Nhhk
Kenraali
Olet aivan oikeassa.
Kranaatinheittimistö
- Viestiketjun aloittaja Samses
- Aloitus PVM
Kummankin kranaatin nokkaa on muotoiltu mahdollisimman aerodynaamiseksi, perää myös. Ja raskaampi esine nyt vain menettää vähemmän energiaa ilmanvastuksen takia. Eli yksinkertaistaen tässä tapauksessa sylinterin muotoisella kranaatilla on enemmän massaa takanaan.
Sitähän minäkin.
JR49
Respected Leader
Luonnollisesti.
Ajatukseni on kuitenkin maksimoida vihollisen tappaminen suhteessa omiin tappioihin.
Minä käsken tulenjohtajaa. Tai tulenjohtopäällikköä. Tai ennen olisin käskenyt. Joka tapauksessa, olen varma, että olisimme päässeet yhteisymmärrykseen SODAN ajan toiminnasta tässä asiassa.
Entä jos käytössä on kevyt krh-joukkue? Nythän puhuttiin raskaasta aikaisemmassa. Taas vaadin minimiä, riskillä.
Edelläolevasta keskustelusta olisi useampikin kohta, josta voisi olla eri mieltä, mutta tartutaan vastustamattomaan aiheeseen huono tulenjohtaja. Hommahan on varmaan koko intin helpoin upseeritehtävä; alaisiakaan ei ole kuin muutama. Heitä koulutetaan runsaasti; sukupolvesta toiseen siirtyvän tornihuhun mukaan siksi, etteivät elä taistelukentällä kuin hetken. Todellisuudessa meidän järjestelmässämme vaan on tulenjohtajia paljon, nythän sellainen on saatu joka joukkueeseen. Helpoin väylä RUKiin ja mukaan tosiaan mahtuu heitä Gaussin käyrän väärältä reunaltakin.
Käytännön ohjeeksi käy: kysy ensin tulenjohtajajaltasi, missä olet saanut koulutuksen. Jos vastauksena on pohjoisen joukko-osasto, on se vaaran merkki. Sillä niissä vielä määrätään johtajakoulutukseen, kun ei muuten ole halukkaita tarpeeksi. Jos lisäsi ilmoittaa saaneensa koulutuksen jv-joukko-osastossa kuten KaarJR tai PorPr, on siinä toinen vaaran merkki. Jompikumpi näistä tarkoittaa: ole tarkkana. Molemmat yhdessä tarkoittaa: luultavasti olet vaikeuksissa. Sillä jv-joukoissa kouluttajatkaan eivät osaa epäsuoran tulen hienouksia, eivätkä siten voi niitä pojillekaan opettaa. Tämä taas johtuu jv:n "poikkitieteellisyydestä". On kivääri, krh, sissi sekä pst -opintosuunnat siinä kun Tykistökoulussa riittää, kun ihmetellään ainoastaan epistä. Metodia voisi kutsua vaikka: @Old Boy n tulenjohtaja-pikatestiksi.
Jos testi hälyyttää, niin ei silti vielä ole hätää. Sillä tulenjohtamisessa tarvii oikeasti ainoastaan tietää missä ite on. Ole siis aina ja kaikkialla selvillä sijainnistasi. Silloin voit kertoa sen epävarmalle tulenjohtajalle. Vertaa myös tulenjohtajan kanssa kartalta, missä omat asemat sijaitsevat jotta torjuntamaalit tulee oikein paikannetuksi. Lisäksi tarvitaan viestiyhteys tuliasemiin. Tämä on vaikeampi juttu sillä ennen taistelukoskeutusta ei yleensä saa käyttää radiota. Ehkä tämä ei enää M18 aikaan olekaan ongelma. Tulenjohtajan käskylitaniasta ei mitään voi päätellä, toisin kun yllä ehdotettiin. Hänhän ainoastaan toistaa papukaijan tavoin aikaisemiin käskynjaolla kuulemansa asiat.
Hyökkäyksen tulisuunnitelmat laativat tulenjohtajaa korkeammat tahot kuten tulenjohtopäällikkö sekä tulenjohtokomentaja. Molemmat tulee aina tykistöstä juuri edellämainitusta syystä. Siinä ei siis huonosta tj:sta ole haittaa, kunhan maalit on oikein paikannettu. Pyydä varmuudeksi ennen hyökkäystä kopio tulisuunnitelmista ja katso itse kellostasi (onhan se oikeassa ajassa) tulen alkamis- ja loppumisajat, vaikka tulenjohtajanhan se pitäisi tehdä. Monta muutakin käytännön juttua tulisi mieleen mutta näillä ainakin pääsee hyvään alkuun.
