Kranaatinheittimistö

[Old Boy]

Ei se meidän laiskuutta ole jos sää tulee kahdesti päivässä. Nyt nyt kuule osuit hermoon.

Mun aikana sää tuli muistaakseni kolmen tai neljän tunnin välein ja käsityöaikana uuden sään käyttöönotto erilaisine tarkistuksineen oli aina isohko operaatio. Joskus siihen ei ollu oikein aikaa jos oli joku muu hässäkkä. Silloin sitten "ammuttiin vanhalla säällä". Mutta jos/kun johtui pelkästä laiskuudesta, niin asialla olivat ihan eri sukupolven kouluttajat kun sä ja kollegasi. Ballistisen sääsanoman laatiminen taas on sovellettua tiedettä eikä tuulen suunnat ja ilman lämmöt suoraan muutu korjauksiksi. Esittämäsi mutuilu on sama kun katsoisi muutokset kahvinporoista.

Edit Sää sii ennen tuli 4 h välein, kun käytettiin PV:n omaa sääasemaa. Nyt palvelu ostetaan Ilmatieteen laitokselta. Kun harvennetaan frekvenssi kolmennekseen säästyy kustannuksia. Tulenjohtajatkin joutuu tekemään enemmän korjauksia, joten ehkä on hyväkin juttu.

 

[PSS]

Menee ot:ksi, mutta kerron silti. Meillä Ilmavoimissa oli konehallilla metreppi aina saatavilla tv-ruudulla, en muista, miten tiheästi päivittyi. Vaan sitten tuli valtion virkamiesten lakko (kevät -86) ja metreppiä ei enää ollutkaan. Eräänä päivänä lentäjä käveli ulko-ovelle, työnsi päänsä pihalle ja katsoi ylös. Palasi sitten sisälle kommentoiden: "Metrep luettu ja nyt lennolle."

 

[vastarannankiiski]

Päinvastoin rakas Watson! Maalin ja heittimen välinen etäisyyshän tulee läppäriltä tai tasolta metreinä. Siihen lasketaan metreinä erilaisia sää ja atarvikekorjauksia jonka jälkeen vasta lopputulos muutetaan korotuskulmaksi. Venäläiset osaa tehdä sotimiskalut yksinkertaisiksi ja toimiviksi, on täälläkin todettu useamman kerran. Miksi siis vaivautua muuttamaan metrit piiruiksi kun voi laittaa koroasteikon suoraan metriseksi. 122 H63:n iso alumiininen rumpu, jota ei meillä käytettä, on juuri samanlainen metrinen koroasteikko.

Loogista olisi että ei tarvitsisi muuttaa piiruja metreiksi ja päinvastoin. Sieltä edestä kun "Sotamies Vaatainen" huutelee korjauksia, sivukorjauksia piiruina ja pituutta metreinä niin selkokielisenä ja ilman muunnoksia saa tuliasemassa napsuteltua tähtäimet/suuntimet kohdilleen.

Toi nyt on taas pelkkää höpötystä! Pintasää ei vaikuta lentorataan paljon mitään kun tuulet ylempänä on huomattavasti kovemmat. Sää on kyllä suurin virhelähde, mutta paljon yleisempi syy sään aiheuttamiin virheisiin on, että ammutaan vanhalla säällä joko kouluttajien laiskuuden tai aikataulupaineiden johdosta.

@Old Boy @kertakenttään, tarvitseeko/pystyykö säätä huomioida lyhytkannassa vai koskeeko se enemmän koordinaattimenetelmällä ampumista?

 

[CV9030FIN]

Mä taas olen luullu, että Lappeenrannan MAASK:ssa on vaan koulun johtaja sekä tutkimusosasto, mutta koulun KT -filiaali on edelleen Niinisalossa.

Kuka tässä on Lappeenrannasta puhunut? Maasotakoulu toimii viidellä paikkakunnalla:

Maasotakoululla on toimintoja viidellä eri paikkakunnalla: Lappeenrannassa, Haminassa, Hattulassa, Kankaanpäässä ja Riihimäellä. Lappeenrannassa toimii osa Maasotakoulun esikunnasta ja koulutuskeskuksesta, Jalkaväkikoulu ja Pioneerikoulu. Haminassa toimivat Reserviupseerikoulu ja suurin osa Maavoimien tutkimuskeskuksen henkilöstöä. Aselajikouluista Panssarikoulu Hattulassa, Viestikoulu Riihimäellä ja Tykistökoulu Niinisalossa kuuluvat myös Maasotakouluun. Aselajikouluissa työskentelee myös Maavoimien tutkimuskeskuksen työntekijöitä.
http://maavoimat.fi/maasotakoulu

