Kranaatinheittimistö

... niin ensimmäiset osumat tulivat maksimissaan kymmenen metrin päähän maalista ja muutenkin osunta oli hyvää suhteutettuna koulutukseen jota olimme saaneet siihen mennessä vain tunteja. Olin ja olen edelleen lumoutunut tästä asejärjestelmästä ja olisi joskus mukava palata aiheen pariin.

Tarkennettakoon vielä, että "suhteuttena koulutukseen" tarkoitan sitä että kuinka lyhyen mutta intensiivisen koulutuksen seurauksena tuliasemaanmeno oli nopeaa, tulenavaus nopeaa ja osunta yllättävän tarkkaa. Siis tavallisille jääkärikomppanian kiväärijalkaväelle pikakoulutuksen jälkeen, heitinmiehet olisivat varmasti hymyilleet. Mutta koulutus oli ensiluokkaista, kokeneiden opistoupseerien antamana. Nämä kaksi päivää olivat yhdet parhaiten muistamani ja mukavimmat varusmiesaikaiset muistoni.
 
Samaa mieltä olivat liittoutuneet saksalaisten heittimistä.

The section's report began with
a statement of "The Extent of the Problem""
...
Swarm interviewed battalion medical
officers from four different mortar divisions
and found that all agreed in placing the
proportion of mortar casualties at above 70%
of total casualties
. He found that divisional
Counter-Morta r staffs tende d to un -
derestimate the number of mortars and
Nebelwerfers opposite them, noting that a
German infantry division possessed as many
as fifty-seven 81 mm mortars and between 12
and 20 of the 120 mm type.

Samaan ongelmaan törmäsivät Koreassa. Maaston muodosta, hankaluudesta sekä Kiinalaisten sekä P-Korealaisten PTM:stä johtuen heillä olivat 82mm ja 120mm heittimet runsaassa käytössä. Muistaakseni amerikkalaiset raportoivat myös jopa 70% haavoittumisista johtuneen vastapuolen heitintulesta ja 40% kaatuneista samoin.

Aiheeseen viitaten, saksalaiset jv-joukkojen materiaaliraporteissa ja huoltopyynnöissä toistui kuulemma toistuvasti kolme artikkelia tväl-materiaalissa josta oli kroonista pulaa. 9mm kp/p-patruunat, käsikranaatit ja 81mm heittimenkranaatit.

Kyllä se niin vaan menee vuosikymmenestä toiseen, että helpot, yksinkertaiset ja tehokkaat asejärjestelmät löytävät aina käyttäjänsä ja suosionsa. :D
 
Vuonna 1939 pärjättiin näillä ja niillä on pärjätty siitä eteenpäinkin
Vimpaimista olisi mukava nähdä myös numeroiden selitykset, kun kaikille ei pystyny nimeä antamaan.

Eräässä VEH:ssa oli paikallispataljoonan kalustoa levitelty kentälle tutustumista varten. Minua viehätti täydellisen raskaan heittimen vähäinen kamamäärä. Olikohan siinä kolme puulaatikkoa tavaraa. Siinä vieressä oli sitten 122 mm:n haupitsi. Voi helevetti sitä tavaran määrää mikä tykkiin kuuluu. Kaasupulloja, työkalupakkeja sun muuta.
Osasit juuri kertoa havainnollisesti yhden kranaatinheittimen tarkeimmistä eduista. Tykissä erilaista työkalua tosiaan tarvitaan useita isoja pakillisia ja kaasupulloja taas kun pitää lisätä painetta (putken rekyyliliikkeen) palauttimeen tai painontasaimeen joka nostaa putkea hydraulisesti, jotta veivaaminen ylöspäin ei ole liian raskasta.
 
Tulijoukkueessa pärjää tuliasemalaatikoilla, huoltojoukkueessa sitten huoltolaatikko varaosineen ja erikoistyökaluineen. Hieman kyllä nykyään eroaa tuliasema ja huoltolaatikon sisältö tuosta veeteeteen postaamasta.
 
Minut on aikanaan koulutettu muutaman päivän pikakoulutuksella ampumaan kevyellä heittimellä suoratähysteisesti. Varusmiesaikaiselle jääkärikomppanialleni katsottiin sattuneestä syystä olevan tarpeen kouluttaa 81mm heittimellä suoratähysteistä ammuntaa.

