Kranaatinheittimistö

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Samses
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Old Boy kirjoitti:
En kyllä ole koskaan kuullut kevyen heittimen kaksoislatausonnettomuudesta. Mutta yksi kuuluisista viimeisistä sanoistahan on: "tällä asejärjestelmällä ei ole koskaan tapahtunut..."

Kranaatti voi jäädä räjähtämättä, jos esim nalli ei toimikaan, iskuri jotenkin vioittunut (vääntynyt) tai sitten putkeen pudotetun kranaatin pyrstö ei menekään riittävän syvälle. Vanhoilla panosjärjestelmällä peruspanoksen kantoja saattoi jäädä putken pohjalle, jolloin kranaatti ei pudonnut iskurin päälle riittävän voimakkaasti eikä nalli syttyny. Jos tässä vaiheessa lataaja pudottaa uuden kranaatin entisen päälle, saattaa lisääntynyt paino irroittaa jumiintuneen edellisen kranun ja kaksoislataus on tapahtunut. Uudet peruspanokset on kierteillä kiinni eikä enää pääse irtoamaan.

Laukeamaton ei ollut ennen harvinaisuus krh:lla ja tykistössä. @kertakenttään osaa kertoa kuinka on nykyään. Onnettomuus siitä tulee vasta kun asiaa ei huomata. Siksi siis käsi tukitangolla. Viereisen heittimen laukeaminen voi muuten sotkea lataajan luulemaan että oma ase laukesi.
Jotain edelläkuvattua tapahtui keväällä Afgoissa:


:Katso liite: 15344
Klikkaa laajentaaksesi...

Isoimmat syyt miksi naatti ei lähde on ne, että siderengas on liian tiukalla naatti ei mene edes pohjaan, viallinen peruspanos, peräkappaletta kokoaminen tehty huonosti raskaalla jolloin se ei toimi, peräkappaleen mekaaniset kuluvat osat eli jouset ovat kuluneet joten iskuri ei joko lyö ollenkaa tai riittävän kovaa, savuammus on tkr kevyempi jolloin likaisessa putkessa ne ei tule tarpeeksi nopeaan aina iskuriin.
 
kertakenttään kirjoitti:
Isoimmat syyt miksi naatti ei lähde on ne, että siderengas on liian tiukalla naatti ei mene edes pohjaan, viallinen peruspanos, peräkappaletta kokoaminen tehty huonosti raskaalla jolloin se ei toimi, peräkappaleen mekaaniset kuluvat osat eli jouset ovat kuluneet joten iskuri ei joko lyö ollenkaa tai riittävän kovaa, savuammus on tkr kevyempi jolloin likaisessa putkessa ne ei tule tarpeeksi nopeaan aina iskuriin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tässä siis oli puhe 81 mm heittimistä! Mutta mun tiedot on ajalta ennenkuin niihin tuli nylontiivisteet, joten hyvä että täydensit.
 
kertakenttään kirjoitti:
Isoimmat syyt miksi naatti ei lähde on ne, että siderengas on liian tiukalla naatti ei mene edes pohjaan, viallinen peruspanos, peräkappaletta kokoaminen tehty huonosti raskaalla jolloin se ei toimi, peräkappaleen mekaaniset kuluvat osat eli jouset ovat kuluneet joten iskuri ei joko lyö ollenkaa tai riittävän kovaa, savuammus on tkr kevyempi jolloin likaisessa putkessa ne ei tule tarpeeksi nopeaan aina iskuriin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Minkälaisella prosentilla laukeamattomia tulee? Onko toinen heitin (kevyt/raskas) alttiimpi tälle häiriölle?
 
Old Boy kirjoitti:
Lopuksi erittäin epäinformatiivinen ilmoitus: 1. ampunu iskun, niinkuin jjoht ei sitä tietäisi muutenkin. Piti ilmoittaa ammuttujen kranaattien lukumäärä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Väärin, toimivat aivan kuten on koulutettukin. Tulitehtävän jälkeen kuuluu ilmoittaa mitä tai montako ampunut. JJ voi komentaa isku lataa, joten iskun ammuttua tulee ilmoittaa ensinmäinen ampunut iskun, jos JJ komenta 16 kertaa lataa niin tulitehtävän jälkeen ilmoitetaan ensinmäinen ampunut 16 kertaa ja niin edelleen. Näin RA kun iskut harvemmin on sitä 18/12 naattia niin voidaan kouluttaa ilmoittamaan ensinmäinen ampunut iskun kuudella tms, mutta mikään opas ei sitä vaadi.
 
