kertakenttään
Ylipäällikkö
Ei taida mennä merikonttiskaalaan asti.
Kranaatinheittimistö
- Viestiketjun aloittaja Samses
- Aloitus PVM
Ei taida mennä merikonttiskaalaan asti.
Varmaan menee kun modataan. Merikonttiin mahtuisi vaikka kuinka paljon putkia, mutta loppujen lopuksi siinä ei ole mitään järkeä. Paljon pienempi paketti on parempi. Kuitenkaan markkinoilla ei ole sellaista. Ehkä on vain parempi luottaa perinteisiin vehkeisiin ja a-tarvikkeen kehitykseen.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Kontti täyteen 120krh putkia ja kranaatit sisään. Vedetään narusta nautitaan kesästä.
Kannattaa laittaa kontti maahan, sillai suoraan ja tukevasti...
proileri
Kenraali
Tämmöinen? 
(Panssarimiinankylvölaite kyseessä.)
Noista vastaavista oli jotain puhetta jv-miinojen korvauksen yhteydessä. Oma suosikkini olisi maahan kaivettava raskas hyppymiina, tai vaikka sitten vastaava 120 mm heittimen kranuja sisältävä 'siilimiina'.
Josta tuli mieleen, kun on puhuttu 120 mm vehkeiden peräkärryistä, niin mitenkäs olisi hieman raskaampi heitin kuten 160 mm? Ilmeisesti myös Vammas on moista tehtaillut nimellä M-58 / Soltam M-66, kranaatti 38 kg. Tietenkin 120 mm on siitä hyvä vehje, että 14 kg kranu menee vielä yhdellä miehellä järkevästi, tuo 160 mm vaatii kaksi ukkoa nostamaan kranua tai sitten jonkinlaisen latausavustuksen.
(Panssarimiinankylvölaite kyseessä.)
Noista vastaavista oli jotain puhetta jv-miinojen korvauksen yhteydessä. Oma suosikkini olisi maahan kaivettava raskas hyppymiina, tai vaikka sitten vastaava 120 mm heittimen kranuja sisältävä 'siilimiina'.
Josta tuli mieleen, kun on puhuttu 120 mm vehkeiden peräkärryistä, niin mitenkäs olisi hieman raskaampi heitin kuten 160 mm? Ilmeisesti myös Vammas on moista tehtaillut nimellä M-58 / Soltam M-66, kranaatti 38 kg. Tietenkin 120 mm on siitä hyvä vehje, että 14 kg kranu menee vielä yhdellä miehellä järkevästi, tuo 160 mm vaatii kaksi ukkoa nostamaan kranua tai sitten jonkinlaisen latausavustuksen.
Viimeksi muokattu:
OldSkool
Kapteeni
Joitain seuraavanlaista siis:
Tosin spoilerina sanottava, että kyseinen RASKAS miinanheittäjä on noin sata vuotta vanha. Kuulemma vuoristojoukoilla liikkui neljän VAHVAN miehen raahaamana.
D
Deleted member 266
Guest
Jälleen kerran itse itseäni lainaten:
"Yksi mielenkiintoisimpia teknisiä saavutuksia oli 160 mm kranaatinheitin, lopullisessa muodossaan nimellä 160Krh/58C tunnettu. Aseen konstruktio perustui sodan aikana kehitettyyn 300 Krh/42:een (q.v.), jonka säilyneen prototyypin pohjalta aluksi insinööri Heikki Collanus ja sittemmin teknikko Niilo Asikainen kehittivät pienennetyn aseen. Ensimmäinen versio 160Krh/I (myöhemmin 160Krh53) valmistui jo vuonna 1953 ja esiteltiin jo samana vuonna kenraali Heiskaselle. Ase sinänsä toimi erinomaisesti ja sitä esiteltiin monissa maissa, mm. Englannissa (1955)17, Intiassa (1961) ja Ghanassa (1962)18, mutta suurta myyntimenestystä siitä ei tullut, lähinnä suuren painonsa aiheuttaman vaikean käsiteltävyyden takia. Kuitenkin vielä 90-luvun lopulla TV-uutisissa nähtiin aseita sekä Israelin armeijan käytössä (ajoneuvoasenteisina) Libanonin rajalla, että Intian ja Pakistanin välisessä rajasodassa. Kyseessä ovat Soltamin edelleenkehittämät M-66 -heittimet, jotka Tampellassa kulkivat nimellä 160Krh/66D.
