Kranaatinheittimistö

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Samses
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Sillon kauan sitten kaivatttiin kevyitä hyökkäykseen, kun niillä varoetäisyys pienempi. No ne palasivat äkkiä ja syrjäyttivät itkot.
Meillä oli yksi kapiainen, jonka isä oli ollut raskaan korohoron tulenjohtaja sodan aikana. Kertoi isänsä ammuttaneen systemaattisesti 50 metrin varoetäisyyden päähän vuonna -41 raskailla heittimillä. Mitä mieltä olet?

Kun vaan tuntee käyttämänsä tuliyksikön niin antaa palaa vaan.
 
Ehdottomasti olisin lähtenyt mukaan koska hetkenkin kun korohoro ja tykistö on jauhanut niin osaavan tulenjohtajan pitäisi nähdä minkälainen se hajonta on ja kuinka lähelle omia sitä tulta voi siirtää. Toisalta jos tulenjohtajan päällä olisi jatkuva kysymysmerkki niin sitten en haluaisi lähteä edes niiden rauhan ajan varoetäisyyksien rajalle.
Helkkari kun olen enempi ns. päältä katsoja nykyisin! Hienoa kuitenkin nähdä, että kasassa olisi jo tj ja yksi rj tällaiseen taisteluajatukseen. Lisää? Paikkoja on vielä vapaana :)
Sillä sota voitetaan vain sotimalla ja voitokaskin taistelu tuottaa omia uhreja. Tätä eivät kaikki pysty tajuamaan ainakaan alkumetreillä. Pontti on se että tehtävä täytetään ja vihollisella aiheutetaan maksimaaliset tappiot.

Lähelle, lähelle. Siunaan onneani, että on pätevä tulenjohtaja. Minulla oli aikanaan tj, joka nykyisin on everstiluutnantti. Hän olisi pystynyt ammuttamaan siten kuin vaadin. Oman joukkueen olen puhunut sisälle taisteluajatukseen, että hyväksykää vaikka omiin osuu, jos sillä vähennetään aikaa, jossa olemme alttiina vihollisen jalkaväkiaseiden tulelle.
Vihollinen on pidetty korohorolla niin pitkään matalana, että syöksymme käsikranaatin heittoetäisyydelle, ne vihollisen syliin, räjähdys, ja päälle ja tappakaa. Olen itse ensimmäisenä menossa. Jos minä kuolen, alijohtajat jatkavat samalla tavalla.
Näin mä sen ajatttelin.
---------------------
Mukavaa oli aikanaan toiminta tulenjohtajan kanssa. Meillä oli aina korohoron tj mukana. Kerran kun valmistauduttiin menemään, niin haastoin tyyppiä silmiin katsoen.
- Mitäs jos mä käsken, että haluan tulijyrän? (RUK:ssa oli tästäkin puhuttu, niinkuin se nyt olisi jjohtajan päätettävissä :rolleyes:).
- Sit mennään tulijyränä.
Tyyni vastaus silmiin takaisin katsoen, nykyiseltä everstiluutnantilta.
 
Viimeksi muokattu:
Luin tuossa jokin aika sitten suomalaisen SS-mies Sakari Haikalan kirjan. Haikala koulutettiin Saksassa krh-mieheksi 80mm krh:lle ja lähetettiin taistelemaan itä-rintamalle. Saksalaisten (tai ainakin SS:n) tapa käytää kevyttä krh:ta oli sellainen, että varsinkin hyökätessä krh-ryhmä kulki tosi lähellä kärkeä ja pystyi näin avamaan tulen nopeasti ja tarkasti, mutta olivat tietty myös alttiimpia vihollistulelle. Palattuaan Suomeen Haikalasta tehtiin krh:n tulenjohtaja ja kertoo kirjassa kuinka häntä välillä turhautti, kuinka Suomessa heittimet olivat niin kaukana etulinjasta että tulenavaus hidastuu.