Old Boy kirjoitti:
Sitähän en voi tietää kuinka krh kouluttaa tuon asian. Tykkimiehet ilmoittaa ammuttujen kranaattien lukumäärän eteenpäin tulitehtävän päätyttyä, koska tietoa tarvitaan, etenkin rauhan ajan harjoituksissa. Ohjesääntöjen ja oppaiden onkin joskus sanottu olevan järjenkäytön korvike.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sama kuin käsiaseammunnoissa käsketään tuli seis lipas irti liikkuvat taakse tarkastetaan aseet niin heittimistön ammunnoissa vastaava on "putket ilmoita" johon vastataan " ensinmäisellä putki tyhjät kulutus X kranaattia", josta sitten joukkueen valvoja laskee kulutuksen ja ilmoittaa eteenpäin tuliasemaerotuomarille "ykkösellä putket tyhjät kulutus 3X kranaattia". Itseasiassa @CV9030FIN aiemmin mainitsi sen PE:n kirjaamon niin "Kranaatinheittimistön ampumatoiminnan käsikirja" on julkinen opus, jonka voi halutessaan sieltä vaikka pyytää.
 
Vielä tuosta laukeamattomasta niin suuntaaja pitää kättä putkella, lataaja pitää kiinni tuen jaloista, ei tukitangosta, ja heittimen johtaja katsoo kun kranaatti lähtee putkesta. Suuntaaja ja lataaja näyttävät käsimerkin, kun he tuntevat kranaatin lähtevän eli suoristavat kätensä heittimen johtajaa kohti, suuntaaja oikean, joka on ollut putkessa kiinni, ja lataaja vasemman. Tästä sekä omasta näköhavainnostaan heittimenjohtaja toteaa aseen lauenneen ja käskee lataamaan uudelleen. Tästä syystä heittimenjohtajalla on D 3.1 mukaan oltava suojalasit.
 
vastarannankiiski kirjoitti:
Sopiiko kysyä, kuinka pitkään ja minä vuosina teit tykistöä työksesi?
Klikkaa laajentaaksesi...

Oikeassa olet! On siitä joskus leipäkin lähteny. Jotain osviittaa milloin, saa kun lukee inttimuisteluketjun viestin #225. Jätetään loput forumin seuraajien arvioitavaksi vaikka nykytyyli tosiaan esitelmisskäkin on, että esiintyjä ennen aloitusta ensitöikseen kehuu itsensä.
 
Old Boy kirjoitti:
Oikeassa olet! On siitä joskus leipäkin lähteny. Jotain osviittaa milloin, saa kun lukee inttimuisteluketjun viestin #225. Jätetään loput forumin seuraajien arvioitavaksi vaikka nykytyyli tosiaan esitelmisskäkin on, että esiintyjä ennen aloitusta ensitöikseen kehuu itsensä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kukas se kissan hännän nostaisi jossei kissa itse. ;)
 
kertakenttään kirjoitti:
Vielä tuosta laukeamattomasta niin suuntaaja pitää kättä putkella, lataaja pitää kiinni tuen jaloista, ei tukitangosta, ja heittimen johtaja katsoo kun kranaatti lähtee putkesta. Suuntaaja ja lataaja näyttävät käsimerkin, kun he tuntevat kranaatin lähtevän eli suoristavat kätensä heittimen johtajaa kohti, suuntaaja oikean, joka on ollut putkessa kiinni, ja lataaja vasemman. Tästä sekä omasta näköhavainnostaan heittimenjohtaja toteaa aseen lauenneen ja käskee lataamaan uudelleen. Tästä syystä heittimenjohtajalla on D 3.1 mukaan oltava suojalasit.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kovin moni ei tainnut huomata, kuinka @kertakenttään hienosti avasi kranaatinheittimen miehistön tehtäviä. Jokaisella heistä on oma hommansa ja niitä harjoitellaan kyllästymisen asti. Ja vaihdeltiin: kaikki ryhmäaseilla koulutusta saanee muistaa komennon PAIKKAA VAIHDA - TEHTÄVÄ ILMOITA. Hyvin harjoitettu aseen miehistö toimii kuin baletissa. Asiaan voi tutustua lähemmin You Tube videoissa, joita on netissä runsaasti nähtävissä.
 
Minut on aikanaan koulutettu muutaman päivän pikakoulutuksella ampumaan kevyellä heittimellä suoratähysteisesti. Varusmiesaikaiselle jääkärikomppanialleni katsottiin sattuneestä syystä olevan tarpeen kouluttaa 81mm heittimellä suoratähysteistä ammuntaa. Kaksi päivää huhkittiin ampuma-alueen laidassa KrhK:n kapiaisten opissa.

