ammus taouttua terästä. Näin ainakin 120 MERHE brosyyrissä mainitaan.
Kyllähän se Patriakin niitä johtorenkaallisia valmistaa, vaikka PVn pääammustyyppi onkin se K-uritettu
D
Deleted member 266
Guest
Tyrvään ammusPURISTAMO puristaa hehkuvan kuumaksi induktiouunissa kuumennettuun teräsaihioon keskelle tuurnan samalla kun aihiota ulkopuolelta venytetään renkaalla, useammassa vaiheessa. Missään vaiheessa kukaan ei TAO sitä, ei muottiin, eikä muutenkaan. Jostain kumman syystä tätä valmistusmenetelmää englanniksi kutsutaan "forging", mikä tosiaan voi aiheuttaa hämminkiä.
Perus-krh-ammus on tosiaan valua, pitkän kantaman ammus MERHE puristettua terästä.
Mikä mahtaa olla Patrian valmistama JOHTOrenkaallinen krh-ammus? Menossa on 27. vuosi ko. kioskissa / sen edeltäjissä ja vielä en ole mokomaa nähnyt
. 120/81 krh-ammuksissa kyllä käytetään muovista TIIVISTErengasta, mutta se on toinen juttu
. Ja Patriahan ei enää valmista MITÄÄN ammuksia, tuotanto myytiin 2015 Nammolle
.
Perus-krh-ammus on tosiaan valua, pitkän kantaman ammus MERHE puristettua terästä.
Mikä mahtaa olla Patrian valmistama JOHTOrenkaallinen krh-ammus? Menossa on 27. vuosi ko. kioskissa / sen edeltäjissä ja vielä en ole mokomaa nähnyt
. 120/81 krh-ammuksissa kyllä käytetään muovista TIIVISTErengasta, mutta se on toinen juttu. Ja Patriahan ei enää valmista MITÄÄN ammuksia, tuotanto myytiin 2015 Nammolle.
Last edited by a moderator:
JR49
Respected Leader
Aikamoista höyryä nousi hinattavan moottoritilasta verrattuna hinaajaan. Veikkaan että jotain hajosi voimalaitteessa.
Aika tyypillistä naapurin touhua, kun esieltävä ajoneuvo laukeaa kesken esittelyn. Mikä kuulostaa oikein hyvältä meidän kannalta.
Venäjän 120mm Nona-heittimestä on olemassa takaaladattava hinattava versio, Nona-M1. Käyttöperiaate näkyy videolla 1:19 alkaen.
http://www.armyrecognition.com/russ...pecifications_information_pictures_video.html
Tollai se pitää olla noissa isoissa heittimissä. .. 160 mm.n kranu on hemputinmoinen jötikkä ja saisi metriä pidemmän putken takaaladattavalla... nopea käyttää, liekö kuin paljon kalliimpi?
JR49
Respected Leader
Tulee mieleen tämä
Vakavasti puhuen, vanhimmat ovat olleet palveluksessa vuodesta 1981 lähtien. Tuota mallia on jäljellä wikin mukaan 278 kpl, mikä ei ole kovin paljoa maan armeijan kokoon nähden. Joten voisin kuvitella, että kalusto saa aika runtua ja kuluu rankasti.
Tulee mieleen tämä
Vakavasti puhuen, vanhimmat ovat olleet palveluksessa vuodesta 1981 lähtien. Tuota mallia on jäljellä wikin mukaan 278 kpl, mikä ei ole kovin paljoa maan armeijan kokoon nähden. Joten voisin kuvitella, että kalusto saa aika runtua ja kuluu rankasti.
Ja mikä tärkeintä, huoltoon ei juuri panosteta. Saattoivat myös antaa esittelyyn sen osaston huonoimman ajoneuvon ja säästää parempia.