Näinhän ehdittiin jo päättääkin, kun Jääkäriprikaatit eli PR90 lanseerattiin. Sitten huomattiin, ettei se ollutkaan hyvä idea ja palattiin entiseen. Kun olet paljon hyökkäysammuntoja nähny niin katso seuraavan kerran vaikka ihan uusin silmin:

Kun hyökkäyksen kärki johonkin törmää asettuu perässä seuraava kevyt KrhJ tuliasemaan. Koska tietä tai uraa pitkin edetään ovat tuliasemat tien vierassä tai joskus tiellä. Tulenjohtajan tarvitsee ainoastaan vilkaista taakse kumman olan takaa heittimet löytyvät ja arvioida matka sinne. Sitten mitataan suunta ja matka maaliin ja tulikomento on valmis. Koordinaattien kanssa hieromiseen ja monimutkaisiin laskelmiin, joista me tykkimiehet olemme syystä ylpeitä, ei tarvi käyttää aikaa. Tuli siis avataan nopeasti ja hajonta metreinä on olematon, koska ampumaetäisyys on pieni. Voidaan siis ampua hyvin lähelle omia joukkoja. Tämä viimemainittuhan ei tule esille rauhan ajan ammunnoissa.

Vaikka en krh:sta (vielä) tiedä paljoakaan teknisenä aselajina, tunnistan kuitenkin että nämä herrojen esimerkit kuvaavat aseiden käyttöä juuri siinä perimmäisessä olemuksessaan ja kuten itsekkin haluaisin sen tulla käytetyksi. Yksinkertainen, nopea, tarkka ja mukautuvainen jalkaväen tulitukiase joka seuraa kärjen tuntumassa kärjen taistelua tukien. Kaveri joka näiden aseiden päälle ymmärtää enemmän, sanoi kerran ohimennen että kevyen krh;n potentiaali menee hukkaan, jos sitä ajatellaan tykistöaseena ja käytetään kuten tykistöasetta. Hän luonnehti 120mm heittimen tämänkaltainen olevankin, mutta määritteli kevyet heittimet puhtaimmillaan jalkaväen tulitukiaseiksi ja sellaisena käytettäväksi. Oletettavasti esimerkkienne mukaisesti.
 
Tarkoittaa mitä?
Jollakin porukalla suurempi hajonta kuin toisella? Mikä on sinun mielestäsi minimi varoetäisyys raskaalla krh:lla sodan ajan olosuhteissa? Riskillä? Maasto?

Siellä voi olla eri verran kuluneita aseita, joilla isompi hajonta ja ajan myötä TJ oppinut luottamaan, että tuliasemissa tehdään asiat juuri niin kuin pitääkin ja silloin uskaltaa ammuttaa ihan eteen Tottakai pitää luottaa myös omaan maalinosoitukseensa.

Jos otetaan ihan tasainen kangas niin varmaan se 50m voi pienillä laukaisumäärillä olla ok. Ehkä kertaa uskaltaa ammuttaa niin lähelle. Heittimen suuntaimessa on kahdet kuplat, sisemmät ja ulommat, sisemmillä kuplilla tuli avataan ja ulommilla jatketaan. Tästä syystä ammuttaessa useampia kertoja hajonta hieman kasvaa. Ehkä 100m voisi olla sellainen missä uskaltaa suojautuneena olla miltei millon vaan. Varoetäisyydethän kertovat milloin voi seistä platalla x metriä iskemistä pystyssä ilman suojavarusteita ja selviytyä 99% todennäköisyydellä vahingoittumattomana.

Edit. Sää, se voi vaikuttaa helposti sata metriä suuntaansa iskemiin. Ei ole harvinaista, että vaikka sääsanoma käytössä niin sää muuttuu ja iskemät alkaa menemään minne sattuu. Yksi mikä ei tule harjoituksissa yleensä eteen tai kukaan varmaan edes kouluta on se, että TJ seuraa itsekin sään muuttumista ja arvioi vaikutusta iskemiin. Jos aiemmin päivällä on leudolla säällä kehdannut ammuttaa 100m päähän niin sään muututtua se ei olisi enää turvallista.
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä 100m voisi olla sellainen missä uskaltaa suojautuneena olla miltei millon vaan.
Tätä tietoa minä hain. Ja niin varmaan muutkin jalkaväkijohtajiksi koulutetut. Siitä sitten eteenpäin tilanteen mukaan. Kerta voi riittää moneen tilanteeseen.
Ja 50 metriä ei ole poissuljettu. Siitä ei olekaan kuin yksi syöksy ja käsikranaatilla ylettyy ja rynkyllä osuu hyvin päähän jne.
Hyvä.
-------------
Miten tunnistan huonon tulenjohtajan? Muuten kuin siitä että katse on pälyilevä ja muutenkin epävarma ote. Ja ammuttaa omien päälle...
Voiko edes tunnistaa ennakolta?
 
Nyt kun on @Old Boy ja @kertakenttään kaltaisia tietäjiä paikalla, niin kertokaa onko länsimaalaisten 81mm ja itämaalaisten 82mm heitinten tehossa tai sirpalepeitossa oleellinen ero?