JR49
Respected Leader
Hienosti puhuttu
.En tiedä mistä olet eri mieltä, mutta ainakin entisenä käytännön tappotyön tekijänä mietin, että tykistö nimenomaan tuhoaa/tappaa sen vastustajani. Eniten tarve ryömiä varmuusetäisyyksien sisään tulee nimenomaan kranaatinheittimillä, ja etenkin keveillä.
Nhhk
Kenraali
Ja jos yhtä suoraviivaisesti yleistetään niin niksulastahan ei voi tulla huonoja tulenjohtajia
kertakenttään
Ylipäällikkö
Nyt taas tulee toinen koulutuksellinen seikka nimittäin sivu- ja korokierrokset. Kevyellä ammuttaessa suuria tulimuotoja 0-2. panoksella käytetään niitä eli mekaanisesti luodaan hajontaa tuleen, koska muuten ei saada siihen koko maalihehtaariin vaikutusta. Tietenkin on mahdollista viestittää joukkueella, että älkää käyttäkö kierroksia tähän iskuun. Sanoisin lyhyellä ametilla semmoset 50m.
Tulenjohtopäällikkö on valitettavasti reserviläinen eli voi olla jopa olla @Old Boy n mainitsemista joukko-osastoista. TJKOM on henkilökuntaa. Pääasiallisesti tämän valtakunnan tulenjohtokouluttajat on kyllä myös tuliasemakoulutettuja eli KT tai KRH.
Ja jos yhtä suoraviivaisesti yleistetään niin niksulastahan ei voi tulla huonoja tulenjohtajia
Haluatkos veikata mitkä kaksi yksikköä siellä kouluttavat tulenjohtajia?
Maasotakoululla on kolme linjaa kadettien kannalta: jääkäri-pst, krh ja tiedustelu. Näistä yksi hallitsee tulenjohdon, yksi osaa ja kolmas katsoo vierestä. Saa veikata järjestystä.
miheikki
Greatest Leader
Nyt ei muista olenko kysellyt foorumilta tästä. Vuosia sitten katsoin jonkun ohjelman joka kertoi jenkkien 101:n maahanlaskudivisioonan taisteluista. Siinä kerrottiin metsätaisteluiden vaikeudesta. Dokkarissa sanottiin, että saksalaisilla oli suomalaisilta opittu keino heittimien käytöstä metsässä. Keinona oli pitää narulla etäisyys kärjen ja heittimien välillä yhteys. Kärki kun sai kosketuksen, niin narun avulla voidaan nopeasti saada heittimille etäisyys viholliseen ja avata tuli.
Onko tässä jutussa mitään perää?
Onko tässä jutussa mitään perää?
Kuten nikistä voi päätellä, en kuulu forumin nuorimpiin ja joskus lipsahtaa vanhaa tietoa. Porin Prikaatia on tosiaan myös tykkimiehet Niinisalossa eli testi kaipaisi vähän päivittämistä. Muuten seison sen takana kyllä eli jonkinlaiseen kokemukseen tämä perustuu. Mutta en ala juupas-eipäs väittelyyn.
vastarannankiiski
Kenraali
Kyllä, eikä tämä ymmärtämättömyys sinällänsä mikään ihme ole. Omaa erikoisosaamista vaativa aselajihan on kyseessä, josta itselläni ei ole juuri mitään tietoa. Puheissa oli lähinnä se, että venäläisillä taitaa heittimien tähtäimissä/suuntaimissa olla metrimääräiset jaotukset jotka on kalibroitu juurikin kyynelmalliselle kranaatille. Kuulostaako millään tavalla järkevältä?
kertakenttään
Ylipäällikkö
Ei, koska silloin ei voi ottaa huomioon ulkoisten tekijöiden vaikutusta lentorataan.
Vanha kunnon laahuskanta! Eli sama lyhytkanta mistä aikaisemmin keskusteltiin, mutta tulenjohtoryhmä vetää (tai siis kiskoo hampaat irvessä) 200 m pitkää parikaapelia, ei siis narua. Siitä näkee missä suunnassa on heittimet ja kun kulkee suurinpiirtein samaan suuntaan, on etäisyys aina se 200 m. Viestiyhteys tulenjohtajalta heittimille saatiin kaupan päälle. Käytetään tosiaan peitteisessä maastossa jossa piuha juuri ja juuri tuli mukana kun oikein kiskoi. Miestä piti vaihtaa jatkuvasti, onneksi siihen aikaan tulenjohtueessa oli nykyistä enemään ukkoja. Metodi on meillä lopetettu jo ajat sitten.
kertakenttään
Ylipäällikkö
https://www.google.fi/url?sa=t&sour...gghMAI&usg=AFQjCNEcvZMiUo8hwE5tukNaMeIlH090zw
Heittimistön taktiset kokemukset toisesta maailmanrähinästä mallia kotimaiset.