 

[kertakenttään]

Mun aikana sää tuli muistaakseni kolmen tai neljän tunnin välein ja käsityöaikana uuden sään käyttöönotto erilaisine tarkistuksineen oli aina isohko operaatio. Joskus siihen ei ollu oikein aikaa jos oli joku muu hässäkkä. Silloin sitten "ammuttiin vanhalla säällä". Mutta jos/kun johtui pelkästä laiskuudesta, niin asialla olivat ihan eri sukupolven kouluttajat kun sä ja kollegasi. Ballistisen sääsanoman laatiminen taas on sovellettua tiedettä eikä tuulen suunnat ja ilman lämmöt suoraan muutu korjauksiksi. Esittämäsi mutuilu on sama kun katsoisi muutokset kahvinporoista.

Sään käyttöönotossa Ahjolla menee olikohan neljä hiiren klikkausta. Vielä ihanampaa on, muuttaa TT sää HH sääksi.

@Old Boy @kertakenttään, tarvitseeko/pystyykö säätä huomioida lyhytkannassa vai koskeeko se enemmän koordinaattimenetelmällä ampumista?

Ei tarvitse, jos se sää jotain vaikuttaa niin se on muutamia metrejä.

 

[JR49]

https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/102407/SM824.pdf?sequence=2&ved=0ahUKEwjwzZDT2-jUAhXoHJoKHeOfDXYQFgghMAI&usg=AFQjCNEcvZMiUo8hwE5tukNaMeIlH090zw

Heittimistön taktiset kokemukset toisesta maailmanrähinästä mallia kotimaiset.

Paljon asiaa tuossa. Minulle aivan uutta oli, että pienoisheittimiä on toivottu sodan aikana kiväärikomppaniatasalle ja ilmeisesti paikoin käytettykin runsaasti.
Edit: siis sotasaaliskamasta kyse.

Sivu 33:
Koppisen mukaan heittimet kuuluivat melkein jokaiseen suunniteltuun taisteluun yhtenä tärkeimmistä tukevista aseista. 50 mm:n heittimistä saadut kokemukset olivat osoittaneet, että paksulumista aikaa lukuun ottamatta, massamaisesti käytettynä ne olivat olleet tehokkaita ja toimineet tilapäiselläkin henkilöstöllä. Hän ehdotti pataljoonaan perustettavaksi iskukomppanioita, joiden joukkueille voitaisiin jakaa tilapäisesti lumitilanteesta riippuen neljä 50 mm:n heitintä.

 

[proileri]

Paljon asiaa tuossa. Minulle aivan uutta oli, että pienoisheittimiä on toivottu sodan aikana kiväärikomppaniatasalle ja ilmeisesti paikoin käytettykin runsaasti.
Edit: siis sotasaaliskamasta kyse.

Sivu 33:
Koppisen mukaan heittimet kuuluivat melkein jokaiseen suunniteltuun taisteluun yhtenä tärkeimmistä tukevista aseista. 50 mm:n heittimistä saadut kokemukset olivat osoittaneet, että paksulumista aikaa lukuun ottamatta, massamaisesti käytettynä ne olivat olleet tehokkaita ja toimineet tilapäiselläkin henkilöstöllä. Hän ehdotti pataljoonaan perustettavaksi iskukomppanioita, joiden joukkueille voitaisiin jakaa tilapäisesti lumitilanteesta riippuen neljä 50 mm:n heitintä.

Kukapa nyt ei tykkäisi kilon-puolentoista sirpalekranuista naapurin niskaan 20 laukauksen minuuttinopeudella

Jos joku puuttuva väline on SA:lla, se on lyhyen kantaman sirpalekranaatit. Esim. jenkeillä on joukkueissa käytössä suuri määrä sekä 40 mm pistoolikranuja että 60 mm heittimiä.

 

[JR49]

Kukapa nyt ei tykkäisi kilon-puolentoista sirpalekranuista naapurin niskaan 20 laukauksen minuuttinopeudella

Jos joku puuttuva väline on SA:lla, se on lyhyen kantaman sirpalekranaatit. Esim. jenkeillä on joukkueissa käytössä suuri määrä sekä 40 mm pistoolikranuja että 60 mm heittimiä.