Tuolla Kintexin, Bulcomersksin ja Armacon sivuilla pörrätessä 81mm heittimenkranaatit tuppasivat painamaan noin 4,15kg/kpl ja sisältämään 750g r-ainetta. 82mm VO-832DU variaatioineen taas painoi noin 3kg sisältäen r-ainetta noin 400g edestä. Kotimaisista 81mm murkuloista en löytänyt nopealla googlaamisella mitään speksejä.
 
Yksi mikä ei tule harjoituksissa yleensä eteen tai kukaan varmaan edes kouluta on se, että TJ seuraa itsekin sään muuttumista ja arvioi vaikutusta iskemiin. Jos aiemmin päivällä on leudolla säällä kehdannut ammuttaa 100m päähän niin sään muututtua se ei olisi enää turvallista.
Aikaisemmin esittämäni vaatimukset eivät muutu tässäkään tilanteessa.
Kuinka TJ vastaa vaatimuksiini? Miten vaadittu vaikutus saavutetaan? Ekaksi kerta tms. vähän kauemmaksi?
 
Nyt kun on @Old Boy ja @kertakenttään kaltaisia tietäjiä paikalla, niin kertokaa onko länsimaalaisten 81mm ja itämaalaisten 82mm heitinten tehossa tai sirpalepeitossa oleellinen ero?

Tuolla Kintexin, Bulcomersksin ja Armacon sivuilla pörrätessä 81mm heittimenkranaatit tuppasivat painamaan noin 4,15kg/kpl ja sisältämään 750g r-ainetta. 82mm VO-832DU variaatioineen taas painoi noin 3kg sisältäen r-ainetta noin 400g edestä. Kotimaisista 81mm murkuloista en löytänyt nopealla googlaamisella mitään speksejä.

Jos ne on sitä kyynelmallia niin lähtökohtaisesti tehottomampia, koska enemmän sirpaleita lentää hevonkukkuun. Painot ja r-aineet vastaavat meidän uutta a-tarviketta tuo neljä kiloa.

Miten tunnistan huonon tulenjohtajan? Muuten kuin siitä että katse on pälyilevä ja muutenkin epävarma ote. Ja ammuttaa omien päälle...
Voiko edes tunnistaa ennakolta?

Kun TJ antaa oman käskynsä esim hyökkäykseen liittyen niin siitä sen voi varmaan huomata. En ole (vielä) itse kouluttanut tulenjohtajia niin en varusmiesten osalta sanoa. Vaihdan vielä tänä vuonna tuliasemista tulenjohtoon niin kohtahan se selviää mistä huonon tulenjohtajan tunnistaa.

Aikaisemmin esittämäni vaatimukset eivät muutu tässäkään tilanteessa.
Kuinka TJ vastaa vaatimuksiini? Miten vaadittu vaikutus saavutetaan? Ekaksi kerta tms. vähän kauemmaksi?

Ei siihen auta muu kuin todeta tulenosuvuus ammuttamalla hieman kauemmaksi omista.

Edit. @JR49 en nyt sano etteikö tuo ideasi ryömiä silmille epiksen turvin ole huono, mutta ei kannata pomppia tasajalkaa, jos TJ sanoo ettei uskalla ammuttaa sillä 50m varoetäisyydellä. Hän on se, joka vastaa tulenkäytöstä ja sen turvallisuudesta omille joukoille.
 
Viimeksi muokattu:
Jos ne on sitä kyynelmallia niin lähtökohtaisesti tehottomampia, koska enemmän sirpaleita lentää hevonkukkuun.

Aivan! Yläsektoriin lentää enemmän tavarata. Toinen kysymys, jos se kyynelmalli on sylinterimäisempää tehottomampi sirpalepeiton osalta niin miksi niitä sitten valmistetaan? Tuoko kyynelmalli jotain ballistista etua tuommoiseen sylinterimäiseen nähden? Tai valmistuksellista?

Varautukaa jo etukäteen. Mielessäni kuplii tulenjohdollisia kysymyksiä. Haudutan niitä vielä hetken ja sitten alan teitä ahdistelemaan... :p
 
Aivan! Yläsektoriin lentää enemmän tavarata. Toinen kysymys, jos se kyynelmalli on sylinterimäisempää tehottomampi sirpalepeiton osalta niin miksi niitä sitten valmistetaan? Tuoko kyynelmalli jotain ballistista etua tuommoiseen sylinterimäiseen nähden? Tai valmistuksellista?