Täytyy sanoa että kaksi hienoa ja mielenkiintoista päivää! Olin vakuuttunut heti ensimmäisistä tunneista lähtien, kuinka yksinkertainen, tarkka ja helposti koulutettava ase on kyseessä. Siitä se oma mielenkiinto heittimiin sitten lähti ja on kestänyt näihin päiviin saakka. Suurimman osa harjoitteista toimin suuntaajana ja apusuuntaajana muistaakseni. Muistan vielä sen, että kun ammuimme 800m päässä olevaa maalia muistaakseni jonkinlaisilla kovilla harjoituskranaateilla, niin ensimmäiset osumat tulivat maksimissaan kymmenen metrin päähän maalista ja muutenkin osunta oli hyvää suhteutettuna koulutukseen jota olimme saaneet siihen mennessä vain tunteja. Olin ja olen edelleen lumoutunut tästä asejärjestelmästä ja olisi joskus mukava palata aiheen pariin.
 
vastarannankiiski kirjoitti:
Minut on aikanaan koulutettu muutaman päivän pikakoulutuksella ampumaan kevyellä heittimellä suoratähysteisesti. Varusmiesaikaiselle jääkärikomppanialleni katsottiin sattuneestä syystä olevan tarpeen kouluttaa 81mm heittimellä suoratähysteistä ammuntaa. Kaksi päivää huhkittiin ampuma-alueen laidassa KrhK:n kapiaisten opissa.

Täytyy sanoa että kaksi hienoa ja mielenkiintoista päivää! Olin vakuuttunut heti ensimmäisistä tunneista lähtien, kuinka yksinkertainen, tarkka ja helposti koulutettava ase on kyseessä. Siitä se oma mielenkiinto heittimiin sitten lähti ja on kestänyt näihin päiviin saakka. Suurimman osa harjoitteista toimin suuntaajana ja apusuuntaajana muistaakseni. Muistan vielä sen, että kun ammuimme 800m päässä olevaa maalia muistaakseni jonkinlaisilla kovilla harjoituskranaateilla, niin ensimmäiset osumat tulivat maksimissaan kymmenen metrin päähän maalista ja muutenkin osunta oli hyvää suhteutettuna koulutukseen jota olimme saaneet siihen mennessä vain tunteja. Olin ja olen edelleen lumoutunut tästä asejärjestelmästä ja olisi joskus mukava palata aiheen pariin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Samaa mieltä olivat liittoutuneet saksalaisten heittimistä.

The section's report began with
a statement of "The Extent of the Problem""

The German army uses mortars and Nebelwerfers
in large numbers. These weapons are small and
difficult to detect from the air; their trajectories
make it possible to conceal them completely from
ground observation, particularly in close country.
The small noise of discharge of the mortar and the
ripple fire of the Nebelwerfer make sound ranging
difficult, while the flash and smoke from the mortar
is slight and hard to spot. In defence the casualties
from mortars and nebelwerfers may be considerable,
while the strain of holding a position and being
mortared for days on end is intense. In attack the
casualties in forming up areas and on the objective
may be very heavy indeed, and are often decisive in
throwingback an attack. In either attack or defences,
mortars can make movement in forward areas
difficult.

In the present
campaign, however, casualties from mortars have
been particularly heavy and have contributed as
much as anything else to making advances slow
and costly. The enemy's mortars are as much a
weapon to be defeated as his tanks. This will
continue as long as fighting goes on in undulating
and cultivated country. Even on the plains of
Picardy and Flanders, there is enough cover to
conceal mortars, and although their importance
may decline, they are still likely to prove a great
source of trouble.

Swarm interviewed battalion medical
officers from four different mortar divisions
and found that all agreed in placing the
proportion of mortar casualties at above 70%
of total casualties. He found that divisional
Counter-Morta r staffs tende d to un -
derestimate the number of mortars and
Nebelwerfers opposite them, noting that a
German infantry division possessed as many
as fifty-seven 81 mm mortars and between 12
and 20 of the 120 mm type.
 
Eräässä VEH:ssa oli paikallispataljoonan kalustoa levitelty kentälle tutustumista varten. Minua viehätti täydellisen raskaan heittimen vähäinen kamamäärä. Olikohan siinä kolme puulaatikkoa tavaraa. Siinä vieressä oli sitten 122 mm:n haupitsi. Voi helevetti sitä tavaran määrää mikä tykkiin kuuluu. Kaasupulloja, työkalupakkeja sun muuta.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top