160Krh:n rakenneperiaatteet (iso maalevy, pyörien varasta ympäri ampuva) tulivat käytöön vielä 1990-luvulla, kun Yhdysvallat haki uutta ultrakevyttä 155 mm:n haupitsia merijalkaväelleen. Yksi kisaajista oli Martin Mariettan konstruoima 160Krh:n periaatteille rakennettu tykki, jonka suunnittelu oli aloitettu legendaarisen Gerald Vincent Bullin SRC-yhtiössä Belgiassa "ottamalla malliksi Tampellan 160 mm:n heitin"36. Tykki ei menestynyt, lähinnä siksi, että konstruktio ei ehtinyt kunnolla valmiiksi ja asetta vaivasi osien rikkoituminen. Samaa periaatetta ja yhtä huonolla menestyksellä sovellettiin Tampellan jo 1960-70-luvuilla kehittämässä 122HH-nimellä tunnetussa 122 mm heitinhaupitsissa, jossa käytettiin 160Krh:n lavetissa pitkää rihlattua putkea, takalatausta ja 122 mm haupitsin kartussihylsyä ja kranaattia.
...
160 mm kranaatinheitintä ei Suomessa myöskään ole otettu palveluskäyttöön, vaikka sitä onkin kokeiltu useampaan otteeseen. 160 mm ampumatarvikkeiden osalta kannattaa mainita vielä Hans Otto Donnerin patenttiin (US 2,901,973) perustuvat pitkän kantaman nuoliammukset, joita kokeiltiin 1950-luvun lopulla. Ajatuksena niissä oli, että hoikka heinäseiväsmäinen ja ballistisesti erinomainen nuoliammus puskettiin aseesta ulos irtoavan tiivistyslaipallisen pyrstöosan avulla. Ongelmia tuottivat niin puskuosan huono irtoaminen, jolloin ammus alkoi horjua pudoten alas, ja kunnolla radalleen lähteneiden ammusten seuraaminen saati löytäminen. Suurin ongelma kuitenkin oli, että hyötykuorma oli vaatimaton, riittävä lähinnä vain häirintätuleen. Joka tapauksessa ammuksilla saavutettiin hämmästyttävä 16 km:n kantama. Huvittava piirre on, että vielä 1990-luvun alussa arvovaltainen Jane´s Ammunition Handbook kertoi tällaisia ammuksia olevan "saatavilla" Suomesta."
Ei muuta kuin KIRJASTOON
hopi-hopi ja kirja Vesa Toivonen "Tampellasta Patriaan - 70 vuotta raskasta suomalaista aseteollisuutta" hakuun
.
"Yksi mielenkiintoisimpia teknisiä saavutuksia oli 160 mm kranaatinheitin, lopullisessa muodossaan nimellä 160Krh/58C tunnettu. Aseen konstruktio perustui sodan aikana kehitettyyn 300 Krh/42:een (q.v.), jonka säilyneen prototyypin pohjalta aluksi insinööri Heikki Collanus ja sittemmin teknikko Niilo Asikainen kehittivät pienennetyn aseen. Ensimmäinen versio 160Krh/I (myöhemmin 160Krh53) valmistui jo vuonna 1953 ja esiteltiin jo samana vuonna kenraali Heiskaselle. Ase sinänsä toimi erinomaisesti ja sitä esiteltiin monissa maissa, mm. Englannissa (1955)17, Intiassa (1961) ja Ghanassa (1962)18, mutta suurta myyntimenestystä siitä ei tullut, lähinnä suuren painonsa aiheuttaman vaikean käsiteltävyyden takia. Kuitenkin vielä 90-luvun lopulla TV-uutisissa nähtiin aseita sekä Israelin armeijan käytössä (ajoneuvoasenteisina) Libanonin rajalla, että Intian ja Pakistanin välisessä rajasodassa. Kyseessä ovat Soltamin edelleenkehittämät M-66 -heittimet, jotka Tampellassa kulkivat nimellä 160Krh/66D.