Niinpä.
Noista sodanaikaisista nakun kranaateista minulla oli vain käsitys, että ne olivat heikkotehoisia. Nykyaikaiset ovat varmaankin toista luokkaa teholtaan.

 

[Falangi]

Niinpä.
Noista sodanaikaisista nakun kranaateista minulla oli vain käsitys, että ne olivat heikkotehoisia. Nykyaikaiset ovat varmaankin toista luokkaa teholtaan.

Saabin 60mm MAPAM

https://saab.com/globalassets/commercial/land/weapon-systems/support-weapons/mapam/mapam-60mm.pdf
http://saab.com/land/weapon-systems/warheads/MAPAM/

Noistakin on muistaakseni jo ollut puhetta täällä. En tosin muista mihin lopputulokseen tultiin.

 

[Old Boy]

Paljon asiaa tuossa. Minulle aivan uutta oli, että pienoisheittimiä on toivottu sodan aikana kiväärikomppaniatasalle ja ilmeisesti paikoin käytettykin runsaasti.

Nämä siis vastauksia Päämajan koulutusosaston asemasodan aikana tekemään kyselyyn, miten krh:ta olisi kehitettävä. Vastauksista ei varmaan paljon hyötyä ollut, sillä niissä esitettiin erilaisia näkemyksiä lähes yhtä monta kun oli vastaajiakin. Olosuhteetkin oli hyvin erilaisia, kun toisilla ei ollu sen paremmin karttoja käytössään tai kunnon teitä atarvikkeiden kuljettamiseen. Osin sama väittely on jatkunu näihin päiviin asti, sillä oman summittaisen yhteenvedon mukaan tykkimiehet kannattivat heittimien käyttöä keskitetysti kun taas jv halusi niitä käytettävän heittimittäin alistettuja joukkueille konekiväärien tapaan, jos vähän kärjistetään.

Luin tutkimuksen II MS:n osuuden. Paljon lähteitä on luettu, mutta lopputuloksena on nopeasti kyhätty luettelo tutkimusaiheesta esitetyistä näkemyksistä ilman kunnon yhteenvetoa ja koonnosta. Tali-Ihantala kuitattu yhdellä (virheellisellä) tiedolla, joka on peräisin kadettitutkielmasta.
Keskeisiä ongelmia kuten esim se, että heittimet hyökkäyksessä ampuivat nopeasti loppuun mukana kuljettamansa ammukset, eikä hevosvetoinen huolto kyennyt lisää tuomaan, ei käsitelty. Ratkaisuksi esitettiin jopa uuden kaliberiluokan käyttöönottoa (sic!). Yhteen näkemykseen olisi varmaan sodanaikainen @Old Boy kin yhtynyt: "krh:n tulenjohtajien koulutusta on tehostettava."

 

[Aarne1]

Olenkohan joskus nähnyt artikkelin ranskalaisten kranaattipuskasta, tarjotin jossa oli about 5*5 kevyttä kranua ojossa, valmiina ammuttavaksi muutaman sadan metrin Ametilla... Vähän kuin vaunujen suojasavuheitteiden ryppäät, mutta neliskanttinen kimppu. Taisi olla enemmän puolustuksellinen idea siinä, "vartiomiehen tykistö".

Olisihan se hienoa, kun vartiovuorossa oksa katkeaa, vetelet piuhoista ja muutama tarjotin epistä ja parit viuhkapanokset lähtee. Ei tartte kavereiden nousta makuupusseista .

 

[SJ]

Olenkohan joskus nähnyt artikkelin ranskalaisten kranaattipuskasta, tarjotin jossa oli about 5*5 kevyttä kranua ojossa, valmiina ammuttavaksi muutaman sadan metrin Ametilla... Vähän kuin vaunujen suojasavuheitteiden ryppäät, mutta neliskanttinen kimppu. Taisi olla enemmän puolustuksellinen idea siinä, "vartiomiehen tykistö".

Juu, ja PV oli moisesta kiinnostunutkin ja sellaista suunniteltiin yhdeksi miinoja korvaavaksi järjestelmäksi. Hiljaista on ollut sillä suunnalla, mutta Nammo:lla näyttäisi olevan jotakin suunnitteilla:
https://www.nammo.com/what-we-do/explosivespyrotechnics/hystrix/

 

[Old Boy]

Juu, ja PV oli moisesta kiinnostunutkin ja sellaista suunniteltiin yhdeksi miinoja korvaavaksi järjestelmäksi. Hiljaista on ollut sillä suunnalla, mutta Nammo:lla näyttäisi olevan jotakin suunnitteilla

Kyllä tää projekti on edelleen olemassa ja ministeri Niinistön erityisessä suojelussa. Mutta kuuluu miinoihin, ei kranaatinheittimiin.

