kertakenttään
Ylipäällikkö
Paitsi, että 66KES12RAK raketin halkaisija on 44 milliä
t: Nammo ammunition handbook
Kranaatinheittimistö
- Viestiketjun aloittaja Samses
- Aloitus PVM
Paitsi, että 66KES12RAK raketin halkaisija on 44 milliä
t: Nammo ammunition handbook
Mitenkäs olisi kuorma-auton perässä oleva peräkärry, jossa olisi tukijalat ja ammunta tapahtuisi suotaan peräkärryn lavalta, kärry irti ja kuorma-auto sivuun. En ole krh-mies, joten en tiedä, millaiset viritykset rekyylin hallintaan tarvittaisiin, mutta olisi nopea lyödä takaisin maastokuorma-auton koukkuun ja kuorma-autossa kulkisi kohtuullisesti kranaattejakin mukana.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Onhan noita hydraulisia rekyylijuttuja heittimille jo olemassa, jotka kuulemma vähentävät rekyylivoimia 75%. Siihen tarvitaan enemmänkin insinööriä kuin krhkoulutettu henkilö sanomaan millaiset niiden pitäisi olla.
En kyllä osaa ihan sanoa, miten paljon asemaan tulo ja siitä lähtö nopeutuisivat verrattuna vedettävään 120mm (tai 81mm) heittimeen, mutta mutu-tuntuma sanoisi, että kohtuullisen paljon. Heitinhän olisi käytännössä peräkärryssä jo miltei ampumavalmiina.
Peräkärrysysteemin etuna olisi se, että se ei ole sidottu samaan ajoneuvoon, vaan jos kuorma-autosta kosahtaa rengas tai akseli tai moottori, niin ei kun toinen kehiin.
Todennäköisesti menee nopeammin käsin. Toki pienemmällä porukalla tuo on kätevä
Vastaava systeemi oli käytössä siinä itävaltalaisessa (?) moniputki-krh:ssa jota Kainuun jääkäriprikaatillekin oli ensimmäisissä valmiusprikaatikaavailuissa meininki hankkia. Neljä rinnakkaista 120mm putkea ja niiden yhteinen vastin alkavat tietysti jo painaakin jonniin verran miehissä käsiteltäväksi. Eipä tuota sitten lopulta edes hankittu. Eikä ole vissiin hankkinut kukaan muukaan.
Raveni
Greatest Leader
En oikeastaan näe järkeä ilman parempaa automaatiota ja/tai sitten paikantimilla ja laskimilla varustettunaJenkeillä on nykyisin tämmöisiä hydraulisia heittimennostimia (mortar stowage kit) missä moottori nostaa setin kyytiin. Ilmoittavat että veltosta velttoon parhaimmillaan 3 minuuttia.
Tarkoitat varmaan NLOS pakettien kaltaisia pois pudotettavia ja uudelleen kerättäviä pakettaja. Noita ei ole kenelläkään käytössä, mutta en usko että sellaisen kehittäminen ole hirveä ongelma. Varsinkin jos niitä pystyy etäohjauksella käyttämään.
XM-501 NLOS
Ohjuksilla varustettuna NLOS on turhan hintava.
Missäs tommosessa kranaatissa on se panososa minkä voimalla kranaatti lähtee taivaalle? Onko se piilotettu tuon pyrstöosan sisään vai kuinka? Entä kuinka tiukka tollanen kranaatti on tohon putkeen kun omalla painollaan sinne putken pohjalle kuitenkin tippuu, eikö ne paineet karkaa kranaatin ohitse? Perusasioita mutta itselleni hiukan epäselvää kuinka tommonen heitin toimii.
Tarkoitat varmaan NLOS pakettien kaltaisia pois pudotettavia ja uudelleen kerättäviä pakettaja. Noita ei ole kenelläkään käytössä, mutta en usko että sellaisen kehittäminen ole hirveä ongelma. Varsinkin jos niitä pystyy etäohjauksella käyttämään.
XM-501 NLOS
Ohjuksilla varustettuna NLOS on turhan hintava.
Luulisi, että ennen pitkää standardikonttiin paketoitu vertikaalilaukaisija realisoituisi maavoimien epäsuorantulen alustana.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Kontillinen putkia ja valmiiksi ladattuja kranaatteja. Konttia kallistetaan oikeaan ilmansuuntaan ja painetaan nappia. Tulevaisuus on täällä!
Olet juuri kuvaillut aussien metalstorm aseen.
Unohdetaan kallistelu, niin asemaanajo on nopeaa ja lavetista tulee edullinen. Ampumatarvikkeet ovat kuitenkin ohjautuvia.
Tuossa yksi kuva joka saattaa vähän havainnollistaa KRH panossysteemiä
Eli peruspanos (kuvassa ignition cartidge) on pyrstön sisällä ja se toimii ensimmäisenä panoksena ja samalla lisäpanoksien sytyttäjänä. Lisäpanokset sijoitetaan pyrstön ympärille (kuvassa 4 kpl). Vanhemmissa kevyen heittimen kranaateissa lisäpanokset tulivat pyrstön siivekkeiden väliin.
Onhan se väljä, mutta se on sileäputkinen. Tuleehan rihlatussakin putkessä tai piipussa painetta ammuksen ohi. Kuvassa kranaatin rungon keskivaiheilla näkyy tiivisterengas joka varmaankin osittain takaa tulevan paineen takia laajenee ja siivistää putken. Suomalaisten 120 mm tarkka putken läpimitta on muuten 120,25 mm, äkkiseltään en löytänyt kranaattien mittoja.
Laukaisu tapahtuu yleensä kranaatin pudottua putken alaosaan jossa kiinteä iskuri sytyttää peruspanoksessa olevan nallin. Suomessa 120 mm käytetään kuitenkin perinteistä manuaalista laukaisukoneistoa joka toimii laukaisunarusta vetämällä.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Tiedän paitsi satoja kertoja isompana.
http://rmseura.tkk.fi/rmlehti/2011/nro4/RakMek_44_4_2011_2.pdf
Tutkimusta raskaan krh rekyylivoimista
Tutkimusta raskaan krh rekyylivoimista