160Krh:n rakenneperiaatteet (iso maalevy, pyörien varasta ympäri ampuva) tulivat käytöön vielä 1990-luvulla, kun Yhdysvallat haki uutta ultrakevyttä 155 mm:n haupitsia merijalkaväelleen. Yksi kisaajista oli Martin Mariettan konstruoima 160Krh:n periaatteille rakennettu tykki, jonka suunnittelu oli aloitettu legendaarisen Gerald Vincent Bullin SRC-yhtiössä Belgiassa "ottamalla malliksi Tampellan 160 mm:n heitin"36. Tykki ei menestynyt, lähinnä siksi, että konstruktio ei ehtinyt kunnolla valmiiksi ja asetta vaivasi osien rikkoituminen. Samaa periaatetta ja yhtä huonolla menestyksellä sovellettiin Tampellan jo 1960-70-luvuilla kehittämässä 122HH-nimellä tunnetussa 122 mm heitinhaupitsissa, jossa käytettiin 160Krh:n lavetissa pitkää rihlattua putkea, takalatausta ja 122 mm haupitsin kartussihylsyä ja kranaattia.
...
160 mm kranaatinheitintä ei Suomessa myöskään ole otettu palveluskäyttöön, vaikka sitä onkin kokeiltu useampaan otteeseen. 160 mm ampumatarvikkeiden osalta kannattaa mainita vielä Hans Otto Donnerin patenttiin (US 2,901,973) perustuvat pitkän kantaman nuoliammukset, joita kokeiltiin 1950-luvun lopulla. Ajatuksena niissä oli, että hoikka heinäseiväsmäinen ja ballistisesti erinomainen nuoliammus puskettiin aseesta ulos irtoavan tiivistyslaipallisen pyrstöosan avulla. Ongelmia tuottivat niin puskuosan huono irtoaminen, jolloin ammus alkoi horjua pudoten alas, ja kunnolla radalleen lähteneiden ammusten seuraaminen saati löytäminen. Suurin ongelma kuitenkin oli, että hyötykuorma oli vaatimaton, riittävä lähinnä vain häirintätuleen. Joka tapauksessa ammuksilla saavutettiin hämmästyttävä 16 km:n kantama. Huvittava piirre on, että vielä 1990-luvun alussa arvovaltainen Jane´s Ammunition Handbook kertoi tällaisia ammuksia olevan "saatavilla" Suomesta."
Ei muuta kuin KIRJASTOON
hopi-hopi ja kirja Vesa Toivonen "Tampellasta Patriaan - 70 vuotta raskasta suomalaista aseteollisuutta" hakuun.
Jos ajattelee metalstorm tyylisen vehkeen heittävän nuolia niin vaikutus voi olla jotain muuta kuin häiritsevä. Ei silti, mielummin minä laitaisin sinne kohteeseen räjähtävää atarviketta kuin nuolia. Jos nuolia, niin mielummin matkalla useaan nuoleen hajoavaa kuin uskomista yhteen puikkoon.
Ehkä laitos on tuolloin lyhyen kantaman "raketin" heitin kuin yksittäisiin kappaleisiin hajoitettu krh patteri.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Sinänsä tuollainen suurikaliiperinen heittimen kranaatti olisi ihanteellinen erilaisten hyötykuormien toimittamiseen. KRHn ominainen matala lähtöimpulssi mahdollistaa suhteessa suuremman tilavuuden hyötykuormalle, joten tytärammuksia, valoa, savua, ydinlataus, panssarikuorma-ammuksia saadaan mahdutettua enemmän sisään. Luulisin, että 160mm KRHn kranaattiin voisi mahtua n. 50-60 tytärammusta. Myös erilaisten FAE tai termobaaristen latausten hyödyntäminen tehokkaasti olisi mahdollista. Samoin halvemman elektroniikan hyödyntäminen olisi mahdollista johtuen pienestä lähtönopeudesta, esim häirintäammusta kehitettäessä tai ohjautuvaa kranaattia. Strixin idean elvyttäminen voisi olla mahdollista kehittyneen ja aikuistuneen teknologian ansiosta sekä suuri kaliiperi mahdollistaa tietenkin enemmän läpäisyä.
Edit. Termobaarisilla aseilla on yleensä 3 kertainen TNTeq painon suhteen. Hieman riippuen miten kranaatti valmistettaisiin, olisi mahdollista saavuttaa sama painevaikutus kuin 60-80kg TNTtä. Mielenkiintoista olisi tutkia napalmin hyödyntämistä. Termobaarinen ja polttoase yhdessä käytettynä voisivat saavuttaa huomattavaa tuhoa.
Edit. Termobaarisilla aseilla on yleensä 3 kertainen TNTeq painon suhteen. Hieman riippuen miten kranaatti valmistettaisiin, olisi mahdollista saavuttaa sama painevaikutus kuin 60-80kg TNTtä. Mielenkiintoista olisi tutkia napalmin hyödyntämistä. Termobaarinen ja polttoase yhdessä käytettynä voisivat saavuttaa huomattavaa tuhoa.