Varautukaa jo etukäteen. Mielessäni kuplii tulenjohdollisia kysymyksiä. Haudutan niitä vielä hetken ja sitten alan teitä ahdistelemaan... :p

Kehitys kehittyy ja jos ei kulje mukana niin jää jälkeen. Oma on häpeänsä, jos huononmallista kranaattia valmistavat. Kyynelmalli on vieläpä heikompi ulkoballistisilta ominaisuuksiltaan. Tai ainakin meidän vanha a-tarvike kantaa vähemmän, onko kyse ulkoballistiikasta vai panosjärjestelmästä niin siihen en osaa vastata.
 
Kehitys kehittyy ja jos ei kulje mukana niin jää jälkeen. Oma on häpeänsä, jos huononmallista kranaattia valmistavat. Kyynelmalli on vieläpä heikompi ulkoballistisilta ominaisuuksiltaan. Tai ainakin meidän vanha a-tarvike kantaa vähemmän, onko kyse ulkoballistiikasta vai panosjärjestelmästä niin siihen en osaa vastata.
Nyt en ota tähän sen enempää kantaa kuin että kyllä kyynel on aina sylinteriä parempi jos ajatellaan ballistiikan kannalta max ampumamatkoja.
 
Nyt en ota tähän sen enempää kantaa kuin että kyllä kyynel on aina sylinteriä parempi jos ajatellaan ballistiikan kannalta max ampumamatkoja.

Kaverin arveli syyksi kanssa sellaista käytännön syytä, että koska naapuri ampuu paljon lyhytkantana ja perinteisessä tulitukimaisessa roolissa kevyillä heittimillä, niin kranaattimallin muutos vaikuttaisi tähtäimiin ilmeisen voimakkaasti ja edellyttäisi runsaslukuisen tähtäinkannan uusimista heitinmallista M37 lähtien, Vasilekin kautta Podnokseen. Tykistöllisemmillä ampumamenetelmillä voitaisiin vain laskea uudet lentoratataulukot, mutta kuulemma näille aseen omille tähtäimille ja niiden asetuksille vaadittaisiin muutos joka olisi huomattava kaluston runsaslukuisuus huomioiden. Helpommalla ja vähemmällä pääsee kun pitäytyy vanhassa kranaattimallissa.
 
Se muoto ei auta, jos painoa ei ole takana, luulen...
No nyt mennään saivartelun puolelle mutta jos otetaan saman kaliiberin putkesta sylinteri vs kyynel niin kyllä se kyynel vain ballistiikaltaan hakkaa sen sylinterin.
 
No nyt mennään saivartelun puolelle mutta jos otetaan saman kaliiberin putkesta sylinteri vs kyynel niin kyllä se kyynel vain ballistiikaltaan hakkaa sen sylinterin.

Joo, mutta se sylinteri on painonsa lisäksi luultavasti myös pidempi, niin se ei voi olla vaikuttamatta ballistiseen kertoimeen.
 
Joo, mutta se sylinteri on painonsa lisäksi luultavasti myös pidempi, niin se ei voi olla vaikuttamatta ballistiseen kertoimeen.
Nimen omaan. tosin negatiivisesti

Muoks. Ps olen valmis olemaan väärässä jos tässä on joku juttu että yläkulmilla sylinteri on parempi kuin kyynel?.
 
Viimeksi muokattu:
Nimen omaan. tosin negatiivisesti

Ihan hyvin nuo meidän sylinterimäiset kranaatit tuntuu lentävän eikä meillä piakkoin enää muun muotoisia olekaan, kun kevyen vanha kyynelmallinen alkaa olemaan onneksi kokonaan pois ammuttu. En nyt muista oliko se yliladattu vai mikä, mutta sen sirpaloituminen ei ole erikoisen hyvää. Onneksi sillä ei tarvinnut sotia.
 
Ihan hyvin nuo meidän sylinterimäiset kranaatit tuntuu lentävän eikä meillä piakkoin enää muun muotoisia olekaan, kun kevyen vanha kyynelmallinen alkaa olemaan onneksi kokonaan pois ammuttu. En nyt muista oliko se yliladattu vai mikä, mutta sen sirpaloituminen ei ole erikoisen hyvää. Onneksi sillä ei tarvinnut sotia.
Kyllä ja juurikin oikein jäsen sj@ kin oli täysin oikeassa nyt meni itsellä oma puhekieli ja mielikuvat sekaisin pahoittelen.
 
Back
Top