Ehdottomasti olisin lähtenyt mukaan koska hetkenkin kun korohoro ja tykistö on jauhanut niin osaavan tulenjohtajan pitäisi nähdä minkälainen se hajonta on ja kuinka lähelle omia sitä tulta voi siirtää. Toisalta jos tulenjohtajan päällä olisi jatkuva kysymysmerkki niin sitten en haluaisi lähteä edes niiden rauhan ajan varoetäisyyksien rajalle.
Helkkari kun olen enempi ns. päältä katsoja nykyisin! Hienoa kuitenkin nähdä, että kasassa olisi jo tj ja yksi rj tällaiseen taisteluajatukseen. Lisää? Paikkoja on vielä vapaana
Sillä sota voitetaan vain sotimalla ja voitokaskin taistelu tuottaa omia uhreja. Tätä eivät kaikki pysty tajuamaan ainakaan alkumetreillä. Pontti on se että tehtävä täytetään ja vihollisella aiheutetaan maksimaaliset tappiot.
Lähelle, lähelle. Siunaan onneani, että on pätevä tulenjohtaja. Minulla oli aikanaan tj, joka nykyisin on everstiluutnantti. Hän olisi pystynyt ammuttamaan siten kuin vaadin. Oman joukkueen olen puhunut sisälle taisteluajatukseen, että hyväksykää vaikka omiin osuu, jos sillä vähennetään aikaa, jossa olemme alttiina vihollisen jalkaväkiaseiden tulelle.
Vihollinen on pidetty korohorolla niin pitkään matalana, että syöksymme käsikranaatin heittoetäisyydelle, ne vihollisen syliin, räjähdys, ja päälle ja tappakaa. Olen itse ensimmäisenä menossa. Jos minä kuolen, alijohtajat jatkavat samalla tavalla.
Näin mä sen ajatttelin.
---------------------
Mukavaa oli aikanaan toiminta tulenjohtajan kanssa. Meillä oli aina korohoron tj mukana. Kerran kun valmistauduttiin menemään, niin haastoin tyyppiä silmiin katsoen.
- Mitäs jos mä käsken, että haluan tulijyrän? (RUK:ssa oli tästäkin puhuttu, niinkuin se nyt olisi jjohtajan päätettävissä
).
- Sit mennään tulijyränä.
Tyyni vastaus silmiin takaisin katsoen, nykyiseltä everstiluutnantilta.