Heittimistön taktiset kokemukset toisesta maailmanrähinästä mallia kotimaiset.
...ja sitten ne todelliset JV:n kärkiosajat tulevat täysin eri aselajikoulusta kun JvK:sta. Siis ne jotka koulutetaan yhteistoimintaan 1.päivästä alkaen.
Muuten se KT linjakin on Maasotakoulussa nykyään...kuten kaikki Maavoimien linjat (pl. Huolto) kun kaikki aselaji- ja toimialakoulut (pl. Logistiikkakoulu) liitettiin 1.1.2015 MAASK:n.
Viimeksi muokattu:
Päinvastoin rakas Watson! Maalin ja heittimen välinen etäisyyshän tulee läppäriltä tai tasolta metreinä. Siihen lasketaan metreinä erilaisia sää ja atarvikekorjauksia jonka jälkeen vasta lopputulos muutetaan korotuskulmaksi. Venäläiset osaa tehdä sotimiskalut yksinkertaisiksi ja toimiviksi, on täälläkin todettu useamman kerran. Miksi siis vaivautua muuttamaan metrit piiruiksi kun voi laittaa koroasteikon suoraan metriseksi. 122 H63:n iso alumiininen rumpu, jota ei meillä käytettä, on juuri samanlainen metrinen koroasteikko.
kertakenttään
Ylipäällikkö
...ja sitten ne todelliset JV:n kärkiosajat tulevat täysin eri aselajikoulusta kun JvK:sta. Siis ne jotka koulutetaan yhteistoimintaan 1.päivästä alkaen.
Muuten se KT linjakin on Maasotakoulussa nykyään...kuten kaikki Maavoimien linjat (pl. Huolto) kun kaikki aselaji- ja toimialakoulut (pl. Logistiikkakoulu) liitettiin 1.1.2015 MAASK:n.
No jos puhutaan siitä fyysisestä paikasta, jona MAASK yleensä ymmärretään. En ole yhtään ihmeissäni tästä kommentista, pansaarihonori pursuaa korvista ja Laaguksen nuolet varmaan tatuoitu oikeaan käsivarteen. Ei siinä mitään väärää ole, pitää olla vähän ylpeyttä omaan hommaan. KRH:llä on yllättävän vähän (eli ei ollenkaan) perinteitä tai mitään mistä repiä honoria. Me ollaan tämmösiä väliinputoajia tykistön ja jalkaväen välillä.
No siinä tapauksessa, se ei tuosta aiemmasta tullut esille. KRHlla tasolla toimiessa ballistisessa valmistelussa lasketaan vaikutus prosentteina ampumaetäisyyteen ja mittarilta luetaan oikea käytettävä koro. Kuten varmasti tiesitkin.
Mä taas olen luullu, että Lappeenrannan MAASK:ssa on vaan koulun johtaja sekä tutkimusosasto, mutta koulun KT -filiaali on edelleen Niinisalossa.
Mä en erottele ressuja sekä kantahenkilökuntaa täällä. Kummastakin ryhmistä olen tavannut väkeä sen mainitun Gaussin käyrän molemmista päistä. Olen kyllä tietoinen että ressujen TJKOM -kurssit lopetettiin, kun sa-joukkoja vähennettiin siihen 230.000:een.
Toi nyt on taas pelkkää höpötystä! Pintasää ei vaikuta lentorataan paljon mitään kun tuulet ylempänä on huomattavasti kovemmat. Sää on kyllä suurin virhelähde, mutta paljon yleisempi syy sään aiheuttamiin virheisiin on, että ammutaan vanhalla säällä joko kouluttajien laiskuuden tai aikataulupaineiden johdosta.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Tykistökoulu on Niinisalossa ja Lappeenrannassa on Jalkaväkikoulu.
Pintasään muutoksesta ja pilviä (jos niitä on) katsomalla voi kyllä saada osviittaa. Toki sieltä maanpinnasta on kohtalaisen vaikea kertoa tuulen nopeutta ja suuntaa kilsan tai kahden korkeudessa. En kyllä rännärinä ihan allekirjoita tuota viimeistä lausetta, en keksi mistä keksit tuollaisen väitteen. Ei ole omalle kohdalle tullut tuollaista vaikka sään kanssa ollaan ammuttu pitkin poikin. Ei se meidän laiskuutta ole jos sää tulee kahdesti päivässä. Nyt nyt kuule osuit hermoon.