 

[vastarannankiiski]

Keskeisiä ongelmia kuten esim se, että heittimet hyökkäyksessä ampuivat nopeasti loppuun mukana kuljettamansa ammukset, eikä hevosvetoinen huolto kyennyt lisää tuomaan, ei käsitelty.

Ostin joskus ammoin tämän kirjan kesälomalukemiseksi ja tästä mainitsemastasi ongelmasta oli kirjassa jonninverran puhetta.

https://books.google.fi/books/about...l?id=A3NDvgAACAAJ&source=kp_cover&redir_esc=y

Kourallinen ukkoja raahaamassa 3" tai 81mm heitintä romuineen hyökkäyksen mukana niin siinä ei montaa murkulaa saa mukana kulkemaan. Ei vaikka peliväline eli heitinkin olisi kevyempi. Ja kun jo toisen maailmanpalon aikana tulinopeudet olivat 15-20ls/min niin siitä ei ollut paljoa namua jakaa.

Ihan mainio kirja. Perusjuttuja saksalaisilta, briteiltä ja jenkeiltä. Selkeästi kerrottuna ja hienosti kuvitettuna. Pienenä pettymyksenä puna-armeija oltiin jätetty opuksesta pois ja painopiste tuntui muutenkin vahvasti olevan länsirintamalla.

 

[Old Boy]

Tässä tämä suomalainen innovaatio eli kevyen heittimen lyhytkanta-ammunta. Onneksi on säilynyt nopeana pikametodina, jossa tarvitaan ainoastaan ase, miehet sekä tulenjohtaja. Video leikattu kyllä siten, ettei kokonaiskuvaa hommasta oikein saa. Vähän alle minuutin kohdalla ollaan niin pitkällä että suuntaaja on saanut suunnatuksi ja hjoht tarkistaa arvot. Lataaja pitää oikeaoppisesti kädellä kiinni tukitangosta, jotta varmasti huomaa että kranaatti todella lähti. Eikä tapahdu kaksoislatausta. @kertakenttään varmaan huomaa lisää juttuja.

 

[kertakenttään]

Tässä tämä suomalainen innovaatio eli kevyen heittimen lyhytkanta-ammunta. Onneksi on säilynyt nopeana pikametodina, jossa tarvitaan ainoastaan ase, miehet sekä tulenjohtaja. Video leikattu kyllä siten, ettei kokonaiskuvaa hommasta oikein saa. Vähän alle minuutin kohdalla ollaan niin pitkällä että suuntaaja on saanut suunnatuksi ja hjoht tarkistaa arvot. Lataaja pitää oikeaoppisesti kädellä kiinni tukitangosta, jotta varmasti huomaa että kranaatti todella lähti. Eikä tapahdu kaksoislatausta. @kertakenttään varmaan huomaa lisää juttuja.

Nyt siitä sitten katsokaa miten urhokkaasti pidetään lippalakkia vaikka on lumi maassa. Kova ukko vastaanottamassa tyhjiä laatikoita auton lavalla. Onkohan ADR-luvat kunnossa?

Edit. Ainakaan harjaantuneen silmään ei satu tuosta mitään erikoista. Voi toki kysyä, jos jokin kohta videossa kiinnostaa.

 

[Ikarus]

Rovajärven ampuma-alueella järjestetyssä tykistön ja kranaatinheittimistön sota- ja ampumaharjoituksessa tapahtui 2.12.2005 kello 10.27.51 kranaatinheitinonnettomuus, jossa kuoli yksi varusmies ja viisi loukkaantui vakavasti.
http://www.turvallisuustutkinta.fi/...tutkintaselostus/b32005y_tutkintaselostus.pdf

Kaksoislataus. Tutkintaselostuksessa on sivuttu myös muita vastaavia tapahtuneita onnettomuuksia.
Kevyellä heittimellä kaksoislataus onnettomuuksia ei ole siinä määrin tapahtunut, kuin raskaalla. Johtuuko kevyen kiinteästä iskurista vai mistä?