Tuo suoratähysteinen ammunta meille sisseillekin opetettiin. Aika nopeasti sen oppi, jopa tulen korjaamisen. Ja äkkiä sen unohtaakin jos ei käyttöä ole...

Tossa joku vuosi sitten KH:ssa tuli käytyä heitinjoukkueessa. Heitin pilallani että kaipaisin hieman muistinpalautusta touhusta. Luti katsoi kapua joka hymyllen nyökkäsi että mulla on aikaa. Pisti mut katsomaan ammuntaa, puolen tunnin jälkeen kysyi että mihis sut pistettäisiin. Oli niillä kundeilla sen verran opeteltu touhu että totesin vain olevani ensimmäisen viiden minuutin aikana pelkästään tiellä, ja sen jälkeen minua voisi harkita ylennettäväksi ammuslaatikoiden kantajaksi. Naureskeltiin ja sen jälkeen tuli pieni kerranto korosta ja piiruista. :)
 
Tuo suoratähysteinen ammunta meille sisseillekin opetettiin. Aika nopeasti sen oppi, jopa tulen korjaamisen. Ja äkkiä sen unohtaakin jos ei käyttöä ole...

Heitinyksiköissä myös muille kuin heittimellä toimiville koulutetaan suora-ammunta, jokaikinen kokki ja viestimies käy ampumassa heittimellä lyhyen koulutuksen jälkeen. Onhan se helppo ase, jopa vähemmän liikkuvia osia kuin PKMssä tai itkossa.
 
Minut on aikanaan koulutettu muutaman päivän pikakoulutuksella ampumaan kevyellä heittimellä suoratähysteisesti. Varusmiesaikaiselle jääkärikomppanialleni katsottiin sattuneestä syystä olevan tarpeen kouluttaa 81mm heittimellä suoratähysteistä ammuntaa. Kaksi päivää huhkittiin ampuma-alueen laidassa KrhK:n kapiaisten opissa.

Tehtiin samanlainen harjoitus, mutta koska se oli RUK:ssa, niin ap teoria ja ip ammuttiin. Muistaakseni ne harjoituskranaatit eivät mitenkään harakoille menneet.

Alue ei ollut mikään normaali ampuma-alue ja siellä maalialueen päässä (tietenkin tarpeeksi kaukana) oli yksi meistä muka vahtimassa tietä joka kulki alueen läpi. No arvaa hämmästystämme kun kesken tulituksen maalia lähestyy maalialueen takaa henkilöauto. Heti "Tuli Seis!" ja kiroilua. En muista "vahtimassa" olleen kaverin selityksiä, mutta oli luultavasti lämpimässä ja univelassa + raikkaassa ulkoilmassa nukahtanut. No vahinkoa ei tapahtunut.
 
Tehtiin samanlainen harjoitus, mutta koska se oli RUK:ssa, niin ap teoria ja ip ammuttiin. Muistaakseni ne harjoituskranaatit eivät mitenkään harakoille menneet.

Voi hyvin olla että sekoitan johonkin muuhun, mutta mielen syövereistä ja sopukoista alkaa nousta epämääräisiä muistoja. Ilmeisesti keskikalja ja muut vuosien saatossa nautitut virvoikkeet eivät ole ihan kaikkia soluja tuhonneet.

Olisikohan maalialueella ollut korkea pino, joka oli tehty päällekkäin pinotuista ja hiekalla päällystetyistä autonrenkaista, jonka sisällä meni tukena puutolppa? Pointtina oli se, että siihen piti tähdätä, MUTTA siihen ei saanut osua, koska muuten seurasi aikamoinen homma maalin uudelleenrakentamisesta ja täyttämisestä. :D
 
Voi hyvin olla että sekoitan johonkin muuhun, mutta mielen syövereistä ja sopukoista alkaa nousta epämääräisiä muistoja. Ilmeisesti keskikalja ja muut vuosien saatossa nautitut virvoikkeet eivät ole ihan kaikkia soluja tuhonneet.