Viimeksi muokattu:
proileri
Kenraali
Joitain seuraavanlaista siis:
Tosin spoilerina sanottava, että kyseinen RASKAS miinanheittäjä on noin sata vuotta vanha. Kuulemma vuoristojoukoilla liikkui neljän VAHVAN miehen raahaamana.
Näitä linnoitusheittimiä/miinanheittäjiähän löytyi WW1:n aikaan aina johonkin 250 mm asti. Kantama ei päätä huimannut, 1 km molemmin puolin, mutta tarkoitus olikin mosautella juoksuhaudasta toiseen. Esimerkiksi kuvassa saksalainen 25cm Minenwerfer:
Tuossa vielä tuo Soltam 160 mm. Ilmeisesti iipoissa ollut jonkin verran käytössä, hinattuna sekä pultattuna mm. vanhentuneiden Shermanien lavetille.
Leaderwolf
Respected Leader
Voin jo kuvitella vihervasemmistohippilehtien eli hesarin liitteineen ja Haloslaisten
FAE syö kaiken hapen. Milläs siinä poltat mitään?
kertakenttään
Ylipäällikkö
Se tyhjiö kestää noin 30 milisekuntia, jos palava aine on ilman kanssa reagoiva se kyllä palaa.
Tarkoitatko että se massiivisen tulipallo on niin kuuma että se sytyttää materiaaleja ympärillään ennenkuin paine paiskaa niitä voimallaan? Ja tuo materiaali pysyy liekeissä jälkimainingissa? Tuossa kuuluisassa irakin buratinon kyrväytyksessä, se tulipallo on julmettu, mutta ei se näyttänyt olevan niin kuuma että ympäristö olisi syttynyt sen vaikutuksesta liekkeihin. Vasta kun toisisijaisia räjähdyksiä rupesi sattumaan, niin paikka rupesi kuumenemaan. Uskon kuitenkin että lämpövaikutus on ollut osallinen noihin toisiin räjähdyksiin, sillä siinä sekunnilla kun se tulipallo kuumeni kolme tuhat asteiseksi se siirsi lämpöä paikalla olleisiin materiaaleihin.
Viimeksi muokattu:
Kerta kenttään sanoi:
Eli sinne ammuttaisiin FAE ammuksia JA polttotaisteluaseita.
D
Deleted member 266
Guest
Wikipedia on mitä on, mutta KVG on aina hyvä tehdä ennen Enter-näppäilyä: https://en.wikipedia.org/wiki/Soltam_M-66;) Todettakoon tuostakin artikkelista, että Vammas Oy ei kuunaan ole tehnyt mitään 160 mm heittimeen tai sen ampumatarvikkeisiinkaan liittyvää, vaan Tampella oli ainoa toimija Suomessa, Soltam / Salgad / Wejra -yhteistyön kautta koko maailmassa. Varmaankin joku Wiki-aktivisti on tehnyt "etsi Tampella - korvaa Vammas" muunnoksen
kertakenttään
Ylipäällikkö
Ihan teoreettisella tasolla ajatellen, 122/130 milliset kun poistuvat ensi vuosikymmenen aikana SA-kalustosta, niin voisiko olla mahdollista korvata puute taktisessa tulenkäytössä tuomalla 120krh komppanioihin ja lisäämällä vaikka toinen KRHK taisteluosastoon? 160 millisten ehdottaminen olisi kivaa, mutta se tyrmättäisiin heti sekä se fakta, että kukaan ei enää valmista tai käytä sitä sotii myös niiden käyttöönottoa vastaan. KRHKn kaluston vaihtaminen 160 milliseen nostaisi sen tulivoiman 12-tykkisen RSPSTOn tasolle.
proileri
Kenraali
120 mm heitin on ihan toimiva ja erityisoloihimme sopiva eli halpa vehje. Tietenkin siinä menetetään ampumaetäisyyttä tykkeihin verrattuna, eli heittimiä pitää samaa suorituskykyä varten olla hieman enemmän. Mutta jos nykyiset trendit jatkuvat, niin on kyllä ihan mahdollista tai jopa todennäköistä että 122 mm poistuu kokonaan ja korvataan sopivalla yhdistelmällä 120 mm heittimiä ja 155 mm tykkejä.