 

[J0h1F]

Kevyellä heittimellä kaksoislataus onnettomuuksia ei ole siinä määrin tapahtunut, kuin raskaalla. Johtuuko kevyen kiinteästä iskurista vai mistä?

No siitäpä juuri, kun kevyttä heitintähän ei voi varsinaisesti edes ladata, latauskäskyllä lataaja vain pitelee kranaattia putken suulla. Pudottaessahan se lähtee heti pohjaan ja iskuriin osuessaan.

 

[Old Boy]

Kevyellä heittimellä kaksoislataus onnettomuuksia ei ole siinä määrin tapahtunut, kuin raskaalla. Johtuuko kevyen kiinteästä iskurista vai mistä?

kevyttä heitintähän ei voi varsinaisesti edes ladata, latauskäskyllä lataaja vain pitelee kranaattia putken suulla. Pudottaessahan se lähtee heti pohjaan ja iskuriin osuessaan.

En kyllä ole koskaan kuullut kevyen heittimen kaksoislatausonnettomuudesta. Mutta yksi kuuluisista viimeisistä sanoistahan on: "tällä asejärjestelmällä ei ole koskaan tapahtunut..."

Kranaatti voi jäädä räjähtämättä, jos esim nalli ei toimikaan, iskuri jotenkin vioittunut (vääntynyt) tai sitten putkeen pudotetun kranaatin pyrstö ei menekään riittävän syvälle. Vanhoilla panosjärjestelmällä peruspanoksen kantoja saattoi jäädä putken pohjalle, jolloin kranaatti ei pudonnut iskurin päälle riittävän voimakkaasti eikä nalli syttyny. Jos tässä vaiheessa lataaja pudottaa uuden kranaatin entisen päälle, saattaa lisääntynyt paino irroittaa jumiintuneen edellisen kranun ja kaksoislataus on tapahtunut. Uudet peruspanokset on kierteillä kiinni eikä enää pääse irtoamaan.

Laukeamaton ei ollut ennen harvinaisuus krh:lla ja tykistössä. @kertakenttään osaa kertoa kuinka on nykyään. Onnettomuus siitä tulee vasta kun asiaa ei huomata. Siksi siis käsi tukitangolla. Viereisen heittimen laukeaminen voi muuten sotkea lataajan luulemaan että oma ase laukesi.
Jotain edelläkuvattua tapahtui keväällä Afgoissa:


:

 

[JR49]

En kyllä ole koskaan kuullut kevyen heittimen kaksoislatausonnettomuudesta. Mutta yksi kuuluisista viimeisistä sanoistahan on: "tällä asejärjestelmällä ei ole koskaan tapahtunut..."

Kranaatti voi jäädä räjähtämättä, jos esim nalli ei toimikaan, iskuri jotenkin vioittunut (vääntynyt) tai sitten putkeen pudotetun kranaatin pyrstö ei menekään riittävän syvälle. Vanhoilla panosjärjestelmällä peruspanoksen kantoja saattoi jäädä putken pohjalle, jolloin kranaatti ei pudonnut iskurin päälle riittävän voimakkaasti eikä nalli syttyny. Jos tässä vaiheessa lataaja pudottaa uuden kranaatin entisen päälle, saattaa lisääntynyt paino irroittaa jumiintuneen edellisen kranun ja kaksoislataus on tapahtunut. Uudet peruspanokset on kierteillä kiinni eikä enää pääse irtoamaan.

Laukeamaton ei ollut ennen harvinaisuus krh:lla ja tykistössä. @kertakenttään osaa kertoa kuinka on nykyään. Onnettomuus siitä tulee vasta kun asiaa ei huomata. Siksi siis käsi tukitangolla. Viereisen heittimen laukeaminen voi muuten sotkea lataajan luulemaan että oma ase laukesi.
Jotain edelläkuvattua tapahtui keväällä Afgoissa:


:Katso liite: 15344

Inttijuttuina olen kuullut pariltakin krh-reserviläiseltä jostain 90-luvun alun tapahtumana, että yhtäkkiä havahtuivat, että montakos sinne putkeen jo oli murkuloita mennyt. Varovasti putki irti ja vaakatasossa heruttelivat kranut mättäälle. Syytä en muista, miksi niitä kasautui putkeen.
Taisi muuten olla vanhaa sodanaikaista kranaattia. Kaveri ainakin aina herkuttelee, kuinka -93 ampuivat vanhaa varastoa loppuun massamaisesti. Saivat ainakin harjoittelua riittävästi kovilla.