Olisikohan maalialueella ollut korkea pino, joka oli tehty päällekkäin pinotuista ja hiekalla päällystetyistä autonrenkaista, jonka sisällä meni tukena puutolppa? Pointtina oli se, että siihen piti tähdätä, MUTTA siihen ei saanut osua, koska muuten seurasi aikamoinen homma maalin uudelleenrakentamisesta ja täyttämisestä. :D
Mulla on kyllä virvoikkeet ja muut karsinogeenien tyyppiset aineet poistaneet ne solut joissa on muistikuvat noista toteemiesineistä..
edit:
Ja autosta en paljasta muuta kuin että se oli punainen suappi 99. Muuten kookeepee saa jutusta selvää :rolleyes:

edit edit:

ja oli Haminasta lounaan jälkeen lähellä
 
Eikös Tampella/Vammas ollut kehitellyt jotain vastaavaa 90-luvulla PV:lle, mutta sitten niiden hyöty todettiin marginaaliseksi ja projektista luovuttiin.
Jenkeillä on kyllä raskaampia (ja kestävämpiä) 60 mm nakuja, mutta 81 mm krh löytyy vasta pataljoonatasolta, ei komppaniasta kuten meillä.
 
Tulipas mieleen siitä mitä täällä kirjoitin https://maanpuolustus.net/threads/j...ako-yms-organisoinnit.5803/page-3#post-504147 niin ehkä kaikki TSTOSn ja HAJP epis järjestää tukipataljoonaan Tuossa linkissä laskin, että nelijakoisessa jokaista JKta kohden on 10,5 epiksen asetta. Tukipataljoonassa voisi siis olla vaikka neljä tukikomppaniaa, joista 1-2. komppanialla olisi 4kpl 81 krh ja 6kpl 120krh, 3-4. komppania olisi 4kpl 120krh ja 6kpl 122H sekä E- ja HK. Pataljoonaan kuuluisi siten 8 kpl 81krh, 20kpl 120krh ja 12kpl 122H. PTM olisi, että tukikomppania ja JK toimisivat puolustusessa komppaniapareina ja hyökkäyksessä voitaisiin keskittää voimat tarvittavalla tavalla. HAJPlla kaikki neljä komppaniaa olisivat kevyen mallisia kuten 1-2. komppania.
 
Tuolleen komppaniaparina toimiessa voisi olla tarpeen hieman tarkastella eri roolien tehtäviä ja vastuita.

Varmaan lähtökohtana JKlle annettaisiin riirtävän iso vastuualue, koska yleensä heittimistö ei ole aluevastuussa oleva joukko, joten TUKIK ryhmittäminen JKn alueelle velvoittaa JKn tarjoamaan sille lähisuojaa. TUKIK ryhmittyy tuliasemiin JKn vastuualueelle.

TSTOSE voisi antaa seuraavanlaisen tehtävän TUKIKlle: 1. TUKIK tukee 1.JK taistelua tuliasemistaan 1. JK:n alueelta.

JKPÄÄL suunnittelee omien joukkojensa vastuualueet ja yhteistyössä TJPÄÄL sekä TUKIKPÄÄL kanssa osoittaa tuliasemat TUKIKlle. TUKIKPÄÄL kertoo minne hänen olisi paras ryhmittyä ja JKPÄÄL tarvittaessa muuttaa vastuualueita. JKPÄÄL käskee TJPÄÄL tulenkäytön painopisteen, TJPÄÄL suunnittelee a-tarvikkeiden käytön ja TUKIKPÄÄL ottaa sen huomioon käskiessään perussuuntia joukkueille ja hajauttaessaan ampumatarvikkeita tuliasemiin. JK ja TUKIKPÄÄL yhdessä sotapelaavat taistelusuunnitelmaa ja siitä tarpeelliset huomiot tuodaan muutoksina suunnitelmaan. Taistelujen aikaisen johtamisen ja tiedon kulun varmistamiseksi komppanioiden komentopaikat toimivat lähellä toisiaan ja jakavat ryhmätunnuksen, jotta molemmilla on sama ja yhtäaikainen tilannekuva.
 
Taas erikoinen yhdistelmä. Tsekeissä ovat naittaneet kevyen 81 mm kevyen krh:n ja Tatra 8x8 maastokuorma-auton ja laittaneet siihen sirpalesuojatun ohjaamon.


http://defence-blog.com/army/minist...h-of-new-tatra-t-815-mortar-transporters.html


Helvetin raskasta touhua, varsinkin kun vertaa millä US Marines siirtelee 120mm heittimiään.

mortar-120mm-fire-920-6.jpg
 
Mutta puolalaisten kuorma-autoon mahtuu aikamoinen lasti kranaatteja myös heittimen lisäksi. Vai?
 
Back
Top